PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS “Onko mitään opittu ja mitä tekisin toisin?”

1. Taisto Kangas, KTTAalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu 29.1.2010 1990-LUVUN PANKKIKRIISIN TALOUDELLISETVAIKUTUKSET • PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS “Onko mitään opittu ja mitä tekisin toisin?” -> Tarkastellaan ja selitetään pankkikriisiä alueellisesta näkökulmasta pankinjohtajan kokemusten perusteella * 1990-luvun pankkikriisi ei ollut vain luotonannon kriisi, se oli myös johtamisen kriisi * Päätöksenteko pankeissa hajaantui operatiiviselle johdolle - yritysrahoitusorganisaatio eriytyi peruspankkitoiminnasta henkisesti ja fyysisesti - pankkitoiminnan johtaminen ja hallinnointi erkaantuivat - kontrolli ja valvonta vähenivät - joilla oli kontrollivaltaa laskivat sen minimiin -> altistivat samalla itsensä kriisiin - kriisi oli myös oppimattomuuden, historian tajun puutteen kriisi * Organisaation epäonnistuminen ei ole vain juridinen tila, se on myös tunnetila * Koettu näkökulma on tutkimuksen kannalta usein kaikkein tuntemattomin -> oikeudenkäynnit vv. 1993 – 1998 ja yritystodistusten leimavero-tutkinnat -> Arsenal-kokemus ”aidan toiselta puolen”

2. Pääomamarkkinoiden vapauttaminen johti luottoekspansioon * Pankkikriisi syntyi keskusjohtoisesti -> alueellisen pankkitoiminnan osuus volyymista oli n. 70 prosenttia -> ekspansioon raha saatiin pankkiryhmän pääkonttorin/keskuspankin kautta -> pankkikilpailu johti luottojuhlaan Miten ja miksi tässä näin kävi? * Kriisin ”siemenet”: vanhat pankkilait * Pankkitoimijoilla oli kasvuvuosina syntynyt hurma ja uho ikuisesta kasvusta kiinteistömarkkinoihin-> ”sijoitusgurut”/median tuki * Numerokulttuuri vahvistui ja arvonnousu korvasi perinteisen aatteen * Luotonannon markkinaosuuden kasvattamisesta pankin tärkein tavoite * Yksikään toimija ei konkreettisesti estänyt liiallista luotonantoa/luotonottoa * Ei huomattu: luotonannon vapautuminen johtaa varallisuusesineiden markkina-arvojen putoamiseen * Areenoilla toimittiin eri todellisuuksissa -> Ratan kirje suoraan pankkien hallituksille olisi voinut pysäyttää luottoekspansion? PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS: “Onko mitään opittu ja mitä tekisin toisin?” Taisto Kangas / 29.1.2010

3. Oulun Aluesäästöpankin (OASP) lopettamisen kriittiset vaiheet ja organisaatiokohtaiset kriittiset tekijät 1) uuspankkitoimintaan ja luottoekspansioon mukaan lähteminen, 2) SKOP.n aluesäästöpankki-strategiassa pitäytyminen 3) fuusioituminen Suomen Säästöpankkiin (SSP) -> Valintaan vaikutti pankin asema (keskuspankkivelan määrä, omistajuus) sekä johdon oma kunnianhimo, persoonallisuus ja henkilökohtaiset suhteet keskuspankin ylimpään johtoon. -> pankinjohtajan työ muuttui samanlaiseksi kuin johtavan kirurgin työ silloin kun häneltä puuttuu potilaiden hoitamisessa tarvittavat leikkausvälineet Mitä opin ja mitä tekisin toisin? -> luoton myynti ei ole esinekauppaa -> johdolle liian suuret luotonmyöntämisvaltuudet. -> markkinarahapohjaista luotonantoa ei laskettu konttorin maksuvalmiuden rasitteeksi, -> pankin taseessa kaikki konkretisoituu -> kaksi ”kuolemansyleilyä” -> irti ”ketjuohjauksesta” -> keskusjohto toimi ja jäsenet tottelivat. -> johdossa ei ”yhtä totuutta” -> johtamisjärjestelmä ”uusiksi” -> kommunikaatio toimivaksi -> olivatko alaiset jo liian vahvoja/röyhkeitä? PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS: “Onko mitään opittu ja mitä tekisin toisin?” Taisto Kangas / 29.1.2010

4. Taisto Kangas, KTTAalto-yliopisto, kauppakorkeakouluOrganisaation ja johdon liikkumavaran katoamisen kriittisiä tekijöitä Kuvio: Johtajan liikkumavaran tekijöiden: faktojen (F), arvojen (A) ja normien (N) ”optimointi”-ongelma (Kangas 2006) FAKTAT (F) ARVOT (A) - taloudelliset tekijät - moraali JOHTAJA NORMIT (N) - pelisäännöt Liikkumalla liikaa yhden tekijän, esim. uuden idean, kasvuhuuman yms. suuntaan, muiden tekijöiden ja realiteettien ”näkyvyys” ja huomioon ottaminen heikkenee PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS: “Onko mitään opittu ja mitä tekisin toisin?” Taisto Kangas / 29.1.2010

5. Taisto Kangas, KTTAalto-yliopisto, kauppakorkeakouluPankkitoiminnan tulevaisuus: peruspankkitoiminta vs. ”kvarttaali” pankkikriisi? * Vain peruspankkitoiminta kuuluu yhteiskunnan tuen piiriin -> Peruspankkitoiminnan vakauttamisen avulla palautetaan pankkitoiminnan luottamus. -> Keskeistä on asuntolainan säilyttäminen velkasitoumuksena * Miksi ja miten pankkien valvonta jälleen epäonnistui? -> Eikö pankkivalvonta havainnut vääristyneitä taseita? -> Huom! Valvottavat eivät voi rahoittaa valvojien toimia * Miksi keskuspankkien rahapolitiikka ei havainnut osakkeiden ja kiinteistöjen hintakuplaa? -> Eivät kriisit voi syntyä ja toteutua yllättäen - eivätkä tyhjästä ->Kuka valvoo rahoitusviranomaisen valvontaa? * Sosiaalinen pääoma on tuotannontekijä, jota ilman pankkitoimijoiden välinen luottamus ei palaudu -> Talouselämän kriisiä seuraa demokratian ja arvojen kriisi -> epäluulo yritystoimintaa kohtaan PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS: “Onko mitään opittu ja mitä tekisin toisin?” Taisto Kangas / 29.1.2010