1 / 30

Hyvä kala! Kalansyönnin hyödyt päihittävät haitat

Hyvä kala! Kalansyönnin hyödyt päihittävät haitat. Jouko Tuomisto Kansanterveyslaitos PL 95, 70701 Kuopio. Hyödyt Ravitsemuksellinen arvo (mm. valkuaisaineet) Tietyt vitamiinit (esim. D) ja mineraalit (esim. Se) Edulliset rasvahapot (omega-3): sydänriskit  , raskauden riskit 

kaemon
Download Presentation

Hyvä kala! Kalansyönnin hyödyt päihittävät haitat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Hyvä kala!Kalansyönnin hyödyt päihittävät haitat Jouko Tuomisto Kansanterveyslaitos PL 95, 70701 Kuopio

  2. Hyödyt Ravitsemuksellinen arvo (mm. valkuaisaineet) Tietyt vitamiinit (esim. D) ja mineraalit (esim. Se) Edulliset rasvahapot (omega-3): sydänriskit, raskauden riskit Korvaa kovia rasvoja Haitat Mikrobiologiset ongelmat Toksiinit (esim. botulismi, eräät levätoksiinit) Kemialliset riskit (esim. Hg, As, PCB, PCDD/F, organoklooripestisidit) Kalan hyödyt ja haitat

  3. Sydäninfarktin ehkäisy • Esim. Whelton ym yhteenvetotutkimus 2004 • 19 eri tutkimuksen tulokset • Yht. 228 864 henkilöä, ikä 22-87 v. • Kalan käyttäjien keskimääräinen sairastumisen riski 0,86 (0,81-0,92) verrattuna ei tai niukasti käyttäviin (joiden riski 1,0) eli hyöty 14% • Keskimääräinen kuoleman riski 0,83 (0,76-0,9) eli hyöty 17% • (Whelton ym Meta-analysis of observational studies… Am. J. Cardiol. 2004:93:1119-1123)

  4. Sydänkuoleman sekundaariehkäisy • Sydäninfarktin uusimisen ehkäisy henkilöillä, joilla jo ollut yksi infarkti • Useita kokeellisia tutkimuksia, mm. ns. DART-tutkimus: • Ryhmässä, jolle suositeltiin vähintään kaksi kala-ateriaa viikossa, kuolleisuus väheni 2 vuoden seuranta-aikana 30% • Muissa sekundaariehkäisytutkimuksissa samantapaisia tuloksia

  5. Lapsen kehitys ja hyvä raskaus • Positiivinen vaikutus näkökyvyn ja kielen kehittymiseen (mm. Innis ym., 2001) • Ennenaikainen synnytys ja pieni syntymä-paino yleisempiä, jos äiti ei syö kalaa (Allen & Harris 2001, Odent 2002, Olsen & Secher 2002)

  6. Vitamiinit ja hivenaineet • Suomessa etenkin vanhusväestöllä kala tärkein D-vitamiinin lähde • Tärkeä osteoporoosin ehkäisyssä • A-vitamiini • Seleeni • Ilmeisesti osittain vähentää metyylielohopean haittoja

  7. Silakan tärkein vierasaine: “dioksiinit” (PCDD/F ja PCB) • Lähteet: jätteenpoltto, metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemikaalien epäpuhtautena • Päästöt vähentyneet nopeasti (näkyy: liha, maito) • Pysyviä varastoja esim. Itämeressä • Väheneminen hitaampaa kalassa, kuten silakassa ja Itämeren lohessa, mutta pitkällä tähtäimellä vähentynyt

  8. EU-komissio • Maksimipitoisuudet 1.7.2002 • Kala: 4 ng/kg (pg/g) PCDD/F tuorepainossa, PCB-yhdisteiden kanssa 8 ng/kg • “does not necessarily mean that there is an appreciable risk to the health of individuals, because the tolerable weekly intake includes a safety factor … however … leads to erosion of the protection embedded in the safety factor” • Suomi ja Ruotsi: poikkeus omaan käyttöön, velvoite hankkia lisätietoja ja opastaa väestöä, hoidettu hyvin

  9. PCDD/F Itämeren ja sisävesikalassa

  10. PCDD/F-pitoisuus iän mukaan Tuomisto JT et al. 2004

  11. Dioksiinipitoisuudet (WHOPCDD/F-TEq) kalastajilla ja keskiväestöllä Suomessa

  12. Selvät kalan dioksiinien johdosprofiilit kalaa runsaasti syövillä kalastajilla

  13. Riskinarviointi: päävaikutukset, joihin arviot perustuvat • Syöpäriski TDI (RfD) 0.007-10 pg/kg/d (U.S.EPA 1985, Nordic 1988, Canada 1989, WHO/EURO 1991, etc) • Kehityshäiriöt 1-4 pg/kg/d (WHO 1998, Food Add. Contam. 2000:17:#4, JECFA 2001)

