280 likes | 680 Views
Onko aikaa? Kiire, pieni lapsi, perhe. Valtakunnaliset perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 26.-27.3.2009 Lastenpsykiatri Outi Laine. KIRJALLISUUTTA. Erna Furman: Auta lasta kasvamaan Yliopistopaino, 1999 (Helping Young Children Grow, 1987)
E N D
Onko aikaa?Kiire, pieni lapsi, perhe Valtakunnaliset perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 26.-27.3.2009 Lastenpsykiatri Outi Laine
KIRJALLISUUTTA • Erna Furman: Auta lasta kasvamaan Yliopistopaino, 1999 (Helping Young Children Grow, 1987) • Tuula Tamminen: Olipa kerran lapsuus WSOY 2004
“Taimet tiukoilla tarhassa” • psykologian prof. Liisa Keltikangas-Järvinen, Turun Sanomat 22.2.2009 • lapsen tulisi saada kasvaa kotona 1 1/2-vuotiaaksi, perhepäivähoidossa 3-vuotiaaksi (hoitolapsia 3-4) ja 3-vuotiaalle max. ryhmäkoko on alle 12 lasta • 1 1/2-vuotias ei kykee muodostamaan kiintymysssuhdetta kuin 3-4 ihmiseen • perustuu aivojen kehitykseen, mm. melu haitallinen
STRESSI • yksilön ja ympäristön ristiriitatilanteen aiheuttama rasitus, joka häiritsee yksilön ruumiillistaja henkistä hyvinvointia • esim. kiire, melu, liiallinen vastuu, äkilliset elämänmuutokset • psyykkiset reaktiot (kielteiset tunnetilat) fyysiset reaktiot (oireet, sairastuminen) CD-Fakta 98, WSOY
AIVOT JA MIELI • ihmisaivot rakentuvat varhaisten ihmissuhdekokemusten kautta raskausajasta alkaen • varhaisten ihmissuhdekokemusten kautta syntyy rakenteita, soluyhteyksiä, synapseja • geeniperimä, ”synnynnäiset varusteet”, temperamentti pohjalla • aivot ja mieli syntyvät todellisten tapahtumien yksilöllisen kokemisen ja geeniperimän varassa
PSYKOLOGINEN SYNTYMÄ • 0-3 kk: havahtumisvaihe • 3- 8 kk : eriytyminen, kehominuus -perustunteet, -vitaliteettitunteet -episodinen muisti -sosiaalinen hymy, uteliaisuus • 8- 18 kk: psykologisesti kokeva lapsi - -jaetaan tarkkaavaisuutta, tunnetiloja, intentioita -tunteiden yhteensovittaminen
PSYKOLOGINEN SYNTYMÄ • 18 kk – 3 v: taapertelija, verbaalinen minuus - ”minä”, ”ei” - symbolit, kertomukset, ajattelu - dyadiset suhteet • 3 v – 6 v: leikki-ikä, kertova minä - tavoitteellinen kumppanuus - triadiset suhteet - realiteettitaju paranee, kyky siirtää tyydytystä - rikas mielikuvitusmaailma - kyky toisen huomioon ottavaan leikkiin
KIINTYMYSSUHDE • turvallinen tukikohta: vanhemmat muodostavat tukikohdan lapsen tutkiessa maailmaa ja turvasataman, johon lapsi voi palata kokiessaan uhkaa • turvallinen kiintymyssuhde edesauttaa kykyä • läheisiin ihmissuhteisiin menettämättä omaa erityislaatuaan • säädellä voimakkaita tunteita joutumatta niiden musertamaksi • nähdä muut ihmiset omine tunteineen ja tarpeineen ja ottaa ne huomioon
VUOROVAIKUTUS • kaikki toiminnot syntyvät vuorovaikutuk-sessa ennenkaikkea vanhempien kanssa asteittain, toistaen • ensin jokaisen toiminnon tekee vanhempi, sitten se tehdään vanhemman kanssa ja lopulta niinkuin vanhempi sen tekee • aikuisen on oltava yhden - ja vain yhden - askelen edellä, vaatii rauhoittumista ja keskittymistä vanhemmalta
LAPSEN PERUSTARPEET • perushoiva • turvallisuus, suojelu • tunteiden jakaminen ja säätely • oppiminen • leikki • säännöt, rajat ja rangaistukset
PERUSHOIVA • fyysinen hoiva on myös psyykkinen hoiva • lapsen tarpeen tunnistaminen, hyväksyminen ja oikea-aikainen vastaaminen • johdonmukaisuus vastavuoroisuus • ”ylihoivaaminen”, lapsen tarve ja halu sekoittuvat aikuisen mielessä, lapsen oma tahto jää rajattomaksi ja lapsi jää vaille pystyvyyttä
TURVALLISUUS, SUOJELU • fyysiset ja psyykkiset vaarat ja uhat • lapsen omat tunteet: pelko, kiukku,kiihtymys, suorituspaineet • ”preparation is protection, protection is a way of life” (Robert Furman”) • ei liikaa - ei liian vähän, ei liian aikaisin -ei liian myöhään • lapsen signaalien lukeminen vaatii aikuiselta aikaa ja kärsivällisyyttä
TUNTEIDEN JAKAMINEN JA SÄÄTELY • lapsen tunteiden jakamisen tarve, aikuinen jakaa tunteita lapsen kanssa, omilla tunteillaan hän ohjaa ja säätelee lasta • lapsi oppii ymmärtämään tunteitaan kun aikuinen nimeää ja jakaa ne, ymmärretyksi tulemisen kokemus • edellyttää yhteistä, vapaata aikaa – pitkäjännitteisyyttä ja jatkuvuutta
OPPIMINEN • taidollinen/tiedollinen oppiminen – emotionaalinen oppiminen: miten ihminen elää ja ymmärtää omia ja toisen tarkoituksia, asioiden merkityksiä • vanhemman/kasvattajan tehtävä on ohjata lapsen oppimista niin, että lapselle tuottaa vuorovaikutussuhteen pohjalta mielihyvää oppia niitä asioita, joita aikuinen pitää tärkeänä • edellyttää aikaa ja pitkäjänteisyyttä
LEIKKI • ihminen kestää todellisuutta paremmin mitä enemmän hän voi leikkiä, paneutua epätodellisuuteen : mielikuvitus, haaveilu,luovuus • omien kokemusten työstäminen • lapsen ja vanhemman spontaani, ei aikatauluun sidottu, yhdessäolo vrs. tekninen virtuaalileikki • huoli: viihde, kaupallisuus, ulkoa ohjautuvuus, leikistä tullut totta
SÄÄNNÖT JA RAJAT • kyky kontrolloida itseään kasvaa hitaasti ja vaatii aikaa • lapsi tarvitsee jatkuvan kokemuksen siitä, että aikuinen ohjaa ja hallitsee hänen elämäänsä • vanhemmat ovat parhaita kontrollin antajia lapselleen • syyllisyys mahdollistaa sovituksen, korjaami-sen, paremmaksi ihmiseksi tulemisen • hyväksi kasvamien ja määrittyy aikuisten toiveiden ja mallien mukaan
RAKENNUSPALIKAT motoriikka havainnointi puhe ajattelu pettymysten sietokyky SISÄISET MONITORIT omatunto omanarvontunne MINÄ RAKENTUU
LIIKKUMINEN, TEKEMINEN • liikkumisen nautinto, tekemisestä nauttiva vanhempi nauttii myös lapsensa liikkumisesta • jaettu ilo (kävelemään oppiminen, hiekkakut...) • tarpeetonta liikkumisen rajoittamista hyvä välttää turvallisissa raameissa
HAVAINNOINTI • sopivan ärsykemäärän suodattaminen • ei saisi huijata tai nöyryyttää • lapsen tukeminen havainnoimaan sisäisiä tuntemuksiaan, tarpeitaan, tunteitaan • aikuisen tulee tuntea lapsi ja kyetä havainnoimaan häntä
PUHE • ajattelu on mielen sisäistä puhetta • tunteiden hallinta puheen avulla, hankalista tunteista ei päästä eroon mutta niitä voi hallita ja löytää ratkaisuja tilanteisiin • vauvapuhe, ensimmäisten sanojen “magia”
AJATTELU • lapsen ajattelu konkreettista • ajantaju • maagisuus, syy-seuraussuhteet • itsekeskeisyys • ajattelun tukeminen edellyttää lapsen ajattelun arvostamista ja kuuntelemista • lapsen valmistaminen uusiin asioihin
PETTYMYSTEN SIETOKYKY • vanhempi “laatii harjoitusohjelman” tyydytyk-sen odottamisen, pettymysten sietokyvyn kehittymisen • hemmoteltu lapsi ei ole se, joka saa mitä haluaa vaan se, joka murtuu jos asiat eivät mene juuri niinkuin hän haluaa • kompromissit, odottaminen, korvikkeiden löytyminen • jotta pettymyksestä selviää täytyy tietää mitä tuntee ja miten sen tunteen kanssa tulee toimeen
OMATUNTO • taaperteluikäinen tarvitsee ulkoisen kontrollin • lapsen toive ylläpitää vanhemman rakkaus ja hyväksyntä, tulla vanhemman kaltaiseksi on suuri voima • leikki-iän lopulla vanhemman ääni on siirtynyt lapsen mieleen
OMANARVONTUNNE • omasta ruumiistaan pitäminen kyky suojella omaa ruumistaan, nauttia siitä huolehtimisesta omasta mielestään pitäminen kyky arvostaa saavutuksia joiden eteen täytyy ponnistella • vanhemmuutta voidaan tukea parhaiten tukemalla vanhemman omanarvontunnetta, sitä miten tärkeä hän on lapselleen
LAPSI JA VANHEMPI • vauvaikä: perusluottamus, toivo • taaperteluikä: tahto • leikki-ikä: tarkoitus • John Bowlby (1951, WHO): Sellaisen yhteiskunnan, joka arvostaa lapsiaan, on pidettävä huolta lapsen vanhemmista)
kiintymyssuhde hoitajaan maailman tutkiminen kielen kehitys minän eriytyminen ympäristöstä lapsen tarpeille herkkä, ennakoitava, saatavilla oleva turvallinen tukikohta kuuntelu, “kehittä-vät” keskustelut johdonmukainen kasvatus KEHITYSTEHTÄVÄT VARHAIS-LAPSUUDESSA JA VANHEMMUUUS
mielenteoria itsehillintä ja tottelevaisuus yhteistyökyky kehittävä leikki, kielellinen kommuni-kointi roolileikkeihin kannustaminen kannustaminen, pal-kitseminen, lapsen kunnioittaminen kaverisuhteiden järjestäminen ja tu-keminen KEHITYSTEHTÄVÄT VARHAIS-LAPSUUDESSA JA VANHEMMUUUS