Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ( Sj Viljanen)

1. Nuorten hyvinvointiraportti Nk ja Tieke (Laitio) Tavoite: ajankohtainen ja kattava tieto nuorten tilanteestaEsitys 10/2013, raportti vuosittain Nuorisotakuu Alajaosto: Opev+Heke+Sote+NK (vetovastuu ei määritelty) Tavoite: nuorisotakuun toteuttamisen edistäminenEsitys 10/2013, raportti vuosittain Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (Sj Viljanen) Kesätyöpaikat Heke + hallintokunnat + järjestöt + srk (Hanni) Valmistelu Sj:lle Tavoite: kesätyöpaikkojen lisääminen, kesätyöllistämisen kytkentä kaupungin strategiaanVuosittainen suunnitelma Ruuti Kaikki verkoston jäsenet (Laitio) Suositukset, lausunnot Tavoite: Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen ja nuorten aloitteiden käsittelyTyönjako LASUn kanssa sovittu 2013 • Tehtävät • Suunnitelmien sovittaminen yhteen • Sidosryhmien näkemysten kuuleminen • Tiedottaminen Nuorten palvelut ja neuvonta Opev+Sote+Heke+Nk (?) Tavoite: selkeä palvelukuvaus, toimivat palvelutTyönjako LASUn kanssa sovittu 2013 , alussakeskittyminen nuorisotakuun toteuttamiseen Harrastustoiminta NK+Järjestöt+nuoret+Liv+Kulke (Laitio) Tavoite: harrastusmahdollisuuksien lisääminen, jokaiselle nuorelle ainakin yksi harrastusTyönjako LASUn kanssa sovittu 2013 Toimenpiteet sovittu 2014, vuosittainen seuranta Kanuuna verkosto 14.11.13 MV Nuorten asuminenSote, asumispalvelut, Taske, KV ?

2. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston työsuunnitelma 2013 2014 2015 2016 • Verkoston tehtävien täsmentäminen • Nuorten hyvinvointiraportti: suunnittelu, tekniset ratkaisut, indikaattorien valinta, työnjako • Nuorisotakuu: seuranta Helsingissä • Kesätyöpaikat • Ruuti: sopimus tavasta käsitellä nuorten aloitteita • Nuorten palvelut: perusteet • Harrastustoiminta: selvennetty työnjako LASUn kanssa • Nuorten hyvinvointiraportti: ensimmäinen raportti • Nuorisotakuu: ehdotukset, raportointi • Kesätyöpaikat: kesätyöpaikkojen lisääminen, kaupungin kesätyöllistämisen linjaukset • Ruuti: nuorten aloitteiden käsittely alkaa • Nuorten palvelut: kehittämisehdotukset nivelvaiheen osalta, seuraavan vuoden teema sovittu • Harrastustoiminta: • Verkoston asiantuntijatyöpajat • Nuorten hyvinvointiraportti: toinen raportti • Nuorisotakuu: ehdotukset, raportointi • Kesätyöpaikat: kesätyöpaikkojen lisääminen, kesätyölinjausten arviointi • Ruuti: nuorten aloitteiden käsittely • Nuorten palvelut: kehittämisehdotukset sovitun aiheen osalta, seuraavan vuoden teema sovittu • Harrastustoiminta: • Verkoston asiantuntijatyöpajat • Nuorten hyvinvointiraportti: kolmas raportti • Nuorisotakuu: ehdotukset, raportointi • Kesätyöpaikat: kesätyöpaikkojen lisääminen • Ruuti: nuorten aloitteiden käsittely • Nuorten palvelut: kehittämisehdotukset sovitun aiheen osalta, seuraavan vuoden teema sovittu • Harrastustoiminta: • Verkoston asiantuntijatyöpajat Jatkuvana toimintana: Respan, Avoimen ammattiopiston ja Hyvä vapaa-aika –tutkimuksen seurantaVerkoston toiminnan raportointi johtajistolle vuosittain

3. Hyvinvointiraportin tavoite • Tuottaa tietoa 15-29-v nuorten hyvinvoinnista (pääosin koota jo olemassa olevaa tietoa mielekkääseen ja tarkoituksenmukaiseen muotoon) • Tietoa hyödynnetään palvelujen kehittämisessä ja johtamisessa (kytky vuosisuunnitteluun) • Vuosittain tiivistyvä - älykästä sähköistä julkaisua ja avointa tietoa hyödyntävä internetratkaisu (käytettävyys ja avoimuus) • Nuoret osallistuvat tutkimuskohteina, tiedonkerääjinä ja analysoijina (nuoret toimijoina)

