440 likes | 622 Views
Miten organisaatio kohtaa muutoksen?. Esa Parkkali. Organisaatiomuutos. Organisaatiomuutoksessa työpaikka vähitellen siirtyy nykyisestä elämäntavasta ja elämästä uuteen toisenlaiseen elämään (Pasi Valtee)
E N D
Miten organisaatio kohtaa muutoksen? Esa Parkkali
Organisaatiomuutos • Organisaatiomuutoksessa työpaikka vähitellen siirtyy nykyisestä elämäntavasta ja elämästä uuteen toisenlaiseen elämään (Pasi Valtee) • Organisaatiomuutos on tietenkin järkevä vain mikäli tuon siirtymän tuloksena savutettu tulevaisuus ”toisenlainen elämänmeno” on tavalla tai toisella kestävämpi tai parempi kuin ”nykyinen elämänmeno” • Organisaatiomuutoksia ei voi koskaan hallita täydellisesti
Päätöksen toteuttamisen taso • Merkittävin osa organisaatiouudistuksista niin julkisessa hallinnossa kuin yksityisellä sektorillakin on ulkoa ohjautuvia, ylemmän järjestelmätason näkökulmaan ja ajattelutapaan pohjautuvia • Ulkoa ohjautuvissa, pakotetuissa muutoksissa organisaation osaksi jää siis päätöksen toteuttaminen ”parhaalla mahdollisella tavalla” ja siten että ”onni maksimoituu ja kärsimykset minimoituvat”
Koulumaailman organisaatiomuutokset • Rakenteelliset muutokset - esim. koulujen fuusiot ja lakkauttamiset • Toiminnalliset muutokset - esim. uusien toimintojen synnyttämien tai vanhojen lopettaminen, johtamisen ja hallinnon muutokset • Kulttuuriset muutokset - esim. yhtenäiskoulun tuomat muutokset
Muutoksen johtamisen ja hallinnan haasteet • Pienimmän riesan tie menetelmien etsiminen esimiehet heikoimmillaan • Monien muutosten yhtäaikaisuus • Osallisuus • Inhimillisen dynamiikka ja muutosvalmiudet
Ulkoa ohjatut ja pakotetut muutokset • Mukautuminen • Sopeutuminen • Sietäminen • Häiriötiloja • Pysyviä ongelmia • Muutoksen hallinnassa tulisi luonnollisesti pyrkiä estämään tai lieventämään tällaisia riskejä Juhana Kokkonen: organisaatio = kalkkuna
Ensireaktiot organisaatiomuutoksiin • Muutoksen syiden ja perusteiden epäily • Pelko, huoli ja suru toimivan työyhteisön hajoamisesta • Huoli toiminnan laadun säilymisestä • Huoli työsuhteen jatkuvuudesta • Pelko byrokratian lisääntymisestä ja muista ison talon haitoista • Huoli työn kuormittavuuden lisääntymisestä
Parempi tuttu helvetti kuin tuntematon paratiisi • Epäily tai tieto työtilojen tai työolojen heikkenemisestä • Voimakkaan tunnepitoiset reaktiot • Konfliktien, jännitteiden, syntipukki-dynamiikan ja klikkiytymisen lisääntyminen • Miten minulle tässä käy?
