1 / 25

Integroitu torjunta koristekasvituotannossa – Temppu ja miten se tehdään

Integroitu torjunta koristekasvituotannossa – Temppu ja miten se tehdään Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos 15.4.2005 klo 10-11.30 Leikkoruusun integroitu kasvinsuojelu toimii Kaliforniassa Michael P. Parrella Department of Entomology University of California, Davis USA.

amable
Download Presentation

Integroitu torjunta koristekasvituotannossa – Temppu ja miten se tehdään

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Integroitu torjunta koristekasvituotannossa – Temppu ja miten se tehdään Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos 15.4.2005 klo 10-11.30 Leikkoruusun integroitu kasvinsuojelu toimii Kaliforniassa Michael P. Parrella Department of Entomology University of California, Davis USA (suom. Irene Vänninen, MTT)

  2. Sisältö • Kukkatuotanto USA:ssa & Kaliforniassa • Syyt integroituun torjuntaan siirtymiselle Kaliforniassa • Avain- ja muiden tuhoojien tunnistaminen • Näytteenotto ja tarkkailumenetelmät • Torjuntakynnykset • Biotorjunta • Tuloksia Kalifornian ruusuviljelmiltä

  3. Kukka- ja taimitarhatuotannon merkitys USA:n taloudelle • > 10 miljardia $ viljelmien myyntituloista; 10% kaikista USA:n maatalouden kokonaismyyntituloista • Viiden suurimman maataloustuotteen joukossa 26 osavaltiossa; 20 suurimman joukossa kaikissa osavaltioissa • Nopeimmin kasvava maataloussektorin osa-alue USA:ssa (5 - 8 %:n kasvu/v) • Työllistää > 1 milj. henkeä • Avaintuotantoala kehittyvillä maaseutualueilla, joilla tuotantomuotoja monipuolistetaan • Kaliforniassa koristekasvituotanto > $3.2 mrd. Dollaria/v; leikkokukat = $300 milj.

  4. Gm Pro pp. 36-44 June, 2003

  5. Avain- ja muut kasvintuhoojat ruusulla Yleisnimi Laji Kalifornianripsiäinen Frankliniella occidentalis Vihannespunkki Tetranychus urticae Härmä Sphaerotheca pannosa --------------------------------------------------------------------- Ansarijauhiainen Trialeurodes vaporariorum Persikkakirva Myzus persicae Kurkkukirva Aphis gossypii Isoruusukirva Macrosiphum rosae Harmaahome Botrytis cinerea Villakilpikkä Planococcus citri

  6. Tuhoojien esiintyminen pystysuunnassa ruusulla Top Middle Bottom

  7. Ripsiäiset ruusukasvuston eri korkeuksilla Taso Toukat Koiraat Naaraat Yht. rips Latva (=kukka) 0.33±0.1068 0.11±0.0417 0.53±0.0940 0.87±0.1331 Keskiosa 0.21±0.1190 0.03±0.0142 0.16±0.0379 0.46±0.1378 Alalehdet 0.20±0.1073 0.05±0.0337 0.15±0.0830 0.41±0.1596

  8. Ruiskutusten kohdistaminen ripsiäisten saastuttamiin kasvinosiin 20 Korkeapaineruiskulla: standardikäsittely märäksi Suunnattu ruiskutus: nuppuihin - ruisk.nestemäärä vähenee 65% 15 10 Rips/replikaatti 5 0 Vesi Conserve Orthene Mesurol Käsittely

  9. Ripsiäiset sini- ja kelta-ansoissa: pyydysteho 30 Siniansat 25 Kelta-ansat 20 15 Keskim. Rips/ansa 10 5 0 11/27 12/1 12/8 Pvm

  10. Ansasaaliin ja kukkanuppujen kalif.ripsiäismäärien suhde 20 Kaikki käsitellyt alueet 15 10 Rips. Per kukka 5 0 0 100 200 300 Rips / siniansa Kelta-ansat regressio: y = 0.038x + 0.290; R2=0.57; N=172

  11. 12 Kelta-ansat 11 Siniansat 10 9 8 7 Kpl ansanäytteitä 6 5 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Kalif.rips / ansa Kuinka monta ansaa tarvitaan 0.20 C.I., 0.80 tarkkuus tulokselle

  12. Kalif.rips. Määrä/kukka ja terälehtien vioitusaste 7.0 6.0 5.0 4.0 Kpl vioittuenita kukkia 3.0 2.0 y = -0.066x + 1.281x + 0.312 1.0 2 R = 0.857 0.0 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 14.0 Kpl rips / kukka

