KATSEET LAPSEEN – LASTENTARHANOPETTAJIEN KOKEMUKSIA HYVE 4 -MALLIN HAVAINNOINNISTA ESPOOSSA

1. KATSEET LAPSEEN – LASTENTARHANOPETTAJIEN KOKEMUKSIA HYVE 4 -MALLIN HAVAINNOINNISTA ESPOOSSA Clarissa Peura Sosionomi(amk)-opiskelija Turun ammattikorkeakoulu

2. Opinnäytetyön tavoite • Tuottaa tietoa lastentarhanopettajien kokemuksista ja mielipiteistä Hyve 4 -mallin havainnoinnista • Tutkimuskysymys: Millaisia ovat espoolaisten lastentarhanopettajien kokemukset Hyve 4 –malliin kuuluvasta havainnoinnista, havaintojen dokumentoinnista ja dokumentoidun tiedon hyödyntämisestä? (lastentarhanopettajien itsensä kertomana)

3. Opinnäytetyön toteutus • Yhteistyötä VKK-Metron kanssa helmikuu 2013- • Aiheen valinta, teoriaan tutustuminen, suunnitelma, raportin aloitus helmikuu 2013 • Tutkimuslupa 27.5.2013 • Aineiston keruu kesäkuu–lokakuu 2013 • Aineiston analyysi elokuu-lokakuu 2013 • Lopullinen raportti valmis 11.11.2013

4. Menetelmistä.. • Aineiston keruu kahdessa vaiheessa: lomakekysely ja teemahaastattelut • Ensin lomakekysely, jonka tuloksia hyödynnettiin teemahaastattelurungon muodostamisessa • Kyselylomakkeet puolistrukturoituja • Monivalintakysymyksiä • Avoimia kysymyksiä • Väittämiä, joissa vastausvaihtoehdot Likertin asteikolla 1-5 (täysin eri mieltä, osittain eri mieltä, en osaa sanoa, osittain samaa mieltä, täysin samaa mieltä)

5. Lomakekysely • Tehtiin kolmessa espoolaisessa tutkimuspäiväkodissa sekä kolmessa muussa espoolaisessa päiväkodissa • Alun perin oli tarkoitus tehdä tutkimuspäiväkoteihin koko kasvatusvastuullisen henkilökunnan kattava kysely • Suunnitelma muuttui, kun saatiin tieto Espoon linjauksesta (lto:t pitävät 4-vuotiaan lapsen vasukeskustelut)

6. Lomakekysely • Erään tutkimuspäiväkodin johtajan ystävällisellä avustuksella kyselylomakkeita jaettiin kolmeen muuhun espoolaiseen päiväkotiin • Kyselyyn saatiin 16 vastausta, kokonaisvastausprosentti on 53,3 % (vastaajien määrän suhde osallistuneiden päiväkotien lastentarhanopettajien (+eltot) määrään  vastaamisinnokkuuteen voinut vaikuttaa, jos työskentelee alle 3v. ryhmässä tai esiopetusryhmässä)

7. Lomakekysely • Kyselylomakkeisiin 16 vastausta (13 lto + 3 elto) • Ennen suunnitelman muutosta kerätyt 6 lastenhoitajan vastausta jätettiin lopullisen aineiston ulkopuolelle • Kyselylomakkeet analysoitiin Excelillä, lomakkeiden avoimet kysymykset joko sisällön erittelyllä tai sisällön analyysillä

8. Lomakekyselyn tuloksia • Hyve 4 –malli oli kaikille vastaajille tuttu • Kaikki paitsi yksi osallistunut Hyve-mallin koulutukseen • Kaikki käyneet Hyve 4 –mallin mukaisen vasukeskustelun (1 kerran, 10 maks. 5 kertaa, 5 yli 5 kertaa) • Vastaajat havainnoivat lasta sekä yksin (n=10) että tiimin kanssa (n=14). ( valittu useampia vastausvaihtoehtoja) Lisäksi kolmessa vastauksessa oli mainittu jokin muu mahdollinen taho. Muita vastauksissa mainittuja tahoja olivat perhe, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, psykologi ja johtaja. • Lasta havainnoidaan joko jatkuvasti (n=12) tai useampana päivänä (n=4) • Miten valmistaudut havainnoimaan 4-vuotista lasta? Saatiin 16 vastausta: Havainnointi ja kirjaaminen lomakkeisiin (n=11), muistiinpanot (n=3), keskustelu tiimissä (n=7), leikkihavainnointi (n=2), tutustuminen muihin dokumentteihin (vasu-paperit ym.) (n=2), aikataulutus (n=1), jatkuva havainnointi (n=4)