Uhkakuvista mahdollisuuksien etsintään • Organisaatiomuutoksissa keskeistä olisi varmistaa se, että erilaiset omilla ehdoillaan rationaaliset muutosta puoltavat ja sitä vastustavat käsitykset ja tulkinnat saataisiin hedelmälliseen keskusteluun • Muutoksen henkisen prosessoinnin vaiheet noudattavat kohtuullisen paljon surutyön kaavaa yleisellä tasolla
Onnistumisen ehtoja • Muutostarpeen tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen • Muutosedellytysten tunnistaminen • Muutoksen toteutustavan valinta • Muutosprosessin toimeenpano • Seuranta ja arviointi
Tapauskertomus Tampereelta • Valtuuston asettama palveluverkkoselvitys • Osana perusopetus- ja lukioverkko selvitys • Päätökset • Reaktiot ja valitukset • Toimeenpanon valmistelu • Toimeenpano
Ajattelutapa uusiksi • Uudelleenorientoitumisen vaihe käynnistyi hallinnon toimesta aikataulujen tarkennukset kesällä 2010 • Hallinnon visiointi näkyi jo kouluverkkoselvityksessä, jossa mallinnettiin uudenlaista koulukokonaisuutta, ns. aluekoulumallia • Alueuudistuksen suunnittelussa ns. aluekoulumallia pidettiin yhtenä mahdollisena vastauksena sekä uuden lainsäädännön että myös johtajuuden uusiin haasteisiin
Uusia mahdollisuuksiksi • Kouluverkkoratkaisun toimeenpanolle oli aikaa kaksi vuotta, joka ajallisesti on suurelle muutokselle haaste • Lähdimme yhdessä tutkimaan yhteistyömahdollisuuksia uudelta aluekoulupohjalta viiden koulun mallin avulla ns. koulupolkuajattelun pohjalta • Pilotointimahdollisuus tarjoutui syksyllä 2010 lokakuulla jätettävän hankehakemuksen avulla • Yliopistoyhteistyömahdollisuus realisoitui samoihin aikoihin • Hankehakemuksen jättäminen mukana neljä koulua
Kouluverkkoratkaisun toimeenpanoa • Kouluverkkoratkaisun toimeenpano tuntui haastavalta erityisesti keskustan alueella • Tarvittiin monien asioiden synkronointia kun samalla uusia kehittelyjä ajettaisiin sisään niin opetuksessa kuin aluetyössäkin • Tarvittaisiin siis myös mahdollisuuksien synnyttämistä, innostumista ja uuden etsinnän paloa
Alueellinen yhtenäiskoulu keskustaan ? KLASSILLINEN TAMMERKOSKI JOHANNES TAMMELA
Alueellinen yhtenäiskoulu pähkinänkuoressa • Oppilasmäärä ( n. 1200-1600) • Opetuspisteet/ kiinteistöt • Tammerkosken koulun kiinteistö • Johanneksen koulun kiinteistö • Tammelan koulun kiinteistöt
Opetus/ kieliohjelma ja painotus • Perusopetus vuosiluokilla 1-9, esiopetus • Vahva kielipainotus: • A-kielet: englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä • B-kielet: ruotsi, latina, espanja, ranska, saksa • Englanninkielinen opetus ( ns.Clil-opetus)
Opetuksellinen moninaisuus • Kuvataide • Latina • Montessori-opetus • Valmistava opetus, kotikielen opetus • Erityisopetuksen ratkaisut koko kaupunkia palvelevat yksilölliset luokat, keskistä aluetta palvelevat ryhmät, oppimisasemat • Lisäopetus
Aluekoulun tarjoamia mahdollisuuksia • yhtenäisen koulupolun tarjoaminen erilaisille oppijoille • monipuolinen kielitarjonta • joustavat opetuksen kehittämismahdollisuudet • riittävä koko erilaisten tuen muotojen ja oppilashuollon kehittämiseen, verkostot • henkilökunnan joustava käyttömahdollisuus • tuen muotojen osalta joko koko kaupunkia palvelevan ja keskistä yhteistoiminta-aluetta palvelevan palvelutuotannon kehittäminen • uudenlaisen opettajuuden kehittämismahdollisuudet
Yhteistyön edellytyksiä • alue muodostaa sopivan pohjan rakentaa alueellista yhteistyötä: • kaikilla koululla pitkät perinteet • kaikilla koululla on ollut paljon yhteistyötä, yhteisiä työntekijöitä ja tiloja • kouluun tulee sopivasti oppilaita lähialueelta, ympäri kaupunkia ja naapurikuntia • yhteistyömahdollisuudet laajemminkin, esim. opetusharjoitteluun ja yliopistoon jne.
Nykyiseltä pohjalta ponnistaen • kukin koulu tuo oman lisänsä yhteiseen kirjoon eli varsinaisesti mitään uutta elementtiä ei synnytetä tyhjästä • koulurakennukset antavat yhteistyölle monenlaisia mahdollisuuksia • huoltajien voimakas tuki jo olemassa • yhtenäisen perusopetuksen kehittämiselle tarvitaan uusia rohkeita avauksia ja pilotointia • innostunut ja innovatiivinen ideointiryhmä
Hallintomallin etsintään • Alueellisen koulun hallintomallin tulee olla riittävän vahva ja joustava uudelta pohjalta • Vaihtoehtoja kannattaa etsiä avoimesti ja uudelta pohjalta, sillä malleja ei taida Suomesta löytyä • Tärkeintä, että kokonaisuus toimii: -jaettu johtajuus, johtoryhmä, tiimityö, arjen johtaminen, vastuut, delegoinnit, koulusihteerityö, tiedottaminen, talous jne.