  13. Ruusulta kerätyn kalif.ripsiäistiedon hyödyntäminen • Ripsiäisten jakautuminen kasvustossa • Tiedetään mistä ottaa näytteet ja kuinka monta • Tieto ripsiäismäärien vaihtelusta liima-ansoissa • Tiedetään minne ansat laitetaan, miten monta nsaa tarvitaan ja suhde ansoihin tulleiden ripsiäismää-rien ja kukissa olevien ripsiäismäärien välillä • tiedossa kukkien vioitusasteen ja ripsiäis- määrien välinen suhde

  14. Härmä & rikki Hyönteisiä tappavat sienet - Petopunkit Kalif.ripsiäinen Vihannespunkki

  15. Eri tuhoojien integroidun torjunnan strategiat Härmä - tarkkailu vihannespunkin tarkkailun yhteydessä - elektroniset sääasemat kussakin kasvihuoneessa;   testataan mallia joka kehitetty viinirypäleiden ja mansikan härmän esiintymistä kuvaamaan - jos härmää liikaa, torjuntaan Pipron (piperaliini), Compass (trifloksystrobiini –Suomessa käytössä viljoilla) - ensimmäisen tarvittavan ruiskutuksen ajoituksen ennustaminen onnistuu jo; seuraavien ruiskutusten tarve-ennusteet kehitteillä

  16. Härmä • Pieniriskiset kemikaalit ja biotorjunta • Korvaamaan rikitystä ja Pipronia • Viinirypäleelle kehitetyn härmänennustetta sovitetaan ruusulle • Käsittelyjen ajoituksen parantaminen, ja käsittelyjen määrän vähent. • Jos onnistuu, ripsiäisten ja vihannespunkin biotorjunta tehostuu (ei rikityksen ja härmäkemikaalien sivuvaikutuksia enää yhtä paljon)

  17. Kasvinsuojelun yhteenliittymä • 8 viljelmää joilla integroitu/biotorjunta vs. perinteinen kemiall. Torjunnan huoneet (á 5000 neliöjalkaa=464 m2) • Paikkoja San Diegosta Watsonvilleen; • Jokaisessa paikassa harjaantuneet kasvintarkkailijat (scouts) • Kullekin tuhoojalle kehitetty tarkkailulomakkeet ja tarkkailuohjeet • Käytössä torjuntakynnysarvot ja lista torjuntamenetelmistä kullekin tuhoojalle

  18. Ruusun kasvinsuojelun yhteenliittymä (rinki) • Kalir.ripsiäinen • Vihannespunkki • Härmä • Jokaisen tarkkailu yhdellä kertaa • Kehitetty ja varmistettu torjunnan kynnysarvot • Korvattu “kovat” kemikaalit pieniriskisillä valmisteilla ja biotorjunnalla

  19. Eri tuhoojien integroidun torjunnan strategiat Kalif.ripsiäinen - kelta-ansat (3/5000 neliöjalkaa=464 m2) tarkistus viikottain -torjuntakynnysarvo 25-50 rips/ansa/vko; vastaa torjuntakynnystä 1-2 rips/kukka - kukkanäytteet (12 kpl / 5000 neliöjalkaa=464 m2) otetaan ripsmäärien varmistamiseksi kukista - tarvittaessa käsittelyt neem-öljyllä, Beauveria-sienellä, tai spinosadilla (Conserve)

  20. Kalif.rips.Kemiall. Vs. integroitu torjunta (IPM): torjuntateho 60 50 40 kemiallinen Rips/ansa / vko 30 20 10 integroitu 0

  21. Kalir.rips. Integroitu torjunta: tuloksia viljelmittäin p-arvot osoittavat että jokaisessa paikassa IPM toimi yhtä hyvin tai paremmin kuin kemiallinen torjunta!

  22. Eri tuhoojien integroidun torjunnan strategiat Vihannespunkki - etukäteen fiksattuun tarkkuuteen perustuva tarkkailumenetelmä kehitetty; sen toimivuutta varmistetaan parhaillaan - lehdet luokitellaan punkkitiheyden mukaan (0,1-5, >5) - kynnysarvotutkimukset (fysiologiset ja punkkien liikkuminen kasvilla) menossa (10%:lla kasveista >5 mites näyttää toimivalta kynnysarvolta) - ansaripetopunkkien levitys (Phytoseiulus persimilis) heti kun punkit ilmaantuvat; 80%:lla lehdistä sekä vihannespunkkeja että petopunkkeja  ei tarvetta enää uusintalevityksiin - jos kynnysarvo ylittyy, käsittely akarisideilla

  23. Vihannespunkki: Kemiallisen ja integroidun torj. vertailu kemiallinen Integroitu (oik.puol) % kasvieista vihannespunkkisia = 1-5 punkkia/lehti = > 5 punkkia/lehti = punkkia/lehti

  24. Vihannespunkin torjuntatuloksia viljelmittäin

  25. Ripsiäistorjunnan kustannus kemiallinen vs. integroitu torjunta $/neliöjalka=0,09 m2/käsittely Kemiallinen Integroitu

More Related