1 / 39

Lapsen kaltoinkohtelun ja hoidon laiminly nnin muodot

P

bunny
Download Presentation

Lapsen kaltoinkohtelun ja hoidon laiminly nnin muodot

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Lapsen kaltoinkohtelun ja hoidon laiminlyönnin muodot Fyysisen huolenpidon/hoidon laiminlyönti Lapsen emotionaalisten tarpeiden laiminlyönti Fyysinen pahoinpitely Seksuaalinen hyväksikäyttö Syndroma Munchhausen

    2. Päihteille altistuneet lapset Satu Kivitie-Kallio LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Sosiaalipediatrian yksikkö

    3. Päihteet ja eri ikäiset lapset Vastasyntyneen oireet Päihdealtistuksen vaikutus myöhempään kehitykseen päivystyksessä vahinkotapaukset tahalliset tapaukset Lasten ja nuorten alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden päihdekäyttö Vanhempien päihteiden käyttö

    4. Vanhempien päihteiden käyttö ja lasten kaltoinkohtelu ja hoidon laiminlyönti

    5. Yhteenvetoa tutkimuksista 11662 otos, 40% vanhemmista, jotka kaltoinkohtelivat lapsiaan 56% vanhemmista jotka laiminlöivät lastensa hoitoa olivat päihteiden väärinkäyttäjiä (vastaavat luvut 16% ja 17% ei-kaltoinkohtelevilla vanhemmilla (Kelleher, et al 1994) 639 lasta, jotka huostaanotettu kaltoinkohtelun takia: 79% vanhemmista päihteidenkäyttäjiä (Besinger et al 1999)

    6. Walsh, Ch et al: The relationship between parental substance abuse and child maltreatment. Child Abuse and Neglect 27 (2003) 1409-1425 Tutkittiin 8472 henkilöä retrospektiivinen kyselytutkimus päihdeperheissä seksuaalisen ja fyysisen kaltoinkohtelun riski oli yli kaksinkertainen riski suurin niillä, joilla molemmat vanhemmat päihdeongelmaisia

    9. Huumetilanteesta kannabiksen kokeilijoita tai käyttäjiä koko aikuisväestöstä 2% (pääkaupunkiseudulla melkein 4%) amfetamiinien ja opiaattien käyttäjiä 0.5 % (pääkaupunkiseudulla 0.9%). Vuonna 2002 20-29-vuotiaitten ikäryhmässä miehistä noin joka kolmas ja naisista noin joka neljäs ilmoitti kokeilleensa joskus elämässään kannabista Sekakäyttö on erittäin tavallista: yli puolet käyttäjistä ilmoittaa käyttävänsä ainakin kolmea päihdettä.

    11. Alkoholin käyttö on ja tulee olemaan iso ongelma Alkoholin käyttö on Suomessa 1990-luvun puolivälistä asti noussut noin 1.5% vuodessa ja nuorten naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Aikuisista 90% käyttää alkoholia ja suurkuluttajia on 6-12% väestöstä. Naisten humalajuominen on lisääntynyt ja v 2000 raittiita naisia oli 9%, kun vuonna 1992 heitä oli 18%. Alkoholin kulutuksen arvioidaan kasvavan lähivuosina. Lasten kannalta tämä on erittäin merkittävää, sillä ensinnäkin alkoholi on edelleen ylivoimaisesti eniten sikiöitä vammauttava päihde ja toiseksi alkoholiin liittyvät lieveilmiöt vaikuttavat lasten elämään monella tasolla.

    12. FAS

    14. Sosiaalipediatrian seurantapoliklinikka (2/02 lähtien) äidit ja isät käyneet jo raskausaikana, mikäli mahdollista ensimmäinen käynti sairaalasta jatkopaikkaan siirtymisen jälkeen kotoa ensikodista sosiaalisairaalasta tuetusta asumismuodosta (esim. Perhetukikeskus, Pyy) lastenkodista perheestä

    15. Seuraavat tapaamiset: 3-4kk, 6kk, 9-12kk Sitten puolivuosittain-vuosittain Ongelmallisissa tapauksissa käyntejä tiheämmin Sosiaalipediatrian yksikön vastaanotolla tapahtuvat käynnit eivät korvaa lastenneuvolassa tapahtuvia käyntejä

    16. 10/03 n. 120 uutta lasta käynyt systemaattisesti alusta asti eri-ikäisiä päihdeongelmaisten vanhempien lapsia käynyt lastensuojelun ohjaamana esim. kiireellisten huostaanottojen takia käynteihin sitoutuminen ollut hyvä (3 perhettä kokonaan kieltäytynyt) hoidon porrastusta tehty

    17. Seurattavat asiat lapsen kasvu, kehitys ja terveys kokonaisvaltaisesti lapsen ja huoltajan vuorovaikutustaidot merkkejä lapsen laiminlyönnistä hepatiitti, HIV ylimääräiset rokotukset vanhempien tilanne lapseen liittyvin osin mikäli lapsi on sijoitettu, riittävän informaation antaminen myös sijaisperheelle tai lastenkodin henkilökunnalle

