1 / 27

Onko aikaa? Kiire, pieni lapsi, perhe

Onko aikaa? Kiire, pieni lapsi, perhe. Valtakunnaliset perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 26.-27.3.2009 Lastenpsykiatri Outi Laine. KIRJALLISUUTTA. Erna Furman: Auta lasta kasvamaan Yliopistopaino, 1999 (Helping Young Children Grow, 1987)

gilles
Download Presentation

Onko aikaa? Kiire, pieni lapsi, perhe

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Onko aikaa?Kiire, pieni lapsi, perhe Valtakunnaliset perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 26.-27.3.2009 Lastenpsykiatri Outi Laine

  2. KIRJALLISUUTTA • Erna Furman: Auta lasta kasvamaan Yliopistopaino, 1999 (Helping Young Children Grow, 1987) • Tuula Tamminen: Olipa kerran lapsuus WSOY 2004

  3. “Taimet tiukoilla tarhassa” • psykologian prof. Liisa Keltikangas-Järvinen, Turun Sanomat 22.2.2009 • lapsen tulisi saada kasvaa kotona 1 1/2-vuotiaaksi, perhepäivähoidossa 3-vuotiaaksi (hoitolapsia 3-4) ja 3-vuotiaalle max. ryhmäkoko on alle 12 lasta • 1 1/2-vuotias ei kykee muodostamaan kiintymysssuhdetta kuin 3-4 ihmiseen • perustuu aivojen kehitykseen, mm. melu haitallinen

  4. STRESSI • yksilön ja ympäristön ristiriitatilanteen aiheuttama rasitus, joka häiritsee yksilön ruumiillistaja henkistä hyvinvointia • esim. kiire, melu, liiallinen vastuu, äkilliset elämänmuutokset • psyykkiset reaktiot (kielteiset tunnetilat) fyysiset reaktiot (oireet, sairastuminen) CD-Fakta 98, WSOY

  5. AIVOT JA MIELI • ihmisaivot rakentuvat varhaisten ihmissuhdekokemusten kautta raskausajasta alkaen • varhaisten ihmissuhdekokemusten kautta syntyy rakenteita, soluyhteyksiä, synapseja • geeniperimä, ”synnynnäiset varusteet”, temperamentti pohjalla • aivot ja mieli syntyvät todellisten tapahtumien yksilöllisen kokemisen ja geeniperimän varassa

  6. PSYKOLOGINEN SYNTYMÄ • 0-3 kk: havahtumisvaihe • 3- 8 kk : eriytyminen, kehominuus -perustunteet, -vitaliteettitunteet -episodinen muisti -sosiaalinen hymy, uteliaisuus • 8- 18 kk: psykologisesti kokeva lapsi - -jaetaan tarkkaavaisuutta, tunnetiloja, intentioita -tunteiden yhteensovittaminen

  7. PSYKOLOGINEN SYNTYMÄ • 18 kk – 3 v: taapertelija, verbaalinen minuus - ”minä”, ”ei” - symbolit, kertomukset, ajattelu - dyadiset suhteet • 3 v – 6 v: leikki-ikä, kertova minä - tavoitteellinen kumppanuus - triadiset suhteet - realiteettitaju paranee, kyky siirtää tyydytystä - rikas mielikuvitusmaailma - kyky toisen huomioon ottavaan leikkiin

  8. KIINTYMYSSUHDE • turvallinen tukikohta: vanhemmat muodostavat tukikohdan lapsen tutkiessa maailmaa ja turvasataman, johon lapsi voi palata kokiessaan uhkaa • turvallinen kiintymyssuhde edesauttaa kykyä • läheisiin ihmissuhteisiin menettämättä omaa erityislaatuaan • säädellä voimakkaita tunteita joutumatta niiden musertamaksi • nähdä muut ihmiset omine tunteineen ja tarpeineen ja ottaa ne huomioon

  9. VUOROVAIKUTUS • kaikki toiminnot syntyvät vuorovaikutuk-sessa ennenkaikkea vanhempien kanssa asteittain, toistaen • ensin jokaisen toiminnon tekee vanhempi, sitten se tehdään vanhemman kanssa ja lopulta niinkuin vanhempi sen tekee • aikuisen on oltava yhden - ja vain yhden - askelen edellä, vaatii rauhoittumista ja keskittymistä vanhemmalta

  10. LAPSEN PERUSTARPEET • perushoiva • turvallisuus, suojelu • tunteiden jakaminen ja säätely • oppiminen • leikki • säännöt, rajat ja rangaistukset

  11. PERUSHOIVA • fyysinen hoiva on myös psyykkinen hoiva • lapsen tarpeen tunnistaminen, hyväksyminen ja oikea-aikainen vastaaminen • johdonmukaisuus vastavuoroisuus • ”ylihoivaaminen”, lapsen tarve ja halu sekoittuvat aikuisen mielessä, lapsen oma tahto jää rajattomaksi ja lapsi jää vaille pystyvyyttä

  12. TURVALLISUUS, SUOJELU • fyysiset ja psyykkiset vaarat ja uhat • lapsen omat tunteet: pelko, kiukku,kiihtymys, suorituspaineet • ”preparation is protection, protection is a way of life” (Robert Furman”) • ei liikaa - ei liian vähän, ei liian aikaisin -ei liian myöhään • lapsen signaalien lukeminen vaatii aikuiselta aikaa ja kärsivällisyyttä

