210 likes | 340 Views
Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia. Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Esitetyt mielipiteet ovat omiani eivätkä vastaa Suomen Pankin kantaa. Esityksen rakenne. Tutkimusrahoituksesta Suomessa Kauppatieteiden tutkimusrahoituksesta Elinkeinoelämä ja yliopistojen rahoittaminen.
E N D
Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Esitetyt mielipiteet ovat omiani eivätkä vastaa Suomen Pankin kantaa
Esityksen rakenne • Tutkimusrahoituksesta Suomessa • Kauppatieteiden tutkimusrahoituksesta • Elinkeinoelämä ja yliopistojen rahoittaminen
Oma kokemus • Suomen valtiolle tehtyjä raportteja ja konsultointia: EMU-ryhmä, Kela, VVM, STM • Kansainväliset raportit: EU-tasoisia, Ruotsiin • Konsultointia ja koulutusta useiden maiden keskuspankeille • Pari yrityksille tehtyä markkinoiden kilpailuanalyysia • Kilpailuneuvoston jäsenyys n. 4,5 v.
Pääpiirteet • Suomi panostaa paljon T&K –toimintaan • Yritysten rahoittamien T&K menojen osuus on kasvanut voimakkaasti • Korkeakoulujen satsaus myös kasvanut, mutta maltillisemmin • Muu julkisen sektorin rahoitus on reaalisesti polkenut paikallaan • Yliopistojen tutkimusrahoituksen suurin kasvu tullut Suomen Akatemiasta, myös mm. yrityksistä ja EU:sta saatu rahoitus on kasvanut
Jaottelu • Liiketaloustieteet • Laskentatoimi ja rahoitus • Markkinointi • Johtaminen/hallinto • Kansantaloustiede • Muut läheiset tieteenalat • Oikeustiede • Valtio-oppi • Psykologia • Erityistä sektoria koskevat alat (esim. metsäekonomia)
Hyödyntäjät elinkeinoelämässa ja yhteiskunnassa • Yritykset • Järjestöt • Julkiset instituutiot hallinnon eri tasoilla • Euroopan Unioni • Valtiovalta • Maakunnat • Kunnat • Voi myös jaotella toimialoittain tai sektoreittain
Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen rahoitus • Taloustieteiden yliopistollisen tutkimusrahoituksen kasvu ollut toiseksi nopeinta tällä pääalalla. • Taloustieteiden tutkimusrahoitus tulee suurimmilta osin julkisen sektorin lähteistä: • Tekes • Suomen Akatemia • Ministeriöt • Taloustieteissä yritysten rahoituksen osuus on varsin alhainen: • Alle 15 % kaikesta rahoituksesta • Suurin tällä pääalalla, mutta selvästi pienempi kuin luonnontieteissä ja tekniikassa
Tutkimuksen rahoittaminen • Elinkeinoelämästä (ml. muu julkinen sektori) tuleva tutkimusrahoitus on tärkeässä asemassa • On yleensä ”vastikkeellista”, ts. teetetään tutkimuksia • Tarjoaa lisäresursseja yliopistojen laitoksille • Yhteistyötä tapahtuu monella tasolla opiskelijoiden opinnäytteistä eritasoisiin tutkimuksiin. • Toiminnan pelisäännöt ovat tärkeät. Erilaisia käytäntöjä: • Aikaisemmin henkilökohtainen konsultointi ym. • Nykyään yliopistoilla on olemassa selvät pelisäännöt
Jos pelisäännöt ovat kunnossa, tulee yliopistolle lisää resursseja: • Tutkijoiden palkkauskulut ja muut kulut • Sopimuksien hinnoittelussa on mukana yleiskustannusten osuus, joka antaa resursseja yleiseen hallintoon ym. • Yliopistojen tulee olla systemaattisia ja joustavia esim. opettajien ja tutkijoiden työprofiilien määrittelyssä. • Nk. fullcosting –käytäntö esim. Britanniassa • Aktiivisen laitos- ja yliopistotason ilmapiirin luominen tärkeää. • Soveltava, yritysyhteistyöhön perustuva tutkimus on yksi osa akateemista tutkimustoimintaa • Myös perustutkimusta on oltava (uudet innovaatiot, metodit)
Muu yksityinen rahoitus yliopistoille • Yliopistojen tutkijoiden tekemät keksinnöt ovat harvoin suuri rahoituksen lähde yliopistoille. • Maailmalla yliopistolla ja tutkijalla on yleensä sopimus merkittävien löydösten tuoton jaosta (usein 60-40). • Tutkijalla on velvoite ilmoittaa yliopistolle kaupallisesti mahdollisesti merkittävistä löydöksistä. • Alumnien ja muiden yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat merkittävä rahoituksen lähde yliopistoille monissa maissa. • Usein vastikkeetonta rahoitusta => tärkeä joustavuuden ja liikkumavaran lähde yliopistolle
Kansainvälinen kokemus osoittaa, että yritysten tutkimusrahoitus on yliopistojen resursseja täydentävää. • Yritysten rahoitus on lähes aina vastikkeellista. • Jos valtiolla on nk. ”matching funding” –malli, niin saattaa yrityksille tulla lisää kannusteita yleiseen tukemiseen.
Koulutus • Yleisesti yliopistojen merkitys on suuri koulutetun työvoiman luomisessa. • Peruskoulutus ja tutkijakoulutus • Uusi tutkintorakenne (kandidaatti, maisteri, tohtori eli 3+2+3) • Täydennyskoulutus • Suomessa rooli vähäisempi kuin muissa maissa? • Merkitys kenties korostuu tulevaisuudessa? • Uusi tutkintorakenne • Opintojen nopeuttamisen tarve