    18. Mitä opittu? Päihderiippuvaisuuden ominaispiirteitä Tilanne perheessä missä vanhemmilla/vanhemmalla on päihderiippuvuus Äitien ja isien elämäntilanteet vaihtelevat Vauva ei voi odottaa Pitkäaikaisseuranta tärkeää Eri tahojen yhteistyön tärkeys

    19. Päihderiippuvaisuuden ominaispiirteitä

    20. Päihderiippuvuus ICD-10 tautiluokitus Kolmen tai useamman seuraavista kriteereistä on esiinnyttävä yhtäjaksoisesti kuukauden ajan viimeisimpien 12 kuukauden aikana tai toistuvasti , mikäli jaksot ovat kuukautta lyhyempiä 1.      Esiintyy voimakas himo tai pakonomainen halu ottaa päihdettä 2.      Kyky hallita päihteen käytön aloittamista, määrää tai lopettamista on heikentynyt. 3.      Esiintyy vieroitusoireita päihteen käytön päättyessä tai vähentyessä. Ne voivat ilmetä a) käytetylle päihteelle tyypillisenä vieroitusoireyhtymänä tai b) alkuperäisen tai muun samankaltaisesti vaikuttavan päihteen käyttönä vieroitusoireen lievittämiseksi. 4.      Sietokyky kasvaa. Tämä voi ilmetä siten, että a) käytettyä annosta suurennetaan päihtymyksen tai entisen vaikutuksen saavuttamiseksi tai b) entinen annos tuottaa selvästi heikomman vaikutuksen käytön jatkuessa. 5.      Käyttö muodostuu elämän keskeiseksi asiaksi. Tämä voi ilmetä a) muista merkittävistä kiinnostuksen kohteista tai tyydytyksen lähteistä luopumisena joko osittain tai kokonaan tai siten, että b) tuntuva osa ajasta kuluu päihteen hankkimiseen, käyttöön ja sen vaikutuksesta toipumiseen. 6.      Käyttö jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista, joista käyttäjä on tietoinen tai joista hänen voidaan olettaa olevan tietoinen. 

    21. Tilanne perheessä missä vanhemmilla/vanhemmalla on päihderiippuvuus kaoottinen puuttuvat rutiinit, huolenpito ei ole jatkuva ennakoimattomuus arvaamattomuus valvonnan puute arvaamaton hellyys mahdollinen väkivallan esiintyminen lapsen fyysisen ja emotionaalisen hoidon ja huolenpidon laiminlyönti epäselvät roolit perheessä eristäytymistaipumus päihdeongelma kielletään lapsi altistetaan vääriin malleihin

    22. Äitien elämäntilanteet vaihtelevat 1: äiti joskus kokeillut/käyttänyt huumeita, on ollut pitkään kuivilla ennen raskautta (voi olla HCV positiivinen) 2: lopettanut kaiken käytön kun saanut tietää olevansa raskaana 3: virallisessa korvaushoidossa raskauden aikana tai muuten päihdeongelman hoitoon sitoutunut 4: vieroitusyrityksiä, käyttöä, epäselvä tilanne 5: ei vieroitusyrityksiä, käytös ei ole muuttunut raskauden aikana ollenkaan

    23. Cumulative environmental risk in substance abusing women: early intervention, parenting stress, child abuse potential and child development (Nair et al Child abuse and neglect 2003) yritettiin selvittää miksi jotkut päihdeäidit pärjäävät paremmin kuin toiset kumulatiivisellä riskianalyysillä yritettiin selvittää kotikäyntien muodossa tapahtuneen aikaisen intervention vaikutusta lapsen kehitykseen

    24. Cumulative environmental risk in substance abusing women: early intervention, parenting stress, child abuse potential and child development (Nair et al Child abuse and neglect 2003) 265 huumeidenkäyttäjänaista 10 riskitekijää depressio 70.9% kotona väkivaltaa 14.2% kodinulkopuolista väkivaltaa 22.8% perhekoko yli 4 lasta 29% kodittomuus 12.6% vankilatuomiot 20.5% yksinhuoltajuus 82.7% negative life events 70.1% psykologinen status (muu kuin depressio) 30.7% päihteiden käytön vaikeus iv-käyttöä ja yli kerran viikossa 50.1%

    25. Cumulative environmental risk in substance abusing women: early intervention, parenting stress, child abuse potential and child development (Nair et al Child abuse and neglect 2003) 10 riskitekijän kumulatiivinen riskiluku laskettiin vanhemmuusstressi (parenting stress index) ja lapsen kaltoinkohtelupotentiaali (Child abuse potential inventory) selvästi korkein naisilla, joilla yli 5 riskitekijää lapsen motorinen ja kielellinen kehitys ei korreloinut kotikäynti-interventioryhmän lapsilla parempi selviytyminen (Bailey, REEL)