9. Lomakekyselyn tuloksia

10. Lomakekyselyn tuloksia

11. Lomakekyselyn tuloksia

12. Lomakekyselyn tuloksia

13. Lomakekyselyn tuloksia

14. Lomakekyselyn tuloksia Miten perustelet havaintosi vanhemmille? Havainnot ovat todellisia koko tiimin havaintoja, jotka voi esittää faktoina ja kuvailla esimerkein.

15. Lomakekyselyn tuloksia • Vasukeskustelu on kaikkien 16 vastaajan mielestä hyvä tilanne jakaa havaintoja vanhempien kanssa • Päivähoidon ja vanhempien havainnot lapsesta ovat samanlaisia:

16. Lomakekyselyn tuloksia

17. Lomakekyselyn tuloksia • Lähetän tiedonsiirtolomakkeen ennen lapsen terveystarkastusta terveydenhoitajalle: 1 vastaaja osittain eri mieltä, 15 täysin samaa mieltä

18. Lomakekyselyn tuloksia

19. Lomakekyselyn tuloksia

20. Lomakekyselyn tuloksia

21. Lomakekyselyn tuloksia

22. Lomakekyselyn tuloksia

23. Lomakekyselyn tuloksia

24. Lomakekyselyn tuloksia

25. Lomakekyselyn tuloksia

26. Lomakekyselyn tuloksia

27. Lomakekyselyn tuloksia. Vastaajien mielipiteet Hyve 4 -mallin havainnoista, havaintojen dokumentoinnista ja dokumentoitujen tietojen hyödyntämisestä.

28. Teemahaastattelurunko • Taustatiedot • Lapsen havainnointi Hyve 4 -mallissa • Keinot ja kesto • Havaintojen dokumentointi (ennen vasukeskustelua) • Tiimin osuus havainnoinnissa • Lomakkeet (tila/käytettävyys, mittaako ”oikeita” asioita) • Vasukeskustelu Hyve 4 -mallissa • Havaintojen kertominen vanhemmille • Huolen puheeksiotto • Näkemyserot • Keskustelun työläys suhteessa tavanomaiseen vasukeskusteluun • Moniammatillinen yhteistyö Hyve 4 -mallissa • Yhteistyö neuvolan kanssa (näkemyserot ja miten neuvolan rooli tukee päivähoidon roolia) • Asiantuntijuuden muodostuminen (Perhe, päivähoito, neuvola) ja hyödyntäminen • Yhteistyön kehittämisehdotukset • Kokemuksia Hyve 4 -mallista • Mallin selkeys toimijoille ja tarpeellisuus • Kokemukset Hyve 4 -mallista maahanmuuttajataustaisten lasten ja heidän perheidensä kanssa • Hyve 4 -malli ja entinen 5-vuotiaan Kehu (Yläteemat noudattavat kyselylomakkeen jaottelua ja alateemat on nostettu esiin kyselyiden tuloksista. )

29. Haastattelujen tuloksia • Teemahaastatteluita tehtiin 3 • Taustakysymykset: • Kaikki haastateltavat työskentelevät lastentarhanopettajan ammattinimikkeellä • Koulutustaustat: 2 lto (yliopisto/ammattiopisto), 1 sosionomi(amk) • Työkokemukset: 9v., 15v., 32v. • Pidetyt Hyve-keskustelut: 2 pitänyt noin 5, 1 pitänyt noin 10

30. Haastattelujen tuloksia • Lapsen havainnointi Hyve 4 –mallissa: • Havainnointi on tärkeää ja kuuluu osaksi ammattitaitoa. • Keinot ja kesto • Lapsen havainnointi on työssä keskeistä. Työtä tehdään havainnoiden. Omahoitaja tekee pääasiassa Hyve 4 -mallin mukaista havainnointia. Havainnointi on jatkuvaa ja kokoaikaista. Hyve-keskustelun lähestyessä havainnoidaan tarkemmin. • Havainnoinnin tukena käytetään runsaasti erilaista materiaalia. Hyve 4 -mallin lomakkeet toimivat havainnoinnin apuna, mutta lisäksi voidaan käyttää esim. vanhaa Kehu-tehtävistöä, netistä löytynyttä materiaalia tai itse kehitettyä havainnointikaavaketta. Kaikki 3 vastaajaa kertoivat käyttävänsä havainnoinnin tukena Hyve-lomakkeiden lisäksi ainakin yhtä muuta materiaalia. • Jos olisi aikaa, niin halukkuutta esimerkiksi leikkihavainnointiin ja sen tarkkaan dokumentointiin olisi.

