1 / 36

LIHASTAUDIT – KIPU JA KIVUN HOITO

LIHASTAUDIT – KIPU JA KIVUN HOITO. Aki Hietaharju TAYS 17.11.2011. KROONINEN KIPU. KIPU = EPÄMIELLYTTÄVÄ KOKEMUS / ELÄMYS / AISTIMUS, JOKA LIITTYY KUDOSVAURIOON TAI SEN UHKAAN ( IASP ) MILLOIN KIPU ON KROONISTA? Kiputilan kesto ylittää kudosvaurion paranemiseen tarvittavan ajan

anoki
Download Presentation

LIHASTAUDIT – KIPU JA KIVUN HOITO

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. LIHASTAUDIT – KIPU JA KIVUN HOITO Aki Hietaharju TAYS 17.11.2011

  2. KROONINEN KIPU KIPU = EPÄMIELLYTTÄVÄ KOKEMUS / ELÄMYS / AISTIMUS, JOKA LIITTYY KUDOSVAURIOON TAI SEN UHKAAN ( IASP ) MILLOIN KIPU ON KROONISTA? • Kiputilan kesto ylittää kudosvaurion paranemiseen tarvittavan ajan • Kiputila on kestänyt yli 3 kk ( IASP ) • Leikkauksen jälkeinen kipu on kroonista, jos se kestää yli 2 kk leikkauksesta

  3. Kivun esiintyvyys • Eurooppalainen tutkimus kroonisesta kivusta (Breivik ym. 2006) • viidesosa aikuisista kärsii yli puoli vuotta kestäneestä kiputilasta, joka oireilee useita kertoja viikossa, on voimakkuudeltaan kohtalainen ja heikentää toimintakykyä • yleisimpiä kivun aiheuttajia nivelrikko, selkärangan sairaudet ja vammojen jälkitilat

  4. Kivun luokittelu, kipuanalyysi • Nosiseptiivinen kipu • Neuropaattinen kipu • Psykogeeninen kipu • Idiopaattinen kipu

  5. Nosiseptiivinen kipu • Liittyy kudosvaurioon • Voi olla mekaanista (nivelrikko), kemiallista tai iskeemistä (kudoksen hapenpuute, lihasten ylikuormitus) • Kipua aistiva ja välittävä hermojärjestelmä on terve ja toimii moitteettomasti

  6. Neuropaattinen kipu • Neuropaattinen kipu tarkoittaa kipua, jonka aiheuttaa somatosensorisen järjestelmän vaurio tai sairaus • Sillä ei ole varoitustehtävää, se on potilaalle pelkkä vaiva

  7. Psykogeeninen kipu • Psyykkiset ja psykososiaaliset tekijät kivun synnyn taustalla • Depressio voi ilmetä kipuna • Kipu ainoa kommunikaatiokeino

  8. Idiopaattinen kipu • Kivun taustalla ei ole osoitettavissa kudosvauriota eikä kipujärjestelmän vauriota • Tuntematon syy • Esimerkiksi fibromyalgia

  9. Kivun aistiminen • Kipureseptoreiden stimulaatio • Tuntoaistimuksia välittävät hermot • Selkäytimen takasarvi

  10. Kipureseptorin stimulaatio

  11. Nosiseptiiviset säikeet • A-delta säikeet: akuutti, terävä kipu • C-säikeet: tylppä, jomottava kipu • ”hiljaiset”/”nukkuvat” kipureseptorit • tulehdus herättelee • A-beeta säikeiden tehtävän muutos (normaalisti aistivat kosketusta, painetta)

  12. C-säikeet ja selkäytimen takasarvi

  13. Spinotalaaminen rata

  14. Laskevat radat • laskeva estovaikutus • aivojen keskiosista (aivokammioiden ympärillä oleva harmaa aine) selkäytimen takasarveen • viha ja jännitys lisäävät estovaikutusta • ahdistus ja depressio vähentävät estovaikutusta

  15. Kroonisen kivun mekanismit • Epätarkoituksenmukainen impulssinmuodostus vioittuneissa kipureseptoreissa • madaltunut liipaisukynnys • spontaani aktivaatio • Herkistyminen selkäytimen takasarvessa • Kipusignaaleja estävien järjestelmien heikkous keskushermoston alueella

  16. Lihasten kipureseptorit • Lihassäikeissä ei havaittavissa olevia kipureseptoreita • Lihasten verisuonirakenteissa kuitenkin tiheä kipuaistimusta välittävä A-delta ja C-hermosäikeiden verkosto • Kipuaistimuksia laukaisevat: • tulehdus (inflammaatio) • hapenpuute (hypoksia)