Projekti • Syksyllä 2010 tehtiin projektisuunnitelma hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeeksi • Tukena perusopetuksen hallinnon asettama ohjausryhmä ja yliopistoyhteistyö • Hervannan alueesta tulee yhteistyökumppani • Tavoitteena tuottaa konkreettisesti esitys alueellisesta yhtenäiskoulusta, johtamismallista ja organisoitumisesta • Tavoitteena luoda valmiit mallit ja esitykset sekä seuranta prosessien toimivuudesta ja siirtymisestä yhtenäiskouluun keskustan alueella
Projektin odotetut tuotokset • Esitys johtamis/hallintomallista • Esitys verkostoyhteistyöstä • Esitys alueen oppilaiden opetuksen järjestämistavasta (resursointi, tilat, henkilökunnan käyttö) • Vertailutiedon tuottaminen opetuksen järjestämisen kustannuksista (opetus, tuen järjestäminen, johtaminen, hallinto) • Prosessien toimivuuden parantamisesitykset nivelvaiheyhteistyö ja oppilashuolto
Verkostoyhteistyön uusia avauksia • Yhteistyömahdollisuudet nuorisotyön uusien tilojen valmistumisen myötä • Uudet yhteistyömahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhoidon kanssa • Mahdollisuus luoda uusia kehittelyjä päivähoidon kanssa • Yliopistoyhteistyö sekä tutkimuksessa että opettajakoulutuksessa • Kansallisen ja kansainvälisen verkostoyhteistyön mahdollisuudet isona yksikkönä
Tavoitteemme - visiomme • Keskustan alueelle synnytetään uusi yhtenäiskoulu, joka tulee olemaan uudenlaisten oppimisympäristöjen ja pedagogisten kehittelyjen mahdollistaja ja innostaja • Koululla on yhteinen toimintakulttuuri ja pelisäännöt, mutta kukin koulutalo toimii kokonaisuuden rikastamiseksi autonomisesti • Tarvitsemme tälle työlle päättäjien vahvan tuen • Voimme kaikki hyvin koulussamme
YHTEINEN TAVOITTEEMME Tampereen monipuolisin ja värikkäin yhtenäistä perusopetusta antava alueellinen koulucampus. Non scholaesed vitae discimus Keskustan alueelle luodaan
Muutoksen johtaminen • Alustava suunnittelutyö ja aikataulutus • Johtotiimin organisoituminen • Tiedottamien ja avoimuus sekä luottamus • Swot-analyysit • Alustavat toimenpide-ehdotukset • Osallistaminen • Organisointi • Tuen hankkiminen
Alueellisten koulumallien selvittely ja pilotointi-projekti 2010-2012 OHJAUSRYHMÄ PROJEKTIRYHMÄT • Johtamis –ja hallintomallin • selvittely ja tuottavuus • näkökulma • Vastuuhenkilö: • Esa Parkkali • Pedag.kehittäminen • Toimintakulttuuri • Sähköinen • oppimisympäristö • Vastuuhenkilöt: • Kirsi Numminen/ • Saara Kudjoi • OPS • Vastuuhenkilöt: • Pilottikoulujen rehtorit • Sidosryhmäyhteistyön • kehittäminen: • Vanhemmat • Yliopisto yms. • Vastuuhenkilö: • Marketta Kauhanen • Tuen prosessien toimivuuden • kehittäminen: • Oppilashuolto • Verkostoyhteistyö • Vastuuhenkilö: • Petri Peltonen 33
Ohjausryhmä 2011 04 05 03 Kehittämisryhmien kokous:arviointi, suunnittelu, syksyn aikataulut, työnjako Ohjaus-ryhmän asettaminen 16.3 Kokous Johtamis – ja hallintomalli, Tuottavuus Johtamismallin suunnittelua 14.3. Resurssisuunnittelua, tilasuunnittelua Pedag. kehittäminen, Toimintakulttuuri, Sähköinen oppimisympäristö Valinnaisaineiden synkronoinnin aloittaminen, luokkien muodostaminen Tuen prosessien kehittäminen: Oppilashuolto, Verkostoyhteistyö Yhteydenotot soteen (oppilashuolto) ja nupaan (ryhmäytys ja kerhotyö) 29.3. Sidosryhmäyhteis-työn kehittäminen Vanhempainyhdistysten informaatio-ja keskustelutapahtuman järjestäminen, yliopisto yhteistyö 14.3 OPS 11.3. Opetussuunnitelmaryhmän kokoaminen ja työn aloitus 34