31. Haastattelujen tuloksia • Havaintojen dokumentointi • Lomakkeet toimivat havaintojen dokumentoinnin tukena ja lomakkeiden jaottelu kehityksen eri osa-alueisiin tukee havainnointia. Havaintoja kirjataan lomakkeiden lisäksi erillisiin havainnointivihkoihin. • Havainnot dokumentoidaan kirjallisesti. Käytössä ei ole esimerkiksi videointia, vaikka 2/3 vastaajasta pitäisi videointia hyvänä dokumentointitapana. Videoinnin esteeksi koetaan ajan puute. • Yksi vastaaja kertoi, että havainnot kirjataan erilliselle päiväkodin itse kehittämälle lomakkeelle, jossa lapsen kasvua ja kehitystä arvioidaan sekä sanallisesti että numeraalisesti.

32. Haastattelujen tuloksia • Tiimin osuus havainnoinnissa • 3/3 vastaajasta kertoi, että tiimissä on käytössä havainnointivihko. Tiimin kanssa käydään keskustellen läpi havaintoja lapsesta. Tällöin havainnot myös niistä lapsista, jotka eivät ole omahoidettavia tulee käytyä yhdessä läpi ja lapsesta muodostetaan yhteinen näkemys.

33. Haastattelujen tuloksia • Hyve 4 -mallin lomakkeet (tila/käytettävyys, mittaavatko ”oikeita” asioita)  • Pääasiassa Hyve-lomakkeita pidetään selkeinä. 1/3 vastaajasta toi ilmi, että lomakkeet ovat toimivia suomalaisille perheille, mutta maahanmuuttajaperheille tekstiä saattaa olla liikaa.1/3 vastaajasta kertoi, että päiväkodin itse kehittämä lomake on osittain korvannut Hyve-lomakkeet, tiedonsiirtolomaketta tosin käytetään. • Keskustelurunko helpottaa vanhempia kertomaan havainnoistaan miten lapsi toimii kotona. Keskustelurungossa on koottu tärkeitä asioita, joskin 1/3 vastaajasta piti runkoa melko suurpiirteisenä, kun taas 1/3 vastaajasta piti rungossa olevien normaalikehitystä mittaavien asioiden määrää runsaana. • 1/3 vastaajasta mainitsi, että tiedonsiirtolomakkeen voi tehdä myös koneella, jolloin lomakkeeseen saa haluamansa määrän tilaa kirjauksille. Jos kirjaukset tehdään käsin, niin tilaa on niukasti. Tiedonsiirtolomakkeeseen kirjataan havainnot ytimekkäästi ilman tulkintaa. Mikäli lapsesta on herännyt jokin huoli, tulee se ilmaista lomakkeessa selkeästi.

34. Haastattelujen tuloksia • Havaintojen kertominen vanhemmille • Tämä ymmärrettiin kaikissa haastatteluissa lähinnä huolen puheeksiotoksi, mutta myös positiivisten havaintojen kertomisesta saatiin tietoa. • Yleisesti havaintojen kertomiseen vanhemmille suhtauduttiin luontevasti ja kokemukset olivat pääasiassa olleet hyviä. • Hyvänä käytäntönä pidettiin sitä, että keskustelussa lähdetään liikkeelle lapsen vahvuuksista. Se, että havaintoja kerrotaan vanhemmille jatkuvasti, korostui vastauksissa ja sitä pidettiin erityisen tärkeänä. Tällöin Hyve-keskustelussa esiin nousevat asiat ovat vanhemmille jo entuudestaan tuttuja. Hyve-keskustelun sanottiin jopa tulevan syvällisemmäksi, kun vanhemmat ovat saaneet realistista palautetta lapsesta jatkuvasti. • 1/3 vastaajasta kertoi kokemustensa havaintojen kertomisesta vanhemmille olevan vain positiivisia. 1/3 vastaajasta painotti jatkuvan palautteen merkitystä, jotta keskustelu olisi sujuva. 1/3 vastaajasta totesi, että toisinaan on tilanteita, jossa havaintoja joutuu selventämään vanhemmille konkreettisin esimerkein. Tällöin korostui omien havaintojen kirjaamisen tärkeys.