  17. Fibromyalgia: sentraalinen sensitisaatio • keskushermoston kivunkäsittelymekanismien ja stressivasteen poikkeava säätely • lihaksissa patologisia muutoksia ei todeta • kyky rentouttaa lihas on vähentynyt • kipukynnys merkittävästi matalampi kuin verrokeilla • kipukynnys ei nouse vaikka annetaan toistuvia kipuärsytyksiä

  18. Kipu ja lihastaudit • Jensen MP et al: Chronic pain in persons with myotonic dystrophy and facioscapulohumeral dystrophy. Arch Phys Med Rehabil 2008;89:320-8

  19. Kipu ja lihastaudit • 257 tutkittavaa • DM1: 130 • FSHD: 127 • Kyselykaavaketutkimus (235 palautti) • Kivun raportointi: • DM1: 60 % • FSHD: 82 %

  20. VAS-asteikko

  21. Kipu ja lihastaudit (DM2 vs FSHD) • Keskimääräinen kivun voimakkuus: 4,45+2.58 • Vaikea-asteisen kivun osuus: 24 % • Kivun paikallistuminen: alaselkä ja alaraajat

  22. Miksi selkäkipu on yleinen? • Vartalon ja niskan koukistajat heikoimpia lihaksia molemmissa sairauksissa (DM1 ja FSHD) • Epätasapaino ojentajien ja koukistajien välillä • Rangan virheasennot: kyfoosi ja skolioosi • Poikkeava biomekaaninen kuormitus • Pyörätuoli

  23. Mistä hoidoista oli eniten hyötyä? • Marijuana (8.29+0.76) • Opiaatit (6.70+2.18) • Hieronta (6.05+2.27) • Kiropraktinen käsittely (5.53+3.29) • Hermoblokadit (5.33+3.20)

  24. Mistä hoidoista oli eniten hyötyä? • Mutta… • sivuvaikutukset estivät pitkäaikaisen käytön • opiaatteja oli kokeillut 33 %, tutkimushetkellä käytti vain 8 % • opiaatit: ummetus, toleranssi, hikoilu, kutina, hormonaaliset muutokset, tokkuraisuus… • kannabis: heikentynyt motivaatio, psykoosiriski, laiton käyttö

  25. Ongelma • Kroonisen kivun hoidosta ei ole riittävästi tutkimuksia lihastautipotilailla (lumekontrolloidut tutkimukset) • Kivun hoitosuositukset puuttuvat!!! • Myös erilaisten fysikaalisten hoitojen vaste ja tehokkuus tulisi arvioida

  26. Kipu ja lihastaudit • Engel JT et al. Pain in youths with neuromuscular disease. Am J Hosp Palliat Care 2009;26:405-12

  27. Kipu ja lihastaudit • 42 potilasta • Ikä: 9-20 v (mediaani 14,8) • Duchenne: 37 % • DM1: 14 % • Becker: 5 % • Limb-girdle: 5 % • Kongenitaalinen lihasdystrofia: 5 % • FSHD: 2 % • Muut: 36 %

  28. Kipu ja lihastaudit • 55 % raportoi kroonisesta kivusta (vanhempien arvion mukaan 71 %) • Kivun voimakkuus tutkimushetkellä: 1.30 • Kipuepisodin kesto n. 9 h • Lokalisaatio: alaraajat yleisin • Vähintään 1 nivelen kontraktuura: 60 % • 83 % käytti kipulääkitystä • N. 80 % kärsi univaikeuksista

  29. Kipu ja lihastaudit • Suokas KI et al. Pain in patients with myotonic dystrophy type 2: a postal survey in Finland. Muscle Nerve (in press)

  30. Kipu ja lihastaudit: DM2 • 132 DM2 potilasta • Kyselykaavake: palautti 70 % • Kipua raportoi 54 % vastaajista kyselyhetkellä • Kivun elinaikainen esiintyvyys: 76 % • Kivun voimakkuus: 2.3 – 5.9

  31. Kipu ja lihastaudit: DM2 • Kivun lokalisaatio: kaikki 4 raajaa ja vartalo 42 % • Kivun luonne: • jatkuva ja voimakkuudeltaan vaihteleva 54 % • jatkuva ja vakaa 23 % • episodittainen 18 %

  32. Kipu ja lihastaudit: DM2 • Päänsärky: 23 % • Vatsa-suolikanavan ongelmat: 34 % • Kipulääkkeiden käyttö: 65 % • tulehduskipulääkkeet 63 %

  33. Kipu ja lihastaudit:DM2 • Elämänlaatu heikompaa potilailla, jotka raportoivat kipua • Depressio: 17 vastaajaa (18 %); heistä 13 raportoi kipua (76 %) • Univaikeudet: 25 vastaajaa (27 %); heistä 18 raportoi kipua (72 %)

  34. Kipu ja oheisongelmat Kipu Toiminta- kyky  Masennus ja ahdistuneisuus Unihäiriöt

  35. Kiitos!

More Related