Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 13 RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3

1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 13RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3 15.5.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

2. Talletuspaot • ”Run on a bank” • Luottamus pankkiin heikkenee => talletuksia nostetaan => pankin rahoitustilanne (ja kannattavuus) heikkenevät => luottamus pankkiin heikkenee => talletuksia nostetaan lisää… • Talletuspako voi pakottaa pankin myymään varojaan huonoon hintaan • Tarttuvia: yhden pankin ”kaatuminen” heikentää luottamusta muihin • Suomessa ei tapahtunut juuri koskaan • Edes 1930-luvun lamassa ei esiintynyt, vaikka parissa tapauksessa tallettajat menettivät varojaan • 1990-luvun lamassa kansa ilmeisesti luotti implisiittiseen valtion takaukseen? • 1993 alkaen eksplisiittiseen; eduskunnan pankkitukiponsi • Islantilaiset 2008, ei paniikkia • Pieni talletuspako loppuvuonna 1914 (pelättiin saksalaisten maihinnousua), ei kovin paha • Toinen pieni talletuspako talvisodan sytyttyä • EKA-yhtymän säästökassa syksyllä 1993 • Yhdysvalloissa tapahtunut useammin, etenkin aiemmin historiassa • Friedman & Schartz: 1930-luvun lama (”The greatcontraction”) • Chicago, kesä 1932 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

3. Talletuspaot Berliini 1931 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

4. Diamond-Dybvig • ”Bank Runs, Deposit Insurance and Liquidity” (Journal of PoliticalEconomy 1983) • Mallissa kolme ajankohtaa (0,1,2) ja yksi ainoa hyödyke • Periodilla 0 voidaan tehdä investointi, jonka suuruus on 1 • Jos likvidoidaan periodilla 1, saadaan investointi takaisin • Jos odotetaan periodille 2, saadaan R; R>1 • Investoinnissa ei riskiä • Vakiot skaalatuotot; investointi voidaan toteuttaa missä tahansa laajuudessa • Olemassa myös varastointimahdollisuus: tavara säilyy periodilta toiselle • Jokaiselle asiakkaalle tulee preferenssityyppi periodilla 1 • Tyyppi 1: kuluttaa vain periodilla 1 (likviditeettishokki, joka yllättää periodilla 1, ulkopuolinen ei voi havaita shokkia) • Likviditeettishokki = havaitsee olevansa tyyppiä 1 • Tyyppi 2: kuluttaa vain periodilla 2 • Kukaan ei tiedä tyyppiään vielä periodilla nolla. • Jokainen saa yhden yksikön hyödykettä alkuvarantona K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

5. Diamond-Dybvig • Kaikki riskiaversiivisia • Kuluttajan utiliteettifunktio U = ∏1 u(C1) + ∏2u(C2) missä ∏j on todennäköisyys olla tyyppiä j • Osa kokee likviditeettishokin periodilla 1 • Osuus = ∏1 • Odottamattomia menoja tms, kuluttavat periodilla 1 • Jos kuluttajien tyyppejä ei voida yleisesti havaita, ei synny vakuutussopimusten kauppaa periodilla 0 likviditeettishokkien varalta • Kuinka toimeenpanna sopimukset, jos kukaan ei voi todistaa joutuneensa likviditeettisokin uhriksi? • Jos likviditeettishokin uhrit likvidoivat sijoituksensa periodilla 1, eivät saa tuottoa. • Voitaisiin ensin investoida kaikki periodilla 0, likvidoida tarvittava määrä sijoituksia periodilla 1 ja tehdä lainasopimuksia periodilla 1, mutta näin ei kukaan saa suojaa likviditeettisokin varalta • Korko periodilta 1 periodille 2 niin korkea, etteivät likviditeettishokin uhrit saa kuin +1 • Kaikki tuotto investoinnille saadaan, kun odotetaan periodilta 1 periodille 2 => korkoakin maksetaan vasta sitten K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

