240 likes | 412 Views
PERHEEN VOIMAVAROJEN LÖYTÄMINEN. Jukka Harmainen Primtask Oy jukka.harmainen@pp.inet.fi puh.0400 867 262 www.verkostokeskusvintti.fi Materiaali-valikko. LAPSI/NUORI TARVITSEE AIKUISEN:. 1). joka on emotionaalisesti kiinnittynyt lapseen (kiintymyssuhde)
E N D
PERHEEN VOIMAVAROJEN LÖYTÄMINEN Jukka Harmainen Primtask Oy jukka.harmainen@pp.inet.fi puh.0400 867 262 www.verkostokeskusvintti.fi Materiaali-valikko
LAPSI/NUORI TARVITSEE AIKUISEN: 1). joka on emotionaalisesti kiinnittynyt lapseen (kiintymyssuhde) 2). joka tunnistaa lapsen ikätasoisia tarpeita 3). joka organisoi arkea Kouluikäinen/nuori tarvitsee lisäksi kokemuksen selviytymisestä jollakin kodin ulkopuolisella sosiaalisella areenalla ”RIITTÄVÄN HYVÄ VANHEMMUUS”
MISTÄ JA MITEN VOIMAVAROJA KANNATTAA ETSIÄ? • KÄSITTEISTÄ ; voimavarakeskeisyys, voimaantuminen, resilienssi • PERHETERAPIOIDEN NÄKÖKULMA • YHTEISTYÖSUHTEEN LAATU • ”HILJAINEN TIETO”
VOIMAVARAKESKEISYYS • KÄYTETTYJÄ KÄSITTEITÄ • VOIMAVARA/RESURSSIKESKEISYYS • PÄRJÄÄVYYS (RESILIENSSI) • VOIMAANNUTTAMINEN (EMPOWERMENT)
1. PERHEEN RESILIENSSI JOUSTAVUUS, SELVITYMISKYKY, PÄRJÄÄVYYS, RESILIENSSI Miksi jotkut perheet selviytyvät kriiseistä? Mikä on ”selviytymislihas”? Silliman 1994, Walsh 1996: ”Kykyä pitää puolensa ja toipua hajottavista elämänhaasteista, kriiseistä ja vastoinkäymisistä”
Resilienssi 2 • Perheet joutuvat kohtaamaan • Normatiivisen kehityksen stressejä • Pitkäaikaisia rasitetekijöitä • Äkillisiä kriisejä • Muuttuvan yhteiskunnan paineita Tutkittu: (McCubbin 1997, Walsh 1998) Perheen suojaavia tekijöitä Perheen toipumistekijöitä Yleisiä resilienssitekijöitä
Perheen resilienssin pääprosessit USKOMUSJÄRJESTELMÄT (merkityksenannot, myönteisyys, hegellisyys/arvot) ORGANISATIONAALISET MALLIT (joustavuus, yhteisyys, sos.ja tal.resurssit) KOMMUNIKAATIO/OGELMANRATKAISU (selkeys, tunteiden ilmaisu, yhteistoiminta)
SOVELTAMISESTA Resilienssi ei ole yksittäinen taito tai perheen piirre, vaan toimintaprosessien kokonaisuus Selviytymiskyvyn näkökulma voi vaikuttaa siihen miten me katsomme perheitä ja mitä saamme arvioissa ja tutkimuksissa esiin perheistä – irrottaa pelkästä ongelmien ja riskitekijöiden tunnistamisesta.
2. TEORIAT; strukturaalinen pt • FOKUS PERHEEN RAKENTEISSA • ALASYSTEEMIT, RAJAT, JOUSTAVUUS • PIILOSSA OLEVAT (LATENTIT) VOIMAVARAT
TEORIAT • STRATEGINEN PT • VALTA JA TOIMINTAPROSESSIT • ONGELMAN YMPÄRILLÄ TAPAHTUVA VUOROVAIKUTUS • KEHITYKSELLINEN PT • MONEN SUKUPOLVEN YLITTÄVÄT TEEMAT • ESIM.SUKUPUUN PIIRTÄMINEN • ONGELMANRATKAISUKESKEINEN LYHYTTER. • MITEN TUOTTAA UUDENLAISIA RATKAISUTAPOJA • ESIM. ONG. RATK. KAAVIOT • SYSTEEMINEN • PERHEKARTAT, MITEN PJ. YMMÄRTÄVÄT ITSENSÄ JA TOISENSA • ESIM. KEHÄMÄINEN HAASTATTELU
PERHEKARTAT • MITEN MAASTO JA KARTTA VASTAAVAT TOISIAAN KARTAT ELÄMISEN MAASTOT
TEORIAT • RATKAISUKESKEISYYS • FOKUS TOIMIVAAN, JOLLOIN SEN ALA KASVAA • VÄLTETÄÄN PATOLOGI- SIA SELITYSMALLEJA • VERKOSTOAJATTELU • LUOMU- JA VO-VERKOSTOJEN AKTIVOINTI • LISÄÄ NÄKÖKULMIA, TOIMIJOITA • KERTOMUKSELLISUUS • MITEN ASIAKAS RAKENTAA ITSEÄÄN KOSKEVAN KERTOMUKSEN NIIN ETTÄ UUDENLAINEN TOIMIJUUS MAHDOLLISTUU? • SOSIAALITYÖN TUTKIMUS • VETÄYTYVÄT STRATEGIAT • ASIAKKAIDEN PUOLEEN KÄÄNTYMINEN TOIMIJUUS MAHDOLLISTUU?