  13. TUNTEIDEN JAKAMINEN JA SÄÄTELY • lapsen tunteiden jakamisen tarve, aikuinen jakaa tunteita lapsen kanssa, omilla tunteillaan hän ohjaa ja säätelee lasta • lapsi oppii ymmärtämään tunteitaan kun aikuinen nimeää ja jakaa ne, ymmärretyksi tulemisen kokemus • edellyttää yhteistä, vapaata aikaa – pitkäjännitteisyyttä ja jatkuvuutta

  14. OPPIMINEN • taidollinen/tiedollinen oppiminen – emotionaalinen oppiminen: miten ihminen elää ja ymmärtää omia ja toisen tarkoituksia, asioiden merkityksiä • vanhemman/kasvattajan tehtävä on ohjata lapsen oppimista niin, että lapselle tuottaa vuorovaikutussuhteen pohjalta mielihyvää oppia niitä asioita, joita aikuinen pitää tärkeänä • edellyttää aikaa ja pitkäjänteisyyttä

  15. LEIKKI • ihminen kestää todellisuutta paremmin mitä enemmän hän voi leikkiä, paneutua epätodellisuuteen : mielikuvitus, haaveilu,luovuus • omien kokemusten työstäminen • lapsen ja vanhemman spontaani, ei aikatauluun sidottu, yhdessäolo vrs. tekninen virtuaalileikki • huoli: viihde, kaupallisuus, ulkoa ohjautuvuus, leikistä tullut totta

  16. SÄÄNNÖT JA RAJAT • kyky kontrolloida itseään kasvaa hitaasti ja vaatii aikaa • lapsi tarvitsee jatkuvan kokemuksen siitä, että aikuinen ohjaa ja hallitsee hänen elämäänsä • vanhemmat ovat parhaita kontrollin antajia lapselleen • syyllisyys mahdollistaa sovituksen, korjaami-sen, paremmaksi ihmiseksi tulemisen • hyväksi kasvamien ja määrittyy aikuisten toiveiden ja mallien mukaan

  17. RAKENNUSPALIKAT motoriikka havainnointi puhe ajattelu pettymysten sietokyky SISÄISET MONITORIT omatunto omanarvontunne MINÄ RAKENTUU

  18. LIIKKUMINEN, TEKEMINEN • liikkumisen nautinto, tekemisestä nauttiva vanhempi nauttii myös lapsensa liikkumisesta • jaettu ilo (kävelemään oppiminen, hiekkakut...) • tarpeetonta liikkumisen rajoittamista hyvä välttää turvallisissa raameissa

  19. HAVAINNOINTI • sopivan ärsykemäärän suodattaminen • ei saisi huijata tai nöyryyttää • lapsen tukeminen havainnoimaan sisäisiä tuntemuksiaan, tarpeitaan, tunteitaan • aikuisen tulee tuntea lapsi ja kyetä havainnoimaan häntä

  20. PUHE • ajattelu on mielen sisäistä puhetta • tunteiden hallinta puheen avulla, hankalista tunteista ei päästä eroon mutta niitä voi hallita ja löytää ratkaisuja tilanteisiin • vauvapuhe, ensimmäisten sanojen “magia”

  21. AJATTELU • lapsen ajattelu konkreettista • ajantaju • maagisuus, syy-seuraussuhteet • itsekeskeisyys • ajattelun tukeminen edellyttää lapsen ajattelun arvostamista ja kuuntelemista • lapsen valmistaminen uusiin asioihin

  22. PETTYMYSTEN SIETOKYKY • vanhempi “laatii harjoitusohjelman” tyydytyk-sen odottamisen, pettymysten sietokyvyn kehittymisen • hemmoteltu lapsi ei ole se, joka saa mitä haluaa vaan se, joka murtuu jos asiat eivät mene juuri niinkuin hän haluaa • kompromissit, odottaminen, korvikkeiden löytyminen • jotta pettymyksestä selviää täytyy tietää mitä tuntee ja miten sen tunteen kanssa tulee toimeen

  23. OMATUNTO • taaperteluikäinen tarvitsee ulkoisen kontrollin • lapsen toive ylläpitää vanhemman rakkaus ja hyväksyntä, tulla vanhemman kaltaiseksi on suuri voima • leikki-iän lopulla vanhemman ääni on siirtynyt lapsen mieleen

  24. OMANARVONTUNNE • omasta ruumiistaan pitäminen kyky suojella omaa ruumistaan, nauttia siitä huolehtimisesta omasta mielestään pitäminen kyky arvostaa saavutuksia joiden eteen täytyy ponnistella • vanhemmuutta voidaan tukea parhaiten tukemalla vanhemman omanarvontunnetta, sitä miten tärkeä hän on lapselleen

  25. LAPSI JA VANHEMPI • vauvaikä: perusluottamus, toivo • taaperteluikä: tahto • leikki-ikä: tarkoitus • John Bowlby (1951, WHO): Sellaisen yhteiskunnan, joka arvostaa lapsiaan, on pidettävä huolta lapsen vanhemmista)

  26. kiintymyssuhde hoitajaan maailman tutkiminen kielen kehitys minän eriytyminen ympäristöstä lapsen tarpeille herkkä, ennakoitava, saatavilla oleva turvallinen tukikohta kuuntelu, “kehittä-vät” keskustelut johdonmukainen kasvatus KEHITYSTEHTÄVÄT VARHAIS-LAPSUUDESSA JA VANHEMMUUUS

  27. mielenteoria itsehillintä ja tottelevaisuus yhteistyökyky kehittävä leikki, kielellinen kommuni-kointi roolileikkeihin kannustaminen kannustaminen, pal-kitseminen, lapsen kunnioittaminen kaverisuhteiden järjestäminen ja tu-keminen KEHITYSTEHTÄVÄT VARHAIS-LAPSUUDESSA JA VANHEMMUUUS

More Related