6. Diamond-Dybvig • Pankki: kuluttajat tallettavat periodilla 0 varansa pankkiin, joka investoi vähintään sen osan, joka kulutetaan vasta periodilla 2 • Maksaa periodilla 1 nostamista haluaville tallettajille r1 >1; periodilla 2 maksaa nostamista haluaville r2 < R • Ex post: tulonsiirto tyypiltä 2 tyypille 1, siis likviditeettishokkisille • Ex ante: vakuutus likviditeettishokkien varalta • Kuluttaja saa tuottoa, vaikka osoittautuisi tyypin 1 kuluttajaksi • Yksi syy pankin olemassaololle: vakuuttaja likviditeettishokkien varalta • Jos pankki tarjoaisi periodin 1 nostajille vain 1, ei saisi asiakkaita: kuka tahansa voisi itse tehdä investoinnin ja tarvittaessa likvidoida sen. • Periodilla 1 pankki maksaa talletuksia siinä järjestyksessä jossa pyydetään • Jos varat loppuvat, ei enää maksa • Pankki lakkaa olemasta viimeistään periodin 2 lopussa, varat jaetaan tyypin 2 kuluttajille • Jos likviditeettishokkisten määrä tiedetään, voidaan luvata tietty korko; pankin varojen määrä periodilla 2 laskettavissa (siis varojen määrä, jos talletuspakoa ei synny) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

7. Diamond-Dybvig • Formaalisti: • Periodin 1 nostaja j saa • Luvatun r1 jos fj < 1/r1 • 0 jos fj ≥ 1/r1 Missä fj on ennen kuluttajaa j nostaneen muiden tallettajien osuus kaikista Pankin sijoitus voidaan likvidoida hintaan 1 periodilla 1. Jos ei olisi luvattu korkoa, voitaisiin aina maksaa kaikki; r1>1 => ei ehkä pystytä Pankin velat (r1 per tallettaja) periodilla 1 suuremmat kuin pankin varojen myyntiarvo (1 per tallettaja) => pankki pystyy maksamaan vain osan, jos kaikki haluavat rahansa. • Periodin 2 nostaja saa • Max {R(1-r1f)/(1-f) , 0} Missä f = kaikkien periodilla f nostaneiden osuus MUTTA: Periodin 2 nostajalla riski! Entä jos pankista nostettiin liikaa periodilla 1? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

8. Diamond-Dybvig • Mallissa voi syntyä talletuspako • Odotettua enemmän nostoja ensimmäisellä periodilla => pankin pakko ryhtyä likvidoimaan sijoituksia hintaan 1 ja maksamaan tallettajille r1>1 => pankki ei voi maksaa luvattuja summia periodilla 2 (eikä ehkä loppuun saakka periodilla 1) • Kaksi Nash-tasapainoa • Nash-tasapaino: tilanne, jossa kenenkään ei kannata muuttaa käyttäytymistään, jos olettaa, että kukaan muukaan ei muuta. • Peliteorian keskeisimpiä käsitteitä • Voi olla useita Nash-tasapainoja, voi olla, ettei ainoatakaan… • Tasapaino 1: Vain likviditeettishokilliset nostavat periodilla 1 • Tasapaino 2: Kaikki nostavat periodilla 1 (talletuspako) • Likviditeettishokilta säästyneen kannattaa aina menetellä siten kuin uskoo (havaitsee) muiden tekevän • Odottaa, kun muut nostavat => ei saa mitään, pankki nurin periodiin 2 mennessä • Nostaa, kun muut eivät nosta => menettää koron • Aina jos r1> 1 eikä pankilla (riittäviä) omia varoja, talletuspako on mahdollinen • Riittänee, jos pankilla ei uskota olevan tarpeeksi omia varoja K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

9. Diamond-Dybvig Odottaa periodiin 2 Nostaa nyt Odottaa periodiin 2 8 10 10 0 0 4 Nostaa nyt 4 8 Periodilla 2 kuluttavien pelaajien asetelma; Numerot (odotusarvoisia) utiliteetteja – oikeassa alakulmassa riskiä, jos varoja ei jaeta tasan! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

10. Diamond-Dybvig • Talletuspako-odotus toteuttaa helposti itse itsensä • Talletuspako = koordinaatio-ongelma • Jos tallettajat voisivat sopia keskenään, eivät sopisi talletuspaosta • Talletuspaon voi käynnistää mikä tahansa, mikä lisää epäluottamusta • Pankkiin liittyvä epäedullinen tieto • Talletuspako toisessa pankissa • ”Auringonpilkut” (=Muuten irrelevantti seikka, johon jostain syystä kiinnitetään huomiota) • Osallistuminen talletuspakoon leviää sosiaalisessa verkostossa (Iyer & Puri, AER 2012) • Intia: hindut, muslimit ja asuinalueet K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

