EU-oikeuden perusteita

1. 9.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden perusteita Eurooppaoikeus syyslukukausi 2006 Tuomas Ojanen

2. 9.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden perusteita Perusasioita Euroopan unionista ja sen oikeudesta EU-oikeuden rakenne, lähteet ja niiden ominaispiirteet EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen suhde Yksilön oikeussuojajärjestelmät Euroopassa Perus- ja ihmisoikeudet ja kansalaisuus

3. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Prologi – Perusasioita EU:n oikeudesta Euroopan integraation ulottuvuudet Euroopan unioni; pilarijako (ks. erillinen kalvo) Mitä tarkoitetaan eurooppaoikeudella, EU:n oikeudella ja EY:n oikeudella?

4. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Euroopan unioni

5. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Toimielimet Parlamentti Neuvosto Komissio EY:n tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin Tilintarkastustuomioistuin Eurooppa-neuvosto Euroopan keskuspankki Euroopan oikeusasiamies

6. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Toimivallanjaon perusperiaatteet unionille kuuluu vain sille erikseen luovutettu toimivalta (attributed powers) Toimivalta, josta ei perustamissopimuksessa nimenomaisia määräyksiä mutta jonka toteuttaminen tarpeellista jonkin tavoitteen saavuttamiseksi yhteismarkkinoiden toiminnassa (”Implied powers”) Toimivallan pääluokat: (i) Yksinomainen toimivalta; (ii) Jaettu toimivalta; (iii) Täydentävä toimivalta Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

7. 9.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden ominaispiirteitä Ylikansallisuus, federalistiset piirteet (esim. määräenemmistöpäätöksenteko, etusija ja asetusten välitön sovellettavuus) Subjektirakenne Autonomisuus ja sui generis –luonne Oikeudellisen sääntelyn keskeinen asema, säädöstulva Oikeuskäytännön keskeinen merkitys Hajautettu toimeenpano ja täytäntöönpano Prosessi- ja sanktionormiston puuttuminen Neljän taloudellisen perusvapauden asema EU-oikeuden perusperiaatteina Perusoikeuksien asema yhtenä EU-oikeuden ulottuvuutena Julkisoikeudellinen perusvire Perustamissopimusten jatkuva muutostila

8. 9.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden perusluonne ”Toisin kuin tavanomaisilla kansainvälisillä sopimuksilla, ETY:n perustamissopimuksella on perustettu oma oikeusjärjestys, joka on sisällytetty jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksiin ja jota jäsenvaltioiden tuomioistuinten on sovellettava. Perustamalla rajoittamattomaksi ajaksi yhteisön, jolla on omat toimielimet, oikeushenkilöllisyys, oikeuskelpoisuus, kelpoisuus edustaa itseään kansainvälisissä yhteyksissä ja todellista toimivaltaa, joka perustuu jäsenvaltioiden toimivallan rajoittamiseen tai siirtämiseen yhteisölle, jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan ja luoneet säännöstön, jota sovelletaan niiden kansalaisiin sekä jäsenvaltioihin itseensä.” (C-26/62 Van Gend en Loos Kok. 1963, 1)

9. 9.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden rakenne, lähteet ja niiden ominaispiirteet Jako primääriseen ja sekundääriseen EU-oikeuteen Primäärinen oikeus: perustamissopimukset, liittymissopimukset, yleiset oikeusperiaatteet, erit. perusoikeudet, kansainvälinen oikeus Sekundäärinen oikeus: asetukset, direktiivit ja päätökset (ks. 249EY) EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännön merkitys Kansainvälisen oikeuden erityisasema Soft law (suositukset, julistukset, päätöslauselmat

10. 9.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen suhde määräytyy EU-oikeuden tasolta riippumatta jäsenvaltioiden valtiosääntöratkaisuista kv. oikeuden ja kansallisen oikeuden väliseen suhteeseen (vrt. kansainvälinen oikeus) Voidaan silti tarkastella sekä EU-oikeuden että jäsenvaltioiden valtiosääntöoikeuden tasolta EU-oikeuden toteutuminen edellyttää monimuotoista ja –tasoista vuorovaikutusta kansallisen oikeuden kanssa! Perusperiaatteita: tehokkuus- ja yhtenäisyysperiaate, yhteistyöperiaate (EY 10), välitön oikeusvaikutus, välitön sovellettavuus, etusija, tulkintavaikutus, vaatimukset kansallisen prosessi- ja sanktionormiston soveltamiselle, jäsenvaltion vahingonkorvausvastuun periaate

11. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Periaatteiden funktioita

12. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Periaatteiden keskinäissuhteita (teoria)

13. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Periaatteiden keskinäissuhteita (käytäntö) Tulkintavaikutus on ensisijainen ja yleisin vaikutustapa Merkitys korostuu EU-säädösten toimeenpanosäädösten tulkinnassa ja normijännitteiden ratkaisussa Välitön oikeusvaikutus+etusija: toissijaisia ja äärimmäisiä vaikutustapoja EU:n oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen vuorovaikutus tärkeää Jäsenvaltion korvausvastuun periaatteen käytännön merkitys vähäinen

14. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Tulkintavaikutus (Indirect Effect) Tuomioistuimen velvollisuus tulkita ”niin pitkälle kuin mahdollista” kansallista oikeutta EU-oikeuden mukaisesti, ml. soft law (Asia 322/88 – Grimaldi – Kok. 1989, 4416) tukee olettama jäsenvaltion tarkoituksesta noudattaa jäsenyysvelvoitteitaan (erit. direktiivien toimeenpanovelvoitettaan, C-334/92 Wagner Miret) EU-oikeuden yleinen (esim. C-111/97 EvoBus) ja käytännössä merkittävin vaikutustapa Keskeinen etenkin direktiivien toimeenpanolainsäädännön tulkinnan yhteydessä Tulkintavaikutuksen edellytyksiä ja rajoituksia määrittävät EU-oikeuden yleiset oikeusperiaatteet, jutun asiasisältö ja subjektirakenne, kansallisen säännöksen kieliasu, onko direktiivi toimeenpantu vai ei määräajassa (Ekskurssi: KHO 2003:38, ks. myös PeVL 15/2003vp) Perustuslakisopimus ei kodifioi

15. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Välitön oikeusvaikutus (Direct Effect) Asia 26/62 – Van Gend & Loos – Kok. 1963, 1; Asia 41/74 – van Duyn – Kok. 1974, 1337; Asia 148/78 – Ratti – Kok. 1979, 1629 Yksilön oikeus vedota EU-oikeuteen joko jäsenvaltiota (vertikaalinen vv) tai toista yksityistä vastaan (horisontaalinen vv) tuomioistuimessa Tuomioistuimella on velvollisuus soveltaa suoraan – tietyin edellytyksin ex officio - EU-oikeutta yksilöllisten oikeuksien syntyminen vv:n yksi tärkeä alalaji Eri asia kuin asetusten välitön sovellettavuus (direct applicability) Perustuslakisopimus ei kodifioi Direktiiveillä ei ole horisontaalista välitöntä oikeusvaikutustaAsia 152/84 – Marshall – Kok. 1986, 723 Direktiivit voivat tuottaa horisontaalivaikutusta ”lähellä” olevia oikeudellisia vaikutuksia Kolmikantatilanne (esim. C-201/02 Delena Wells) erityistapaus: ulkosopimusten välitön oikeusvaikutus

16. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Välitön sovellettavuus (direct applicability) Eri asia kuin välitön oikeusvaikutus (direct effect) Viittaa asetusten kykyyn tulla suoraan, ilman mitään erillisiä toimeenpanotoimia osaksi jäsenvaltioissa voimassaolevaa ja soveltamiskelpoista oikeutta (vrt. direktiivit) Jäsenvaltiot eivät saa antaa toimeenpanosäädöksiä ellei asetus nimenomaan tähän valtuuta

17. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Etusija (Primacy) Asia 6/64 – Costa/ENEL – Kok. 1964, 1251; Asia 106/77 – Simmenthal – Kok. 1978, 629; Asia C-213/89 – Factortame – Kok. 1990, I-2466 Äärimmäinen keino turvata EU-oikeuden toteutuminen yksittäisissä ratkaisutilanteissa Kaikilla kansallisilla lainsoveltajilla on velvollisuus jättää soveltamatta EU:n oikeuden kanssa ristiriidassa oleva kansallinen oikeus Soveltaminen jäänyt vähäiseksi Suomessa Perustuslakisopimus kodifioi: ”Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään sille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden” (I-6 artikla) Jäsenvaltioissa ei ole täysin hyväksytty etusijaa suhteessa kansallisten valtiosääntöjen perusratkaisuihin (suvereniteetti, perusoikeudet)

18. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Jäsenvaltion korvausvastuu (Member State Liability) voi syntyä kaikenlaisesta jäsenvaltion lukuun laskettavasta toiminnasta, myös ylimmän oikeusasteen päätöksestä (C-224/01 Köbler) Jäsenvaltion käsite (Asia C-188/89 – Foster – Kok. 1990, I-3343) Edellytykset: (i) rikotun oikeusnormin tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille, (ii) rikkominen on riittävän ilmeinen ja (iii) yksilölle syntynyt vahinko on välittömässä syy-yhteydessä kyseiseen rikkomiseen Toimivaltaisen kansallisen tuomioistuimen on tuomioistuintoiminnan erityinen luonne huomioon ottaen tutkittava, onko kyseinen rikkominen luonteeltaan selvä. Kukin jäsenvaltio päättää itse oman oikeusjärjestyksensä mukaisesti, mikä tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan mainittuun korvaukseen liittyviä oikeusriitoja. Suomessa merkitys jäänyt toistaiseksi hyvin vähäiseksi Perustuslakisopimus ei kodifioi

19. 9.3.2012 Tuomas Ojanen EU-oikeuden vaatimukset kansalliselle prosessinormistolle Kiteytyvät vaatimuksiin oikeusturvan saatavuudesta, vastaavuudesta ja tehokkuudesta (Asiat 46/87 ja 227/88 – Hoechst – Kok. 1989, 2919) Saattavat edellyttää perinteisten ajatustottumusten kyseenalaistamista jokseenkin kaikilla prosessuaalisten kysymysten ja seuraamusasioiden osa-alueilla Suomessa keskeiset uudistukset ja paineet ovat tulleet pikemminkin EIS:n 6 artiklan suunnasta! Perustuslakisopimus kodifioi siltä osin kuin on kysymys oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeista (=perusoikeuskirja)

20. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Artikla 249EY Tehtäviensä täyttämiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto yhdessä sekä neuvosto ja komissio antavat tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin asetuksia ja direktiivejä, tekevät päätöksiä sekä antavat suosituksia ja lausuntoja. Asetus pätee yleisesti. Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Direktiivi velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitettu, mutta jättää kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot. Päätös velvoittaa kaikilta osiltaan niitä, joille se on osoitettu. Suositukset ja lausunnot eivät ole sitovia.

21. 9.3.2012 Tuomas Ojanen EU 34.2 artikla - Puitepäätökset 2. Neuvosto toteuttaa toimenpiteitä ja edistää tämän osaston määräysten mukaisesti aiheellisin muodoin ja menettelyin yhteistyötä unionin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä varten neuvosto voi jäsenvaltion tai komission aloitteesta yksimielisesti: b)  tehdä puitepäätöksiä jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä. Puitepäätökset velvoittavat jäsenvaltioita saavutettavaan tulokseen nähden, mutta jättävät kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot. Niistä ei seuraa välitöntä oikeusvaikutusta;

22. 9.3.2012 Tuomas Ojanen Ekskurssi: EU:n oikeuden ja EIS:n suhde Asia 36/75 – Rutili – Kok. 1975, 1219 (ensimmäinen EIS-viittaus) EIS perusoikeussuojan vähimmäistasona (POK 51.2,EPL II-112.3) Eurooppa-tuomioistuimet ottavat huomioon toistensa oikeuskäytäntöä Lausunto 2/94 – Kok. 1996, I-1759 (EY:n liittyminen Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen – puuttuva toimivalta) Toimivaltaperuste liittymiselle perustuslaissa (I-9.2) EIT ei ole tutkinut EU:n toimielimiä koskevia valituksia EIT tutkii tietyin edellytyksin jäsenvaltioita vastaan tehtyjä valituksia (Matthews)