VIELÄ TEORIOISTA • SPESIFIT MENETELMÄKEHITTELYT • PERHE/PARISUHDEVÄKIVALLAN HOITOMENETELMÄT • PSYKOEDUKATIIVISET OHJELMAT ESIM. VAIKEIDEN MT-HÄIRIÖIDEN HOIDOSSA • EROSEMINAARIOHJELMAT • LASTEN HUOMIOIMINEN • PERHETYÖ JA KOTIHOITOPROJEKTIT • VERTAISRYHMÄT • TIEDON ANTAMINEN JA OPETTAMINEN TEHOKKAITA TYÖVÄLINEITÄ
VOIMAVAROJA ETSIMÄSSÄ • Latentit voimavarat • Toimintaprosessit • Suvun vahvuudet • Ongelmanratkaisukeinot • Perhekartat • Toimivan laajentaminen • Perheen kielen,kertomusten ja merkitysten laajentaminen • Verkostojen aktivointi, uudet ”yleisöt” • Vetäytyvät strategiat • Asiakkaat konsulttina • Opettaminen, valmennus • (Vertais)ryhmien käyttö • Palvelut kotiin • Pakko, kontrolli
3. YHTEISTYÖSUHTEEN LAATU • YKSITTÄISET MENETELMÄT EIVÄT NÄYTÄ ENNUSTAVAN ONNISTUMISTA VAAN KESKEISISTÄ YHTEISTYÖSUHTEEN LAATU • HYVÄ VUOROVAIKUTUS • KUNNIOITUS, TOISEN KOHTELEMINEN TÄYSIVALTAISENA • KIINNOSTUS, MOLEMPIEN OSAPUOLTEN OPPIMISPROSESSISTA HUOLEHTIMINEN • PYRKIMYS TASAVERTAISUUTEEN • TYÖSKENTELYN LÄPINÄKYVYYS • OMIEN TUNTEIDEN KUNNIOITTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN • AMMATILLINEN MINÄ JA PERSOONALLINEN MINÄ LÄHELLÄ TOISIAAN • ONNISTUNUT VUOROVAIKUTUS RAKENTUU VAHVUUKSILLEMME, USEIN HEIKKOUKSIEMME KÄÄNTÖPUOLIA • VUOROVAIKUTUSASETELMIEN TUNNISTAMINEN (SYMMETRIA, KOMPLEMENTARIA)
EKSPERTIISIN MUUTOS • PERINTEISESTÄ ASIANTUNTIJUUDESTA KOHTI REFLEKTIIVISTÄ ASIANTUNTIJUUTTA • OMAN TOIMINNAN TIETOINEN ARVIOINTI • KYKY TARKASTELLA OMIA TOIMINTATAPOJA JA NIIDEN TAUSTALLA OLEVIA HK USKOMUKSIA, ARVOJA, ASENTEITA • KYKY LIIKKUA ERI EKSPERTIISIEN JA ROOLIEN VÄLILLÄ (OPETTAJA, VALMENTAJA, TUTKIJA, TERAPEUTTI, KONTROLLOIJA, VANHEMPI, KUUNTELIJA YM)
”HILJAINEN TIETO” ARJEN KOKEMUKSIA • PIENET, KONKREETIT TAVOITTEET • KUNKIN ASIAKKAAN JA TYÖNTEKIJÄN TAVOITTEIDEN KIRJAAMINEN YLÖS, MIKÄ KENENKIN TAVOITE, MITÄ HALUTAAN. • TAVOITTEET OVAT JA SAAVAT OLLA ERILAISIA • KYTKEYTYMINEN ASIAKKAAN KIELEEN (SANAT, TEKEMINEN, EI TEKEMINEN, TUNNELMA, JAETTU TODELLISUUS, TILA)