11. Diamond-Dybvig • Huonommassa Nash-tasapainossa • Keskimäärin tallettajat saavat omansa, mutta eivät sitä, mitä heille luvattiin • Talletukset jakautuvat nostajien kesken epätasaisesti => epävarmuutta => riskiaversiiviset karsastavat • Sattumanvarainen jonotusnumero ratkaisee, kuka saa rahansa • Keskimäärinhän jokainen saa alkuinvestoinnin takaisin; • Pankki ei hävitä mitään, vaikka kaatuisi periodilla 1 • Jos asiakaskunta olisi riskineutraalia, talletuspaossa keskimääräinen utiliteetin odotusarvo sama kuin varastointivaihtoehdossa – vain tuotto jäi saamatta • Pankin rooli likviditeettivakuutusten tarjoajana • Tekee pankista hyödyllisen ”vakuutuspalvelun” tarjoajan • Altistaa talletuspaolle K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

12. Diamond-Dybvig • Talletuspakoon joutuva pankki on riskiaversiivisille säästäjille huonompi kuin järjestely, jossa jokainen ensin investoi itse periodilla 0, ja periodilla 1 likviditeettishokin kohdanneet likvidoivat sijoituksensa • Talletuspako => ei kunnolla suojaa likviditeettishokeilta, eikä investoinneista saada mitään tuottoa, minkä lisäksi satunnaisia tulonsiirtoja periodilla 1 => huonompi kuin suora sijoittaminen • Jos talletuspaon riski olemassa mutta pieni, riskiaversiivisen kannattaa tallettaa jokin osa varallisuudestaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

13. Diamond-Dybvig • Mahdollisia ratkaisuja talletuspako-ongelmaan 1) Talletusten nostorajoite • Jos on nostettu periodilla 1 jo niin paljon, että lisänostojen salliminen vaarantaisi pankin kyvyn maksaa periodilla 2 lupausten mukaisesti, nostoja ei enää sallita => tyypin 2 kuluttajien ei kannata panikoitua => ei tule talletuspakoa • Sovellettu käytännössä: • 1930-luvun laman ”Bank holidayt” Yhdysvalloissa; • Sofia Suomessa 2010, Kypros 2013 2) Valtiovallan tarjoama talletussuoja • Rahoitetaan tallettajilta kerätyillä veroilla • Optimaalinen tässä kehikossa, jos verotus ei aiheuta vääristymiä (talletussuojan muita ongelmia käsitellään myöhemmin) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

14. Muita ratkaisuja ongelmaan • ”Narrowbanking” • Ääriversio: 100 % reservejä (Chicago plan Yhdysvalloissa 1930-luvulla, jäi ehdotukseksi) • Pankin talletukset keskuspankissa tallettajille asetettuna vakuutena. • Vain vähäriskisiä kohteita • Korkeariskisimmät kielletty (USA, Japani, Italia…) • 100 % osakerahoitus (Jacklin 1987 ) • Kärsivälliset säästäjät ostavat ajanhetkellä 1 osingoillaan osakkeet kärsimättömiltä • Ei liene käytetty reaalimaailmassa? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

15. ”Lender of lastresort” • Keskuspankkien vanhimpia (vanhin?) tehtäviä • ”LLR” / ELA järjestelynä erikseen eurojärjestelmässä, erikoisluvalla mutta kansallisen keskuspankin riskillä • Jos muualta ei saa rahoitusta (talletuksia), liikepankki voi lainata keskuspankista • Talletuspaot harvinaistuivat Yhdysvalloissa FED:in perustamisen jälkeen, joskin 1930-luvun lamassa niitä oli paljon. • Bagehot (1873); kuinka pankki voisi antaa itsestään vakuuttavan vaikutelman talouskriisin oloissa ja saada tarpeeksi rahoitusta? • Korkeiden korkojen tarjoaminen merkki rahoitusahdingosta • Siis: Keskuspankin lainattava rajatta vakavaraisille mutta likviditeettikriisissä oleville pankeille vakuuksia vastaan eikä välttämättä edullisella korolla • Rochet and Vives (1994): edes nykyiset rahamarkkinat eivät tee LLR:ää tarpeettomaksi; markkinaraha useista lähteistä, ja jos osakin lähteistä kuivuu, niin pankki ongelmissa, ja jonkin kriittisen rajan jälkeen pankki kaatuu K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

16. Vielä talletuspaoista • Ovatko ”sijoittajapaot” nykyään vähintään yhtä olennainen kysymys? • Finanssikriisi • Monilla pankeilla suuri riippuvuus lyhytaikaisesta markkinoilta saadusta rahoituksesta, mutta vain vähittäistallettajilla talletussuoja • Garrat & Keister (Journal of economicbehavior & organization 2009) • Kokeellinen tutkimus • ”Leikkipankki”, koehenkilöitä • Talletuspaot todennäköisempiä, jos: • Aikaisin kuluttavien osuus on vaikeasti ennakoitavissa • Jos tiedetään, ei synny talletuspakoja • Koehenkilöillä on useampia mahdollisuuksia ryhtyä paniikkinostoihin • Puhtaan teoreettisesti: ei pitäisi vaikuttaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

