TYÖHÖN PALUU MASENNUKSESTA AIHEUTUNEEN SAIRAUSLOMAN JÄLKEEN – KEHITTÄMISHANKKEEN TULOKSIA

1. TYÖHÖN PALUU MASENNUKSESTA AIHEUTUNEEN SAIRAUSLOMAN JÄLKEEN – KEHITTÄMISHANKKEEN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Raija Tiainen Kuntoutussäätiö, tutkimus- ja kehittämisyksikkö Keinoja ja näkökulmia työurien pidentämiseen ”Keskeltä” -seminaari 23 05 2012 Tieteiden talo

2. Masennus, lisääntyvä ilmiö työelämässä Masennus on yhä useammin syynä niin sairauslomiin kuin työkyvyttömyyseläkkeisiin Kyse ei ole välttämättä siitä, että masennus sinänsä olisi lisääntynyt viime vuosikymmeninä, vaan pikemminkin tietoisuus ongelmasta on lisääntynyt (vähentynyt stigma, ”hyväksyttävyys”, ei enää piiloteta somaattisten ongelmien taakse.) Ilmiö ei koske vain Suomea, samanlaista kehitystä myös mm. Ruotsissa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Alankomaissa Kyseessä siis kasvava inhimillinen ja kansantaloudellinen ongelma. Esimerkiksi OECD on lanseerannut projektin ”Mental Health and Work” (www.oecd.org/els/disability).

3. Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011) Tavoitteena kehittää ja arvioida toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea masennusperusteisella sairauslomalla olevien työntekijöiden työhön paluuta Yhteistyötahot: työterveyshuollot, työnantajat, hoitotahot, muut toimijatahot Toimintamallit: yksilöllinen ohjaus ja neuvonta, ryhmäkuntoutus (vertaistuki), verkostoyhteistyö, työpaikoille ulottuva tuki (työhön palaaja ja esimies) Alaviite

4. Työhön paluun toimintamallit Yksilötuen malli • kuntoutuksen palveluohjaajan tuki • keskeinen työväline realistinen työhön paluusuunnitelma • ratkaisukeskeinen ja voimavaroja korostava työskentelyote • verkostoyhteistyö Työhön paluu –ryhmät • kuntoutusneuvoja toimii ryhmän ohjaajana • työhön paluusuunnitelma • psykoedukaatio, kognitiiviset tehtävät ja toiminnalliset menetelmät • ratkaisukeskeinen ja voimavarasuuntautunut ote • vertaistuki ja verkostoyhteistyö Yksilöllisen ja ryhmämuotoisen tuen yhdistelmät Työpaikoille ulottuva tuki Alaviite

5. Projektin asiakkaat (38 masennuksen vuoksi pitkällä sairauslomalla ollutta) • 53 % sairausloma oli kestänyt yli vuoden, keskiarvo 17 kk • 63 % aiempia sairauslomia masennuksen vuoksi • 88 % arvioi masennuksensa olleen työperäistä • 45 % ei missään nimessä halunnut palata entiseen työhön • 50 % halusi vaihtaa työpaikkaa (työnantajaa) • 66 % arvioi, ettei pysty jatkamaan työssään vuottakaan Alaviite

6. Asiakkaiden elämäntilanne seurannassa (n=34) Työelämäsuuntautunut 68 % Entisessä työssä 21 % Uudessa työssä 23 % Työkokeilussa 8 % Koulutuksessa 18 % Muu tilanne 32 % Sairauslomalla 18 % Työkyvyttömyyseläkkeellä 14 % Alaviite

7. Projektin havaintoja Työhön paluun –malleja on oleellista kehittää yhteistyössä Sekä työhön palaajat, työnantajat että työterveyshuolto hyötyvät toimivista malleista Työterveyshuollon rooli on keskeinen, mutta sillä tulee olla riittävä yhteys asiakkaan muihin esim. hoitoverkostoihin, jotta onnistunut työhön paluu pystytään varmistamaan Työterveyshuolto ja työhön palaaja hyötyvät yhteistyöstä kuntoutustahon kanssa Kuntoutusneuvojan roolin ”neutraalius” voi helpottaa sekä työhön palaajaa että työnantajaa Työhön paluun tuki tulisi olla tarjolla sitä tarvitseville; inhimillinen ja taloudellinen perustelu Alaviite

8. Ryhmäläisten palautetta …Ryhmän vertaistuki on ollut minulle äärimmäisen tärkeä. On ollut helpotus puhua toisten masentuneiden kanssa ”samaa kieltä”. Ryhmän ansiosta olen alkanut taas avautua sekä innostua taas muista ihmisistä. …Oli hyvä käydä ohjaajan kanssa läpi kaikkea työhön paluuseen liittyvää. Ryhmän vertaistuki oli kaikista tärkeintä, kun tutustui muihin , jotka ovat samassa tilanteessa. Oli tunne, että kuului johonkin joukkoon. …Työhön palaamisen osalta itsetuntemuksen ja luottamuksen palautuminen. Uskoisin työssä jaksamisen kohentuneen ryhmän ansiosta. …Minut on vedetty pysähtyneestä olotilasta eläväksi ihmiseksi. Tällä hetkellä haluan ja uskallan mennä työkokeiluun. Alaviite

9. Palautetta: oppi itsestä ja työstä (avovastauksia) Projektin aikana oivalsin, että toipuminen vie aikaa, eikä minun tarvitse olla enää "ylienerginen täydellinen suorittaja" työelämässä. Itsestäni: minä riitän elämässä tällaisenakin; itseluottamukseni lisääntyi, luottamukseni elämän mahdollisuuksiin lisääntyi. Työelämästä: omien voimavarojeni rajojen selkiintymistä suhteessa työni kasvaviin vaatimuksiin, ei ole "tarvinnut” sairastua vielä enemmän. Olen nyt itselleni armollisempi. Alaviite

10. Työhön paluun onnistuminen, yhteenvetoa Esimiehen täytyy haluta työntekijä takaisin, luottamus ja tuki, esimiehet tarvitsevat tietoa masennuksesta Työhön paluu on jollakin tapaa käsiteltävä koko työyhteisössä, palaajalle aito osallisuus työyhteisön toimintaan Työhön palaajalle intensiivinen, pitkäkestoinen tuki työterveyshuollolta tai kuntoutusasiantuntijalta Tarvittaessa ryhmätoiminnalla vertaistuki, ei toki onnistu kaikkien kohdalla, joillakin kynnys jää ylittämättä Hoitavan tahon on kiinnostuttava työhön paluusta, työhön paluu yhdeksi hoidon onnistumisen kriteeriksi? Alaviite

11. Masentuneen työssä pysymisen tukeminen Miten puuttua asiaan? Esimiehet tietoisiksi asiasta, millaiset signaalit kertovat uhkaavasta masennuksesta (esim. toistuvat ylipitkät työpäivät, vetäytyminen sosiaalisista kontakteista). Vältettävä liiallista pitkittyvää ylikuormittamista. Työterveyshuollon varhainen reagoiminen, preventiivisyyttä, sairauspoissaolojen seuraamista. Riittävän hyvät työolosuhteet, työnantajille kannustimia, tietoa ja tukea. Alaviite