Rakenteelliset olosuhteet • Kokouksia ja keskustelua varten varattava aika • Fyysinen läheisyys • Toisista riippuvat opetusroolit • Kommunikaatiorakenteet • Opettajien päätäntävalta ja autonomia • Lukujärjestyksen rakenne • Johtamisrakenne
Sosiaaliset ja inhimilliset voimavarat • (Michael Fullan) • Avoin suhtautuminen kokeiluihin ja kehittämiseen • Luottamus ja kunnioitus • Kognitio- ja taitoperusta • Toimijoita tukeva johtaminen • Kommunikaatiotapa • Sosialisaatio
Rakenteet vai inhimilliset voimavarat: kumpi on tärkeämpi? • Inhimilliset voimavarat: avoin suhtautuminen uudistuksiin, luottamus ja kunnioitus, opettajien tiedot ja taidot, henkilökuntaa tukeva johtaminen ja sosialisaatio - ovat rakenteellisia seikkoja tärkeämpiä ammatillisen yhteisön kehityksessä • Keskittyminen koulujen työskentelykulttuureihin, ilmapiiriin ja toimijoiden välisiin suhteisiin on erittäin tärkeää, jos halutaan kehittää kouluista terveitä ja ammatillisesti vakaita ympäristöjä ja jotka rohkaisevat opettajia yrittämään parhaansa
Muutoksentekijän motto • Löydän tien – tai teen sen Hannibal • Ps. Varmin todiste siitä, että maailmankaikkeudessa on älyllistä elämää on se, ettei sieltä ole otettu meihin minkäänlaista yhteyttä
TULEVAN KOULUN KEHITTÄMISKOHTEET • Johtamis/ hallintomalli • Toiminnan optimoinnin näkökulma • Pedagoginen kehittäminen • Oppilashuollon toiminta • Verkostoyhteistyö • Tuen järjestämisen uudet mahdollisuudet • Yhteisen vanhempainfoorumin selvittely • Yliopistoyhteistyö
OPPILASNÄKÖKULMA UUTEEN KOKONAISUUTEEN • Oppilaalla selkeä ja turvallinen koulupolku • Tuen saamisen muotojen rikastuminen, mm. sisäinen konsultaatio • Monipuoliset kielivalinnat mahdollisia • Laaja valikoima valinnaisuutta ja painotusta ja pedagogisia menetelmiä • Tutut oppilashuollon tukijoukot • Optimaaliset ryhmäkoot • Tuttujen opettajien ohjausta ja opetusta yli nivelvaiheiden
HUOLTAJIEN NÄKÖKULMA • Vanhempaintoiminnan vahvistaminen, mahdollisuus yhteiseen foorumiin koko perusopetuksen ajalle • Nivelvaiheiden sujuvuus • Tutut yhteistyökumppanit ja tahot • Monipuoliset palvelut saatavilla myös erilaisissa tuen tarpeissa
TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMA • Ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet • Kollegiaalisen tuen mahdollisuudet • Tiimityön mahdollisuudet • Työelämän jouston mahdollisuudet • Oppimisympäristön monipuoliset mahdollisuudet • Sijaisjärjestelyjen mahdollisuudet • Työajan käytön suunnittelun mahdollisuudet • Sitoutumisen ja eheän työkuvan parantuminen
TUOTTAVUUSNÄKÖKULMA • Luokkakokojen, ryhmäkokojen, kieliryhmien, valinnaisaineiden optimointi • Tilojen optimointi ja joustava käyttö • Henkilökunnan työpanoksen optimointi opetuksessa, johtajuudessa sekä oppilashuollossa ja avustajatoiminnassa • Prosessien toimivuuden tehostamismahdollisuudet • Varajärjestelmät, hankinnat