  14. Dioksiinit ja syöpä • TCDD aiheuttaa syöpää koe-eläimillä suurina annoksina • IARC (1997): TCDD on ihmiselle syöpä-vaarallinen • Työaltistukset dioksiineja sisältäville kemikaaleille (esim. kloorifenolit, fenoksihapot): joissakin tutkimuksissa lievästi lisääntynyt kokonaissyövän ja lisääntynyt pehmytkudossarkooman (STS) riski

  15. Pehmytkudossarkooman riski PCDD/F-pitoisuuden mukaan (95 % CI). Tuomisto JT et al. 2004

  16. Sarkoomatutkimuksen ja koe-eläintutkimusten vertailu Tuomisto J et al., in press

  17. Mitä halutaan suojella? Jos riskinhallinta kokee vastuuta kalankäytön kokonaisvaikutuksesta -206 30900 BAU -154 23400 Restrict fish use 0 25000 30000 Jos riskinhallinta on kiinnostunut vain saasteiden aiheuttamasta syövästä Tuomisto JT et al. 2004

  18. Dioksiinien ja liikenteen pienhiukkasten riskin vertailua

  19. Mutta olisiko dioksiineilla muita haittavaikutuksia kuin syöpä?

  20. Sevesossa tavattuja hammasmuutoksia epämuotoinen kulmahammas huonosti kehittynyt kiille puuttuvat etuhampaat Alaluusua et al. 2004

  21. Dioksiinien väheneminen äidinmaidossa

  22. Kehityshäiriöt ja tämänhetkinen dioksiinien riskinarviointi • Turvakertoimet eivät suuret, vaikutuksia kehityshäiriöihin ehkä 1970-luvulla • Riskien vertailu suosii silti kalan käyttöä sydän-riskien vähentämiseksi • Pitoisuudet jo vähentyneet • Päästökontrolli olisi järkevämpi tapa hallita riskejä kuin tärkeiden ravintoaineiden käytön rajoittaminen

  23. PalonestoaineetPBDE-pitoisuuksia ng/g rasvassa

  24. Onko riskiä? • Pitoisuudet ihmisissä 10 (Suomi) – 100 (USA) ng/g rasvassa (ng = miljoonasosa milligrammaa) • Rotan pitoisuudet 10 – 30 mg annoksen jälkeen noin 100 mg/kg = 100 000 ng/g • Rotalla ei biokemiallisiakaan vaikutuksia 3 mg/kg/d, josta odotettavissa noin 10 000 ng/g pitoisuus • Turvakerroin siis noin 1000x

  25. Mitä tehdä palonestoaineille? • Tuotanto: EU:n kielto imeytyville palonesto-aineille on järkevä, parempia vaihtoehtoja on, aineet välttämättömiä • Nykypitoisuudet Euroopan ympäristössä eivät huolestuttavia, mutta syytä seurata • pienempiä kuin PCB-pitoisuudet • vähemmän voimakkaita kuin PCBt • Ei syytä rajoittaa kalankäyttöä

  26. Metyylielohopea • Raja-arvo 1 mg/kg on varsin korkea • Harrastuskalastajilla (hauki, kuha) saanti voi olla suuri, samoin tonnikalan suurkäyttäjillä • Todettu yli 0,1 mg/l veripitoisuuksia ja 10 mg/kg pitoisuuksia hiuksissa mm. inuiiteilla • Metyylielohopea todennäköisempi riski kuin organoklooriyhdisteet (kehityshäiriöt, hermovauriot) • Suositeltava viikkoannos 150-400 g

  27. Organotinayhdisteet • Pitoisuudet kalassa laivareiteillä 0,02-0,1 mg/kg • Pitoisuudet pienempiä ja myrkyllisyys vähäisempi kuin metyylielohopealla • Ei kertyvä kuten metyylielohopea • Tutkimisen arvoinen ympäristökysymys, mutta ei todennäköinen riski ihmiselle

  28. Päätelmiä • Tutkimusta tarvitaan yhä kalan riskeistä • Valistunut arvio: dioksiineista (ja PCB, PBDE) huolimatta edut ylittävät selvästi haitat, petokalan elohopea hankalin aine • Pahin on ohi, pitoisuudet suurimmillaan 1970-luvulla • Hippokrates: ennen muuta, älä tee mitään, mistä on vahinkoa. “Varovaisuusperiaate” voi aiheuttaa myös vahinkoa

  29. Lisätietoa

  30. Organotinayhdisteet • Pitoisuudet kalassa laivareiteillä 0,02-0,1 mg/kg • NOAEL 0,025 mg/kg/vrk rotalla • Metyylielohopea LOAEL 0,004 mg/kg/vrk ihmisellä

More Related