35. Haastattelujen tuloksia • Huolen puheeksiotto • Kaikki haastateltavat kertoivat huolen puheeksiotosta ennen kuin mainitsivat positiivisten havaintojen kertomisesta vanhemmille.  • Huolen puheeksiotossa korostui se, että vanhemmille kerrotaan jatkuvasti avoimesti omista havainnoista. Huoli kannattaa vastaajien mukaan kertoa vähitellen, jottei keskustelussa huoli tule vanhemmille yllätyksenä. Jos vanhemmilla on ollut aikaa ymmärtää huoli ja pohtia sitä ennen keskustelua, yhteistyö heidän kanssaan on sujuvampaa. • 1/3 vastaajasta toi esiin myös sen, että huolta on käsitelty tiimissä ennen puheeksiottoa vanhempien kanssa.

36. Haastattelujen tuloksia • Näkemyserot • Se, ovatko havainnot lapsesta samankaltaiset kuin vanhemmilla, vaihtelee tapauskohtaisesti. Yksi vastaaja totesi, että havainnot lapsesta ovat pääosin olleet yhteneväisiä aina vanhempien kanssa. Mikäli näkemyseroja on, selittyi ne kaikkien haastateltavien mielestä sillä, että kotona lapsi voi toimia eri tavalla kuin ryhmässä. • Yksi vastaajista mainitsi, että vanhempien havainnot lapsesta ovat tärkeitä, sillä omassa työssä voi jäädä jotakin huomaamatta. • Yksi vastaajista kertoi, että on myös tilanteita, joissa päiväkodin ja vanhempien näkemykset eroavat täysin. Vastaaja piti surullisena tällöin sitä, että lapsen tukemista ei voida viedä eteenpäin ilman vanhempien halua ja suostumusta. • Keskustelussa kirjattuja havaintoja 1/3 vastaajasta kertoi pitävänsä merkityksellisinä ja kertoi, että niitä pyritään huomioimaan päiväkodin arjessa.

37. Haastattelujen tuloksia • Keskustelun työläys suhteessa tavanomaiseen vasukeskusteluun • Mitään merkittäviä eroja Hyve-keskustelun ja tavanomaisen vasukeskustelun välillä ei löydetty. Keskustelu käydään aina lapsen tilanteen kannalta. • 1/3 vastaajasta kertoi käyttävänsä Hyve-keskustelussa enemmän erilaista materiaalia havainnoinnin tueksi. • 1/3 vastaajasta kertoi, että mikäli päiväkodissa on herännyt huoli lapsesta, odotukset Hyve-keskustelulle ovat suuret. • 1/3 näki työmäärän Hyve-keskustelussa runsaana ja nosti esiin erityisesti kirjaamisen koneelle. Kirjaamiseen käytetty aika on tällöin lapsiryhmältä pois.

38. Haastattelujen tuloksia • Moniammatillinen yhteistyö Hyve 4 -mallissa • Yhteistyö neuvolan kanssa (näkemyserot, miten neuvolan rooli tukee päivähoidon roolia) ja asiantuntijuuden muodostuminen (perhe, päivähoito, neuvola) ja hyödyntäminen • 1/3 vastaajista kertoi, että päiväkoti oli tutkimusprojektin aikana neuvolan kanssa valinnut kehittämisteemakseen päiväkodin ja neuvolan yhteistyön. Kehittämisen tuloksena päiväkoti ja neuvola olivat sopineet uusia yhteisiä työtapoja. • Uusia työtapoja olivat muun muassa: ryhmän koko lisättiin tiedonsiirtolomakkeeseen, puhelinnumeroita vaihdettiin, sovittiin sähköpostikäytännöistä, sovittiin erityisjärjestelyistä huolilasten kohdalla ja huomioidaan keskustelun ajankohta. Lisäksi kehitettiin uusia lomakkeita. • Vastaaja kertoi, että yhteistyö neuvolan kanssa on ollut mukavaa, vaikkakin vei aikaa. Vastaaja koki hedelmälliseksi kuulumisten vaihdon tutkimusprojektin aikana ja kuvasi kehittämistyön seurauksena päiväkodin ja neuvolan ”olevan niin sanotusti samalla kartalla vähän enemmän”.