17. Vielä talletuspaoista • Kiss & Al (JMCB 2012) • Koe, jossa kolme tallettajaa, joille annettu ”jonotusnumerot” (=kukin vuorollaan päättää, nostaako) ja satunnainen likviditeettisokki yhdelle, joka on tietokone, joka nostaa aina. • Talletussuoja ennaltaehkäisi talletuspakoja lähinnä jos ei-likviditeettisokkiset (todelliset) tallettajat eivät nähneet toinen toistensa tekemisiä. • Schotter & Yorulmazer (J FinanIntermed 2009) • Kokeellinen tutkimus • Paniikit vähäisempiä, jos koehenkilöt voivat tarkkailla toistensa tekemisiä, ja jos talletusten tuotto hyvä • Ei panikoida, jos tiedetään että muut eivät ole paniikissa • Vähäinenkin talletussuoja (20 %) ehkäisee talletuspakoja • Jos suoja 50 %, vaikutus lähes täydellinen • Testasivat mm. asymmetristä informaatiota: kahdelle koehenkilöille annettiin enemmän tietoa • Ainakin lykkää talletuspaon puhkeamista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

18. Vielä talletuspaoista • Chen & Hasan (Journ Fin Int 2006) • Teoreettinen paperi • Talletuspaot tarttuvia etenkin jos pankkien kannattavuuksien välillä on voimakas korrelaatio • Toinen pankki paljastaa huonoa tietoa itsestään => paniikki muuallakin • Pankinjohtajat voivat estää tartunnan sopimalla tietojen samanaikaisesta julkistamisesta • Pankkien velvollisuus julkistaa enemmän itseään koskevaa tietoa voi heikentää hyvinvointia • Lisää talletuspakoja • Voi olla ”tehokkaita talletuspakoja” • Markkinakuri • Talletussuojajärjestelmän ei pitäisi ehkäistä kaikkia talletuspakoja? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

19. Nostorajoitukset(Ennis & Keister, AER 2009) • Palautuu myös Diamond-Dybvig –malliin; talletusten jäädytys • Talletusten jäädytys ei ole hyvinvointia lisäävä keino, jos pako jo alkanut • Rahat ”jumissa” myös tyypin 1 tallettajilla, joilla likviditeettishokki • Olisi ex post optimaalisempaa soveltaa joustavampaa järjestelyä, jossa jotain nostoja sallitaan • Mutta: usko siihen, että nostoja sallitaan, lisää paon todennäköisyyttä • Vähemmän varoja viimeisellä periodilla => tyypin 2 tallettajalla suuremmat insentiivit lähteä talletuspakoon mukaan • Nostorajoituksilla huolehditaan, että pankilla riittävästi varoja periodilla 2 => ei syytä lähteä nostamaan periodilla 1 • Pankkikriisien hoidon aikainkonsistenttiusongelma: kannattaisi sitoutua tiukkaan menettelyyn, josta ei kannattaisi pitää kiinni kriisin iskettyä • Vastaa reaalimaailman tapahtumia: kriisin iskettyä lainsäädäntöä muutetaan • Lisäongelma: pankkikriisitilanteet tavallisia oloissa, joissa hallitus heikko K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

20. Tapaus Northern Rock • Ensimmäinen talletuspako Britanniassa yli sataan vuoteen • Building society; muutettiin osakeyhtiöksi 1997 • Kasvoi ennen kriisiä voimakkaasti, taseella mitaten lähes 20 % vuodessa • Kuitenkin vain n. 8 % asuntolainakannasta NR:n myöntämiä Britanniassa 2007 • Osuus puntatalletuksista 2 % • ”Luo ja hajauta” –malli • Kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjat • Talletukset vain 22 % veloista • Lisäksi lainoja arvopaperistettiin taseesta • Taseessa jatkuvasti lainoja, joita ei vielä myyty joukkolainamarkkinoille • Tukkumarkkinoilta otettu velka oli tyypillisesti hyvin lyhyttä, mikä oli osittain riskienhallintaa • Kiinteistövakuudelliset joukkolainat: otettu huomioon asiakkaiden ennenaikaisen maksun riski: liikkeessä aina lyhytaikaisia lainoja, jotka erääntyvät => ei ongelmaa lyhentää velkoja ennenaikaisten takaisinmaksujen tapauksessa • MUTTA: Jälleenrahoitusriski K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

