Porvaristo Ruotsissa ja Suomessa keskiajalta 1900-luvulle Juha-Matti Granqvist

1. Porvaristo Ruotsissa ja Suomessa keskiajalta 1900-luvulleJuha-Matti Granqvist

2. Osa 1:Mistä me puhummekun puhumme porvareista?

3. Porvari voi tarkoittaa seuraavia: • Porvari, porvariston eli historiallisen kauppiassäädyn jäsen • Porvari, porvaristosta kehittyneen kapitalistiluokan jäsen • Porvari, marxilaisessa yhteiskuntatieteessä porvaristoon kuuluva henkilö • Porvari, puhekielessä usein rikas henkilö • Porvari, poliittiselta kannaltaan ei-sosialisti • Porvari vars. poroporvari, sovinnaisia tai konservatiivisen ahdasmielisiä näkemyksiä edustava henkilö https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvari None of the general histories of ”thebourgeoisie” in thisperiod of Frenchhistory made muchsense to me (…) Thebourgeoisiewasdefined, in thesestudies, as what he orshewasnot (neither a noblenor a person whodidmanuallabor), and theresultwas an inevitablelumpingtogether of everyonefromtherichestbankerthroughintellectuals and professionals to thestrugglingneighborhoodgrocer. Sarah Maza, TheMyth of theFrenchBourgeoisie(2003)

4. Eurooppalaisen porvariston synty • Keskiajalla Eurooppa alkaa toipua Rooman valtakunnan ja sen kaupunkijärjestelmän tuhosta • Kaupunkeihin syntyy yhteiskuntaluokka, joka… • Hankkii itselleen monopolin kaupan, käsityön ja muun liiketoiminnan harjoittamiseen • Järjestäytyy killoiksi ja ammattikunniksi varjellakseen etujaan • Huolehtii kaupungin hallinnosta (pormestari ja raati), rahoituksesta (kaupunginverot) ja puolustamisesta (porvarikaarti) • Tämä yhteiskuntaluokka saa nimen • Kantasanana germaaninen Burg= linna/linnoitettu kaupunki • Englannin burgess, ranskan bourgeois, italian borghese, saksan Bürger, ruotsin borgare, suomen porvari • ”Vapauden saari feodalismin meressä” • Legenda kaupunkiporvareista ”ensimmäisinä vapaina kansalaisina” elää edelleen eri kielissä (citizen, citoyen, Staatsbürger, medborgare)

5. Porvariston kehityskaari eri maissa • Saksa ja Italia = heikko keskusvalta ja vahvat kaupungit • Voimakkaat kaupungit ja kaupunkivaltiot (stereotyypit Lyypekki ja Venetsia) dominoivat yhteiskuntaansa • Kaupungin täysivaltaisen asukkaan, ”kaupunkikansalaisen”, asema on tavoiteltava • Kaupunkiporvaristo käyttää suurta poliittista ja taloudellista valtaa ja esiintyy ryhmänä, vaikka sen sisällä on suuria jakolinjoja • Englanti ja Ranska = vahva keskusvalta ja heikot kaupungit • Voimakkaassa valtiossa kaupunkikansalaisuuden merkitys on toisarvoinen valtiokansalaisuuden rinnalla • Kaupunkien liikemiehet esiintyvät joko yksilöinä tai kiltansa/ammattikuntansa jäsenenä, eivät kaupunkiporvariston jäseninä • Englannissa burgess jopa katoaa kielestä, Ranskassa bourgeoissaa laveamman kaupunkilaisen keskiluokan käsitteen

6. Porvaristo murroksessa • 1700- ja 1800-luvut murtavat porvariston perinteiset asemat • Talouden liberalisointi kumoaa vanhat yksinoikeudet ja privilegiot • Teollistuminen kirjoittaa liiketoiminnan pelisäännöt uusiksi • Voimistuvat kansallisvaltiot jyräävät yli kaupunkien poliittisen ja sotilaallisen vallan • 1800-luku on ”porvariston vuosisata” – mutta porvaristo on jotain aivan muuta kuin aiemmin • Porvaristo kapitalistisen yhteiskunnan omistavana luokkana (Marx) • Porvaristo kaupunkien vauraana keskiluokkana • Porvaristo (”pikkuporvaristo”, ”poroporvarit”) konservatiivisen politiikan kannattajana • Edelleen olemassaolevat – vaikka hiipumassa olevat (?) – merkitykset

7. Porvariston tutkimuksen kansalliset traditiot • Anglosaksinen traditio • Teollistumisen ajan yhteiskuntarakenne heijastetaan menneisyyteen • Keskiajan ja uuden ajan alun kauppiaat ja käsityöläiset ovat kiinnostavia ennen kaikkea modernin keskiluokan, middleclassin, esi-isinä • Ranskalainen traditio • Bourgeoisieon jo ennen 1800-lukua epämääräisesti rajattu kattokäsite = kaikki ei-aateliset, ei työväenluokkaiset kaupunkilaiset • Ranskan suuri vallankumous 1789 ”porvariston vallankumouksena” = todellisuudessa lähinnä asianajajien vallankumous • Saksalainen traditio • Kun porvari-käsite alkaa eriytyä, puhutaan erikseen ”koulutusporvaristosta” (Bildungsbürgertum) eli koulutetusta keskiluokasta ja ”talousporvaristosta” (Wirtschaftbürgertum) eli perinteisestä kauppias- ja liikemiesporvaristosta

8. Miten me hahmotamme porvariston? (1) Ruotsin valtakunta seurasi porvariston kehityksessä saksalaista mallia • Itämeren alue kaupungistui sydänkeskiajalla saksalaisten johdolla • Ruotsin porvarissääty ja sen poliittiset ja taloudelliset oikeudet rakennettiin saksalaisen mallin mukaan • Ruotsalainen ja suomalainen porvaristo = pieni mutta vaikutusvaltainen • Ruotsi on Euroopan mittakaavassa urbanismin periferia, jossa kaupungit ovat pieniä ja porvaristo köyhää • Ruotsin valtakunta on varhainen esimerkki tehokkaasta keskusjohtoisesta valtiosta • Tästä huolimatta ruotsalaisporvaristolla on laaja toimintakenttä = taloudelliset privilegiot, oikeus hallinta kaupunkiaan, oikeus edustukseen valtiopäivillä • Ruotsin valtakunta = yksiselitteisten määritelmien maa • Tarkat säännöt ja määritelmät sekä kaupungeille että porvareille • Tästä huolimatta porvaristoa voi määritellä eri tavoin (vrt. saksalainen ja ranskalainen traditio) • Yksinkertainen käytännön määritelmä = porvari on porvarisoikeudellinen henkilö

9. Miten me hahmotamme porvariston? (2) • Kurssi seuraa vanhaa ruotsalais-suomalaista Wirtschafstbürgertumiasen synnystä sen kuolemaan • Syntyy keskiajalla ensimmäisten kaupunkien myötä • Nousee taloudelliseen ja poliittiseen kukoistukseen 1600- ja 1700-luvuilla • Jakautuu kahtia vuonna 1809 • Näivettyy 1800-luvulla menettäessään taloudelliset yksinoikeutensa ja poliittisen valtansa