39. Haastattelujen tuloksia • Yhteistyöstä keskusteltaessa kaikki haastateltavat toivat esiin mahdollisuuden terveydenhoitajaan kutsumisen osallistumaan Hyve-keskusteluun. • 1/3 vastaajasta oli kokemusta siitä, että näin todella voi tehdä, tosin vain silloin, jos on kyseessä niin suuri huoli, että tilanne sitä vaatii. • 1/3 vastaajasta kertoi olevansa tietoinen siitä, että joissakin yksiköissä terveydenhoitajan kutsuminen on mahdollista, mutta hänellä ei ollut siitä kokemusta. Terveydenhoitajan kutsuminen näyttäytyi kehittämisideana, ei omakohtaisena kokemuksena. • 1/3 vastaajista ei tuonut keskustelussa ilmi kokemusta tai tietoa siitä, että terveydenhoitajan voisi kutsua Hyve-keskusteluun. Hänen vastauksissaan ajatus kutsumisesta liittyi vahvasti kokemuksiin aikaisemmasta yhteistyöstä neuvolan kanssa ja hän koki, että Hyve 4 -malliin tulisi sisältyä enemmän kasvokkain tapahtuvaa tiedonvaihtoa.

40. Haastattelujen tuloksia • 2/3 vastaajasta kertoi saavansa aina tai useimmiten neuvolan palautteen tiedonsiirtolomakkeella Hyve-prosessissa. 1/3 kertoi, että on saanut terveydenhoitajan palautteen vain kerran. Hän kertoi kuitenkin kuulleensa työkavereiltaan, että mikäli kyseessä on selvä huoli, on yhteistyö hedelmällisempää. • 1/3 vastaajasta mainitsi, että Hyve-lomakkeeseen tulee lääkärin maininta, mikäli on jotakin huomioitavaa. Hän oli kuullut, että eräs lääkäri oli ottanut päiväkotiin yhteyttä Hyve-asioihin liittyen. • 1/3 vastaajalla oli kokemusta lääkärin reagointiin Hyve-prosessissa. Lääkäri oli kirjannut lomakkeeseen suosituksen tukitoimesta. Lääkärin reagointi oli vastaajan mielestä tärkeä, sillä siihen nojaten voi Hyve-keskustelussa saada tukea omalle huolelleen. • 1/3 vastaajasta ei ollut koskaan vielä saanut lääkärin palautetta Hyve-prosessissa.

41. Haastattelujen tuloksia • Kokemukset yhteisen näkemyksen (asiantuntijuuden) muodostumisesta vaihtelivat. • Kaikki vastaajat kertoivat kirjaavansa tiedonsiirtolomakkeeseen päiväkodin ja perheen näkemykset lapsesta. • 1/3 vastaajasta kertoi, että päiväkodin ja neuvolan näkemykset ovat aina kohdanneet. Hän myös korosti sitä, että päiväkoti havainnoi lapsen toimintaa ryhmässä ja tieto siitä on neuvolalle tärkeä. • 1/3 vastaajasta kertoi, että kokemukset yhteisen näkemyksen muodostumisesta ovat olleet tapauskohtaisia. Hän mainitsi esimerkin, jossa päiväkoti ilmaisi vanhemmillekin jo kertomansa huolen lapsesta neuvolalle, mutta neuvolan vastaus oli ”laimea”. Tällöin myös vanhemmat muuttivat käsitystään huolenaiheesta siten, etteivät pitäneet huolta enää niin suurena. Vastaajan odotukset siitä, että neuvola hoitaa oman roolinsa Hyve-prosessissa ovat suuret. • 1/3 vastaajasta kertoo kokevansa negatiivisena sen, ettei päiväkoti saa useinkaan tiedonsiirtolomaketta takaisin neuvolasta. Vastaaja kokee päiväkodin olevan sivussa Hyve-mallin toiminnassa.  • Kehittämisidea (kaikissa vastauksissa): Hyve-keskustelu konkreettisesti yhteiseksi niin, että kaikki istuisivat saman pöydän ääressä, jolloin myös tieto siirtyisi kaikille samanlaisena. Erityisesti huolilasten kohdalla tällaista käytäntöä toivottiin.