21. Tapaus Northern Rock • Lopulta pankki täysin riippuvainen siitä, että lyhytmaturiteettisilla kiinteistövakuudellisilla lainoilla jatkuvasti kysyntää. • Kesällä 2007 luottamus romahti; ei saanut rahoitusta markkinoilta • ”Sijoittajapako”: lyhytaikaisen paperin ostaja = tallettaja, jolla ei ole talletussuojaa • Paljon erääntyviä omia velkoja, joita ei saatu uusittua. • Oli iso suunniteltu emissio, jota ei saatu markkinoille, pahensi likviditeettiongelmaa • Haki likviditeettitukea Bank of Englandilta syyskuussa • Bank of England, FSA ja valtiovarainministeriö sopivat tukitoimista salaisesti • Vuosi julkisuuteen; BBC raportoi 13.9. • Tuki julkistettiin virallisesti 14.9. • Talletuspako alkoi jo 13.9. • Talletussuoja ei täydellinen, jos yli 2000 £ talletuksia • Jonoja konttoreiden edustalla • 17.9. valtiovarainministeri ilmoitti NR:n velkojen valtiontakauksesta • Rahoitusvalvoja oli kiinnittänyt huomiota riskeihin jo aiemmin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

22. Northern Rock ja Diamond-Dybvig • Likviditeettiriski: pitkäaikaiset saamiset, lyhytaikaiset velat • VrtDiamond-Dybvig • Ensin sijoittajapako • Ei talletussuojaa, ”panikoituminen” herkässä • Tieto julkisesta tuesta = negatiivinen signaali, joka vei pientallettajat toiseen Nash-tasapainoon • Siis: abstrakti teoreettinen malli sisältää paljon keskeisiä elementtejä, jotka kävivät toteen tässä reaalimaailman esimerkissä • Mutta: ei juuri havaittavissa tartuntaa muihin pankkeihin • Poikkeus: markkinarahasta riippuvaisten pankkien osakekurssit laskivat, paniikki oli vähäinen ja rajoittui osakemarkkinalle K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

23. Talletussuoja • Kattava ja uskottava talletussuoja ehkäisee talletuspaot kokonaan • Ehkä pahin talletussuojan ongelma: moralhazard • Asiakkailla ja pankilla mahdollisuus implisiittisesti sopia korkeariskisistä investoinneista valtion (tai muun rahoittajatahon) riskillä • Uhkapeli onnistuu: voitot yksityisiä • Uhkapeli epäonnistuu: talletussuoja maksaa • Tallettajan ei kannata kiinnostua pankin riskistä; varat suojattu • ”Uhkapelipankki” jakaa tuottoja tallettajille korkeina korkoina • Asetelma ei muutu, vaikka talletussuoja rahoitettaisiin pankeilta kerättävillä maksuilla, paitsi jos maksut riskiperusteisia • ”Me otamme riskit ja niillä saavutetut huipputuotot, naapuripankki maksaa mahdolliset tappiot talletussuojarahaston kautta.” • Arviolta puolet (!) Ruotsin pankkisektorin voitoista on seurausta julkisen vallan (osin implisiittisistä) takauksista. (Riksbank: Appropriate capital ratio in majorSwedishbanks) • Vaikuttaako moraalikato pankkien rahoitusrakenteeseen? • Julkisen vallan takaus => velkarahoitus keinotekoisen halpaa => kannattaa käyttää runsaasti, hakea riskiä ja sen tuomia tuottomahdollisuuksia velkavivulla • ”Voitot yksityisiä, tappiot veronmaksajille” => mitä enemmän riskiä, sitä suurempi voittojen odotusarvo K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

24. Talletussuoja ja moralhazard • Yksinkertainen tapa mallittaa talletussuojan ”moralhazard” • Kaksi periodia • 0: Talletukset tehdään, pankki myöntää lainat • 1: Pankki likvidoidaan • Pankin arvo ajanhetkellä 1 on λ-D+S • Missä λ=lainojen arvo periodilla 1, D = talletukset ja S= talletussuojasta saatava summa • S voi olla enintään λ-D • Jos päädytään huonoon maailmantilaan, lainakanta arvoton (λ=0); muussa tapauksessa sen arvo = X. • Pankin arvon odotusarvo on • [ΘX-L]+[(1- Θ)*D] • Missä Θ on hyvään maailmantilaan päätymisen todennäköisyys ja L on lainaksi myönnetty summa (siis lainakanta L:stä tulee korkojen ja luottotappioiden vuoksi λ) • