210 likes | 514 Views
EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS, KIELTEN OPETUS JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen Soveltavan kielentutkimuksen keskus mirja.tarnanen@jyu.fi. ARVIOINNIN TULISI OLLA. Jatkuvaa Prosessiarviointi Palautekäytänteet ja koekäytänteet Osuvaa Realistisuus, yksityiskohtaisuus Minäkäsitys Monipuolista
E N D
EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS, KIELTEN OPETUS JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen Soveltavan kielentutkimuksen keskus mirja.tarnanen@jyu.fi
ARVIOINNIN TULISI OLLA • Jatkuvaa • Prosessiarviointi • Palautekäytänteet ja koekäytänteet • Osuvaa • Realistisuus, yksityiskohtaisuus • Minäkäsitys • Monipuolista • Kielitaidon eri osa-alueet • Erilaiset arviointitavat • Erilaisten oppijoiden huomioiminen (ikä, taitotaso, kulttuuritekijät) • Vastuuta jakavaa • Opettaja-, vertais- ja itsearviointi • Osallistavaa • Läpinäkyvää • Kriteerien ja arviointitapojen jaettavuus • Arvioinnin informatiivisuus
OPPIMINEN, ARVIOINTI JA MINÄ-KÄSITYS • Minäkäsityksen muodostuminen on oppimisen tulosta. • Minäkäsitys muodostuu itsetuntemuksesta, itseluottamuksesta, itsearvostuksesta ja –hyväksymisestä. ITSETUNTEMUS TAVOITTEET TÄSMÄLLINEN YKSILÖLLINEN PALAUTE ONNISTUMISEN KOKEMUKSET KANNUSTAVA, REALISTINEN PALAUTE ITSELUOTTAMUS ITSEARVOSTUS ”OSAAN TEHDÄ” MYÖNTEINEN, ARVOSTAVA PALAUTE
Hei, mikä juttu tää viitekehys on? • Mikä taitotasoasteikoissa on hyvää ja arvokasta? • Mikä taitotasoasteikkojen todellinen arvo on kielitaidon arvioinnissa? • Millainen opetuksen väline taitotasoasteikko on? • Helpottaako vai hankaloittaako taitotasoasteikko S2-opetajan työtä? • Millainen kieli-, kielitaito- ja kielen oppimisen käsitys taitotasoasteikon taustalla on? • Antaako taitotasoasteikko luotettavan kuvan oppijan kielitaidosta?
YLEISEUROOPPALAINEN VIITEKEHYS • Taitotasoajattelu • Vrt. sisältöjen kuvaus vs. taidon eteneminen • Tavoitteiden asettelu • Toiminnallinen kielitaitokäsitys • Taitotasoasteikot (taitotasoarviointi) ja kriteeriviitteinen arviointi • Kielitaidon eri osa-alueiden huomioiminen
Kielenoppimispotentiaali etenee kahdella dimensiolla Määrä Laatu
Määrä koskee sitä, kuinka monta/monia • elämänaluetta/aihealuetta (koulu, työ, koti....) • kielenkäyttötarkoituksia eli funktioita (kysyminen, pyytäminen, • käskeminen) • käsitteitä (substantiivit, ajan ja paikan määreet, ominaisuudet) • tilanteita (ystävien, opettajan, valmentajan kanssa) • paikkoja (koti, koulu, nuorisotalo) • aihepiirejä (ystävyys, opiskelu, sää, terveys) kielenkäyttäjä hallitsee.
Laatu viittaa siihen, missä määrin kielenkäyttö on tuloksellista • saaden aikaan tietynasteisen tarkkuuden • merkityksen ymmärtämisessä • oman merkityksen ilmaisemisessa kielenkäyttö on tehokasta johtaen viestinnän onnistumiseen vähimmällä mahdollisella ponnistuksella.
KIELELLINEN VIESTINTÄTAITO • Kielellinen • Kompetenssi • sanasto • syntaksi ja morfologia • fonologia • muut kielenkäytön • kategoriat • Sosiolingvistinen • kompetenssi • sosiaaliset käytänteet • sosiaaliset konventiot • rekisterit • murteet • Pragmaattinen • Kompetenssi • kielelliset funktiot • diskurssien hallinta • tekstilajien hallinta • tyylien hallinta PUHUMINEN PUHEEN YMMÄRTÄMINEN KIRJOITTAMINEN TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN
Lapset, nuoret ja aikuiset • Miten kielitaito (määrä, kuten kielenkäyt- tötarkoitukset, tilanteet, käsitteet) taipuvat erilaisten ryhmien opetukseen? • Miten laadun vaatimus (merkitysten tuottaminen ja ymmärtäminen, taidon automatisoituminen) taipuu erilaisten ryhmien opettamiseen?