4. Hyvinvointiraportti työn vuositainen sykli Tammi-Huhtikuu Tieke: Indikaattori- ja tutkimustiedon keruu Nk: Nuorten kokemustiedon keruu NOP: 02 virastoille toimenpide-ehdotuksia ja raportointi seuraavan TTS-prosessin käynnistymisen tueksi. NOP-verkoston ja virastojen yhteisiä keskusteluja Ruuti: keskustelu nuorten kanssa Ruuti-päättäjätiimissä Johtajiston käsittely Touko-Elokuu Tieke: Tiedon koonti, kuvaus ja analysointi Nk: Syksyn suunnitelma; aikataulut, tilat, sisällöt ja kutsut Ruuti: Ruudin ydinryhmän aineistosessio Syys-Joulukuu NOP: Seminaarit eri virastojen ammattilaisille. Analyysien esittely ja toimenpidesuositusten hahmottelu. Päävastuullisten virastojen omat ehdotukset toiminnan ja palvelujen parantamiseksi. Virastot ovat osallistaneet nuoria ehdotusten laatimiseen. Keskinäinen koordinaatio. Päätös seuraavan vuoden kertomuksen painopisteistä. Ruuti: Julkinen keskustelu nuorten ja keskeisten lautakuntien puheenjohtajien kanssa RuutiExpossa.

5. 1. INFORMAATIOTYÖKALU / TIETOKANTA Tilastotietoa Esim. nuoret alueittain… semanttinen tietokanta? Tietoja helsinkiläisten nuorten (15-29) hyvinvoinnista Indikaattorit -nopea- muut Tieto päivitetään ja kootaan (yhteenvetoja) Tutkimuskatsaukset, tutkijablogit, erilliset tutkimukset 2. TIEDON HYÖDYNTÄMISPROSESSI Nuorten tulkinta tiedosta ja oma kokemus hyvinvoinnista PROSESSIN TULOS Vahvasti tietoon ja tutkimukseen perustuva näkemys helsinkiläisten nuorten elinoloista, hyvinvoinnista ja kasvuedellytyksistä, jonka perusteella johdetaan ja kehitetään palveluja nuorten tarpeita vastaaviksi Työntekijöiden ja johdon tulkinta tiedosta ja nuorten kokemuksista Analyysien ja johtopäätösten valmistelu Kaupungin johto / kaupunginhallitus käsittelee syntynyttä tietoa ja ohjaa tarvittaessa palvelutoimintaa NOP tekee johtopäätöksiä ja suuntaa palvelutoimintaa

6. ”Toimintakykylähestymistapa alkaa hyvin yksinkertaisesta kysymyksestä: mitä ihmiset todella voivat tehdä ja olla? Mitä todellisia mahdollisuuksia heille on tarjolla?”- Martha Nussbaum: Creating Capabilities. The Human Development Approach.

7. Miten hyvinvointia tulisi mitata (nobelistit Sen ja Stiglitz / Sarkozy Commission) • Suositus 6Elämänlaatu riippuu ihmisten objektiivisista olosuhteista ja toimintakyvyistä. Tulisi ottaa askeleita parantaa ihmisten terveyttä, koulutusta, henkilökohtaisia aktiviteetteja ja ympäristöolosuhteita. Erityisesti panoksia pitäisi suunnata kehittämään kestäviä ja luotettavia mittareita sosiaalisille suhteille, poliittiselle äänelle ja turvattomuudelle osana elämänlaatuaSuositus 7Elämänlaatumittareiden kaikissa kuvatuilla alueilla tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltainen epätasa-arvoisuus.Suositus 10Objektiivisen ja subjektiivisen hyvinvoinnin mittarit tuottavat olennaista tietoa ihmisten elämänlaadusta. Tilastollisten toimistojen tulisi lisätä kyselyihinsä kysymyksiä ihmisten oman elämän arvioista, aistillisista kokemuksista ja tärkeyksistä

8. Toimintavalmiudet Elämä (normaalin mittainen elämä) Terveys (terveys, ravinto, suoja) Ruumiillinen koskemattomuus (liikkumisvapaus, turvallisuus) Aistit, mielikuvitus ja ajattelu (ajattelu, oppiminen, uskonnon harjoittaminen) Tunteet (rakkaus ja suru, kyky tuntea ilman rajoituksia) Harkinta (moraali, kriittinen tarkastelu, tulevaisuudensuunnitelmat) Yhteenkuuluvuus (elämä muiden kanssa ja hyväksi, itsearvostus, yhdenvertaisuus) Muut lajit (eläimet ja luonto, kestävät elämäntavat) Leikki (nauru, leikki, vapaa-ajan mahdollisuudet) Ympäristön kontrolli (mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja elinympäristöön, poliittinen osallistuminen, ihmisarvoinen työ, omistaminen) Lähde: Nussbaum: CreatingCapabilities

9. Hyvinvointiraportin alustava rakenne

10. Indikaattorit ja raportti Kullekin hyvinvoinnin osa-alueelle eli toimintakyvylle olemassa olevasta tilastotiedoista 2-4 mittaria, joista vähintään yksi subjektiivinen Täydennetään tutkimustiedolla ja tiedosta nuorten/ammattilaisten kanssa tehdyillä tulkinnoilla Prosessin aikana nousee esille tiedon tarpeita -> tehdään tarvittaessa erillisiä raportteja olemassa olevasta tiedosta tai tutkimuksia.