42. Haastattelujen tuloksia • Kokemuksia Hyve 4 –mallista • Mallin selkeys toimijoille ja tarpeellisuus • Malli ei vastaajien kokemuksen mukaan ole vielä vanhemmille selkeä, mutta tiedottamista tehdään koko ajan. Lisäksi yksi vastaaja kertoi, että käyttöön on tulossa painettuja vihkosia, joissa Hyve-prosessi on kuvattu askel askeleelta. Yhdessä yksikössä oli tehty vanhemmille kysely siitä, miten Hyve 4 -malli on heille näyttäytynyt. • 1/3 vastaajista toi esiin, että on hyvä, että kattava nelivuotistutkimus tehdään kaikille 4-vuotiaille, jotta voitaisiin löytää varhaisen tuen tarpeet. Lisäksi hän mainitsi, että prosessissa saatetaan lasta havainnoitaessa löytää jotakin yllätyksellistä, mitä ei aikaisemmin ole havaittu. • 1/3 vastaajista korosti sitä, että vanhempien on tärkeää saada palautetta lapsestaan, ja on vain hyvä, mikäli huolta ei ole ja vanhemmille saa kertoa vain positiivisia havaintoja. • 1/3 vastaajasta puolestaan koki, ettei välttämättä ole tarpeellista tehdä 4-vuotiaalle niin laajaa tutkimusta kuin mitä Hyve 4 -malliin sisältyy. Vastaajan mielestä päiväkoti tekee niin tiiviisti työtä lasten kanssa, että karkeimmat huolenaiheet nousisivat päiväkodin perusarjessa esille.

43. Haastattelujen tuloksia • Hyve 4 -malli ja entinen 5-vuotis Kehu • Kaikkien vastaajien puheissa viitattiin Kehuun. Kaikki vastaajat mainitsivat, että Kehu-tehtävistö oli selkeä ja toimiva paketti. 3/3 vastaajasta mainitsi Kehusta puhuessaan pitäneensä tehtävistön konkreettisuudesta. 1/3 vastaajasta koki, että lapsen laaja-alainen tunteminen helpotti lapsen arviointia. 1/3 vastaajasta piti Kehua parempana kuin Hyve 4 -mallia. Vastaajan mukaan muun muassa yhteistyö neuvolan kanssa oli Kehun aikana toimivampaa. • Hyve 4 -mallin parhaaksi ominaisuudeksi 2/3 vastaajaa nosti useaan kertaan sen, että on hyvä, että se tehdään lapsen ollessa 4-vuotias. Tällöin varhaisella tukemisella voidaan helpottaa lapsen esikoulun ja koulun aloitusta. 1/3 vastaajasta taas oli sitä mieltä, että entinen 5-vuotismalli olisi ollut riittävä myös varhaisen tuen näkökulmasta. 1/3 vastaajasta kertoi, että Hyve 4 -malli alkaa pikku hiljaa tuntua tutulta ja käyttökelpoiselta. 1/3 vastaajasta pitää Hyve 4 -mallia käytännönläheisempänä ja päiväkotiin toimivampana kuin Kehua. 1/3 vastaajasta totesi, että Hyve 4 -mallin myötä tehdään enemmän havainnointia. 1/3 vastaajasta kertoi, että päiväkodin oma kehittämistyö on helpottanut lapsihavainnointia ja kirjaamista ja päiväkodin kehittämä havainnointilomake toimii käytännöllisenä työkaluna.