    26. Cumulative environmental risk in substance abusing women: early intervention, parenting stress, child abuse potential and child development (Nair et al Child abuse and neglect 2003) 265 lapsesta 1.5 vuoden kohdalla äidillä oli 161 (62%) 16% sijaishuollossa 23% ei tietoa parenting stress index kasvoi 6kk:sta 1.5 vuoteen stressi, onnellisuuden puute, riittämättömyyden tunne sosiaalinen isolaatio, kaoottinen kotiympäristö

    27. Vauva ei voi odottaa

    28. Varhainen vuorovaikutushäiriö kontaktihäiriöt eivät häviä itsestään hoidotta häiriö syvenee varhainen puuttuminen vaikuttaa myönteisesti lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen ja kehitykseen

    29. Poimintoja tärkeimmistä asioista eri ikäisillä lapsilla

    30. Vastasyntynyt heti virtsanäyte, ulostenäyte vieroitusoireiden arviointi, seuraaminen ja hoito symptomaattisesti ja tarvittaessa lääkkeillä jatkohoitopaikka jatkosijoituspaikka jatkoseuranta!

    31. Vauvan vieroitusoireet 55% -94% opiaattien käyttäjien lapsista saa vieroitusoireita osa syntymän jälkeisistä oireista on suoraa lääkevaikutusta ja osa vieroitusoireita opiaateille altistuneet lapset saavat yleensä enemmän oireita kuin stimulanteille altistuneet

    32. Opiaattien vieroitusoireet vauvalla CNS: vapina, ärtyvyys, lisääntynyt hereillä olo, kimeä itkuääni, lisääntynyt lihastonus, vilkastuneet jännevenytysheijasteet, voimakas moro, lisääntynyt haukottelu ja aivastelu, kohtauksia (2-11%:lla, EEG poikkeavuuksia yli 30%:lla), kohtausten mekanismia ja merkitystä ei tunneta GI-kanava: huono syöminen, jatkuva ja huonosti koordinoitu imeminen, oksentelu, ripuli, dehydraatio, huono painonnousu Autonomiset oireet: lisääntynyt hikoilu, tukkoinen nenä, kuume, lämpötilan säätelyn epästabiilius, marmoroituminen

    34. Huumevirtsa Virtsasta opiaatit voidaan osoittaa vain 1-3 vrk:n ajan heroiinin aineenvaihduntatuote 6-asetyylimorfiini 0-1 päivää buprenorfiini 1-2 vrk ajan kokaiini 1-4 vrk:n ajan amfetamiini 2-6 vrk:n ajan kannabis suurkuluttajilla noin 30 vrk:n ajan

    35. Hiusanalyysi Sensitiivinen opiaatit 80%-87%, kokaiini 84%-100% ‘Vääriä’ positiivisia passiivinen altistus aikuisella Sikiöllä hiukset kasvavat 3. trimesterin aikana Ad 3 kk syntymän jälkeen Työläs, kallis

    36. Mekoniumanalyysi Raskausajan altistus pitkältä ajalta (12-) 17 rvk:lta lähtien Non-invasiivinen näytteen keräys 1-2 vrk tai 3 ensimmäistä ulostetta Sensitiivinen opiaatit 77%-87%, kokaiini 87%-96% Spesifinen opiaatit 95%, kokaiini 100%

    37. Huumausaineita käyttävien vanhempien lapsilla on todettu----- ---------- vertailuryhmiä matalampi älykkyysosamäärä kielenkehityksen ongelmia oppimisongelmia ja hyperaktiivisuutta abstraktien käsitteiden ja visuaalisen hahmottamisen ongelmia käytöshäiriöitä ja sopeutumisongelmia agressiivisuutta ja antisosiaalisuutta kypsymättömyyttä ja impulsiivisuutta ahdistuneisuutta masentuneisuutta surua sulkeutuneisuutta psykosomaattisia ongelmia

    38. Toisin kuin alkoholin kohdalla, huumeiden aiheuttamat vastasyntyneen kehityspoikkeamat ovat verrattain vaihtelevia ja vaikeat neurologiset vammat Varttumista huumausainekulttuurin piirissä pidetään monien tutkimusten mukaan raskauden aikaista huumausainealtistusta vakavampana riskitekijänä lapsen kehityksen kannalta.

    39. Yhteenvetoa Heterogeeninen ryhmä perheitä, monenlaisia lähestymistapoja tarvitaan Kotiin menevät ovat selvä riskiryhmä ja tiiviimmän seurannan tarpeessa Huostaaotettavaksi suunnitellut turvassa lastenkodissa, mutta tiivis yhteistyö sinne tärkeää avohoidon, lastensuojelun ja päihdehuollon osuus ehdottoman oleellinen, YHTEISTYÖ!

    40. Lastensuojelulain 40§:Ilmoitusvelvollisuus: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen.

More Related