OIREIDEN JA ONGELMIEN KÄÄNTÖPUOLELLA ON AINA PYRKIMYS SELVIYTYÄ, SOPEUTUA, RATKAISTA ASIOITA • HYVÄ HAASTATTELU; ONGELMIEN JAKAMISTA JA KUULEMISTA MUTTA MYÖS KERTOMUKSEN ”AUKKOJEN” HAVAITSEMISTA JA NÄKYVÄKSI TEKEMISTÄ. • ASIAKKAAN KOMPETENSSIN ESIIN NOSTAMINEN • ASIAKASTA VOI RAJATA JA TURHAUTTAAKIN • KATSO ASIAKASSYSTEEMIÄ NIIN KUIN SE ON – EI NIIN KUIN SEN PITÄISI OLLA
TYÖNTEKIJÄN KANNALTA • PIDÄ OPPIMISPROSESSI KÄYNNISSÄ, HUOLESTU JOS ET OLE ENÄÄ KIINNOSTUNUT • VOIT HUOLEHTIA VAIN SIITÄ, ETTÄ OMA TOIMIJUUTESI SÄILYY, PYSYT KOSKETUKSISSA OMIIN RESURSSEIHISI • AINA ON OLTAVA MAHDOLLISUUS ONNISTUA JA EPÄONNISTUA • OLE ”HUKASSA, MUTTA TYYLIKKÄÄSTI” • OMAT KOKEMUKSET, AJATUKSET SAATAVA VUOROVAIKUTUKSEEN ASIAKKAIDEN, TYÖPARIN, TIIMIN, TYÖNOHJAUKSEN, KOULUTUKSEN YM KANSSA, HUOLEHDI TYÖSKENTELYEDELLYTYKSISTÄSI • TEE JOTAIN MIKÄ KIINNOSTAA SINUA ITSEÄSI
TYÖNTEKIJÄ & ASIAKAS • ASIAKAS ON VASTUUSSA ELÄMÄSTÄÄN JA VALINNOISTAAN TYÖNTEKIJÄ OMISTAAN • MÄÄRITTELE ITSESI SELKEÄSTI (ESIM. ”EN YMMÄRRÄ TÄSTÄ MITÄÄN” • ”MUST”-OHJEET (ESIM. LASTEN TURVAAMINEN) JA EHDOTUKSET (”JOTKUT ON HYÖTYNEET TÄLLAISESTA IDEASTA”) • MUISTA AINA TARKISTAA PÄIHTEET, VÄKIVALTA (PELKO) JA SEKSUAALISUUTEEN LIITTYVÄT ASIAT (RAJOJEN YLITYKSET, NEOSEKSUAALISUUDEN MUODOT)
tt & asiakas jatkoa.. • MUISTA ETTÄ EMME ELÄ YHTEISTEN MERKITYSTEN MAAILMASSA – TARKISTA: ”YMMÄRSINKÖ OIKEIN?” ”SOVIMMEKO ME NYT NÄIN?” • ETSI ASIAKKAALLE MERKITYKSELLISET +/- ASIAT • KÄYTÄ SOPIMUKSIA, KUVIA, METAFORISTA PUHETTA • TUTKI VALINTOJEN +/- SEURAUKSIA • KOETA LIIKKUA ERI POSITIOIDEN VÄLILLÄ (VANHEMMAT, LAPSET, TYÖNTEKIJÄ, VAIMO, MIES, ISÄ,ÄITI, LAINSÄÄDÄNTÖ, KASVATUS, HOITO, YM). • ET KOSKAAN KATSO SYSTEEMIÄ ULKOPUOLELTA VAAN OSANA SITÄ
JATKOA.. • TYÖSKENTELE PROJEKTEINA, JOS TUKI EI AVUKSI, SIIRRY MINIMI-INTERVENTIOON VÄLILLÄ • TOIMIJUUS SIIRTYY HERKÄSTI TYÖNTEKIJÄLLE – PALAUTA TAKAISIN • ONNISTUMISESTA ANSIO ASIAKKAALLE!
LOPUKSI • PERHEEN RESURSSIEN LÖYTÄMISESSÄ ON TYÖNTEKIJÄN KANNALTA KYSE SIITÄ, ETTÄ HÄN SÄILYTTÄÄ OMAN TOIMIJUUTENSA, OMAT RESURSSINSA • TUESSA ON POHJIMMILTAAN KYSE REFLEKTIIVISEN TOIMINNAN OPETTAMISESTA
LUETTAVAKSI Vuorinen, Seija (2004) Perheen resilienssin vahvistaminen. Lopputyö 2004 www.verkostokeskusvintti.fi Materiaali –valikosta Walsh, Froma (2003) Family Resilience; a framework for clinical practice. Family Process Vol. 42, No. 1. 2003