44. Haastattelujen tuloksia • Kehittämisideoita: • Kaikki vastaajat toivat esiin sen, että voisi olla parempi, että Hyve 4 -malliin kuuluvat tehtävät tehtäisiin lapsen kanssa päiväkodissa, jossa aikuiset ovat lapselle tuttuja. 1/3 vastaajasta kuitenkin totesi, että asioilla on puolensa ja Hyve 4 -mallissa nähdään miten lapsi toimii itselleen vieraammankin aikuisen kanssa. • 2/3 vastaajasta kaipasi Hyve 4 -malliin selkeämpää struktuuria siten, että Hyve 4 -malliin liittyisi entisen Kehu-tehtävistön kaltainen tehtävistö. • 1/3 vastaajasta koki, että päiväkoti on Hyve 4 -mallissa sivuosassa ja hänen mukaansa päiväkodin työn arvostus on vähäisempää Hyve-mallissa. • 1/3 vastaajasta mielestä myös lastenhoitajat voisivat tehdä Espoossa kaikkia Hyve-prosessiin kuuluvia töitä, myös pitää vasukeskusteluja.

45. Haastattelujen tuloksia • Aikaresurssit • Alateema muodostui haastattelurungon ulkopuolelta haastatteluaineiston pohjalta. Aika ja aikaan liittyvät haasteet näyttäytyivät jokaisessa haastattelurungon teemassa. • Havainnointi ja havaintojen dokumentointi ovat aikaa vieviä ja havainnointia voitaisiin 2/3 vastaajan mukaan tehdä useammalla menetelmällä, mikäli aikaa olisi. Aika näyttäytyi haasteena myös havaintojen jakamisessa tiimin kanssa. Halukkuutta havaintojen perusteellisempaan läpikäymiseen tiimissä olisi kaikkien vastaajien mukaan. • 4-vuotiaan vasukeskustelun ajoitus hieman hankala, sillä vasukeskustelut pidetään pääsääntöisesti syksyllä ja keväällä. Kuitenkin 4-vuotiaan vasukeskustelu pitäisi pitää lähellä lapsen syntymäpäivää. • Aikataulutus nousee keskeiseen asemaan myös moniammatillisen yhteistyön kohdalla, sillä tiedonsiirtolomakkeen kulku tulisi olla tarkoin ajoitettua. Neuvolan terveydenhoitajan osaamisen hyödyntäminen päiväkodissa olisi tarpeen erityisesti huolilasten kohdalla, mutta ajanpuutteen vuoksi se ei aina ole mahdollista. • 1/3 vastaajasta toi esiin sen, että maahanmuttajataustaisten lasten vasukeskusteluihin täytyy varata enemmän aikaa. • Positiivisena ajoitus näyttäytyy Hyve 4 -mallin sijoittumisena lapsen neljänteen ikävuoteen, tällöin jää 2/3 vastaajan mukaan riittävästi aikaa varhaiseen tukemiseen, mikäli sille on tarvetta. • Hyve 4 -mallin ja 5-vuotis Kehun vastakkainasettelu oli haastatteluissa esillä jo ennen kuin haastattelija ehti kysyä aiheesta. Kehuun viitattiin esimerkein ja siitä oli jäänyt kaikille vastaajille joitakin positiivisa muistoja. Sekä Kehun kannattaja että Hyve-mallin kannattajat ilmaisivat toiveikkaita odotuksia mallin kehittymisen ja vakiintumisen suhteen. Sekä Kehua että Hyve 4 -mallia kiittävissä vastauksissa oli taustalla tulevaisuusorientoitunut näkökulma.

46. Haastattelujen tuloksia: vastaajatyypit

47. Haastattelujen tuloksia: vastaajatyypit • Tämän aineiston perusteella näyttäisi siltä, että työkokemuksen pituus vaikuttaa intoon omaksua uusia toimintamalleja. Mitä pidempi työkokemus on, sitä vähemmän intoa on uutta mallia kohtaan. Toisaalta näyttää siltä, että kokemus Hyve 4 -mallin mukaisista vasukeskusteluista (Hyve-keskustelu) lisää luottamusta mallia kohtaan. Kaikki vastaajatyypit pitävät havainnointia tärkeänä ja ammattitaitoon sekä jokapäiväiseen työhön kuuluvana.

48. Jatkotutkimusehdotukset • Miten Hyve 4 -mallin aikatauluja voitaisiin kehittää? • Miten Hyve 4 –malli tiedonsiirtoa voisi kehittää? • Hyve 4 -malli on ollut käytössä vasta vähän aikaa, joten tämän opinnäytetyön aihetta (Lastentarhanopettajien kokemuksia Hyve 4 -mallin havainnoinnista Espoossa) voisi tutkia uudestaan jonkin ajan kuluttua. KIITOS!