C C2.2 C2 C2.1 Taitava C1 C1.2 C1.1 B B2.2 B2 B2.1 Itsenäinen B1.2 B1 B1.1 A A2 A2.2 A2.1 Perus A1 A1.2 A1.1 Alle A1 CEF-asteikolla voidaan tehdä monia tasoerotteluja Karkea tasoerottelu: A-, B-, C-taso Hienojakoisempi tasoerottelu: A1-,2 B1-2 ja C1-2 –tasot Hienojakoisin tasoerottelu A1.1-A1.3, A2.1-A2.2 -tasot
PUHUMIS- JA KIRJOITTAMISTAIDON ETENEMINEN C1-C2 Ammatti- laisen taito Toimin- nallinen taito B1-B2 Auttava taito A1-A2 • yhteiskunta ja maailma • julkiset tilanteet • vertaileminen ja analy- • soiminen • vivahteikkuus • oma elin- /kulttuuriympäristö • vapaa-aika ja formaalinen ympäristö • puolivirallisuus • perusteleminen • varioivuus • minä ja välitön ympäristö • rutiinitilanteissa • tuttavallisuus • nimeäminen ja kuvaaminen • perussanasto Ymmärrettävyys Rakenteellinen ja sanastollinen tarkkuus Sujuvuus/luettavuus Idiomaattisuus Ääntäminen/oikeinkirjoitus Jne.
NORMI- JA KRITEERIVIITTEINEN ARVIOINTI • Normiviitteinen arviointi • lähtökohtana normaalijakauma • arvostellaan suhteessa vertaisryhmään • kun tarvitaan tietoa paremmuusjärjestyksestä • palautearvo vähäinen • Kriteeriviitteinen arviointi • lähtökohtana osaamisen tason määrittely • arvostellaan suhteessa kriteereihin • kun tarvitaan tietoa osaamisen tasosta • palautearvo kriteerien mukainen
KIELEN OPETUKSESSA KÄYTETTÄVÄT AKTIVITEETIT JA TEHTÄVÄT • Miten autenttisia? • Mitä teksti-/diskurssilajeja? • Mitä funktioita? • Millaisia aihepiirejä ja tilanteita? • Miten varioivasti? • Missä kielen oppimisen vaiheessa?
Viitekehyksestä todettua • Arvokas työkalu kielikoulutuksen kehittämisessä • Arvokas työkalu kansainvälisissä yhteyksissä ja yhteistyössä • Ei ole normatiivinen eikä dogmaattinen vaan kuvaileva; vastuu harkitsevasta soveltamisessa on käyttäjällä (adaption – adoption) • Viitekehys on käsikirja – ei opetusohjelma • Monipuolisuudestaan huolimatta ei kata kaikkea • Vaikka se on hyödyllisin käytettävissä oleva työkalu, sitä on kehitettävä kansainvälisen yhteistoiminnan avulla • Hyödyllisiä täydennyksiä: Manual for relating examinations to the CEFR, Reference Supplement, maamerkit… • Viitekehys ja portfolio: lisänneet kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä, joka palvelee myös kansallisia etuja Sauli Takala 2008
Mitä hyötyä tasoasteikoista on opetuksessa? • Taidon kehittymisen konkretisointi • Taidon opettaminen ja arviointi monipuolisesti • Tavoitteiden asettaminen • Kriteerien hyödyntäminen arvioinnissa ja palautteen annossa, niiden soveltaminen kontekstin mukaan • Arviointikriteerien jakaminen oppilaiden kanssa • Itse- ja vertaisarvioinnin työkaluna
Tarkoituksena ei ole kuitenkaan • arviointi arvioinnin vuoksi • noudattaa Viitekehystä annettuna • yrittää itsetarkoituksellisesti määritellä tasoja • monipuolinen arviointi ja prosessiarviointi lähtökohtana
KORJAAMINEN JA PALAUTTEEN ANTAMINENKIELITAIDON HARJOITTELUSSA • Kerro arviointikriteereistä oppilaille • Tieto arviointikriteereistä laajentaa oppilaiden taitokäsitystä ja auttaa heitä kehittämään taitoa. • Kommentoi sekä hyviä että huonoja piirteitä suorituksessa • Kaikkeen puuttuminen voi lisätä virhepelkoa ja vähentää sujuvuutta ja kielenkäytön luontevuutta. • Kiinnitä huomiota myös sisältöön, ei vain siihen, miten sanotaan • Oppilaan motivaatio pysyy paremmin yllä, kun huomio on molemmissa sekä sisällössä että tavassa ilmaista se. • Miettikää yhdessä, mikä on virhe ja miten se vaikuttaa puhumiseen • ymmärrettävyyden, normatiivisuuden, vaikutelman jne. näkökulmasta • Mieti, mistä kaikesta annat palautetta kerralla. • Palautteen pilkkominen oppimisprosessin tai opittavan taidon kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla tukee oppimista paremmin • Kannusta opiskelijoita itse- ja vertaisarviointiin • Itse- ja vertaisarviointi kehittävät opiskelijan metataitoja ja tukee oppimista tehokkaammin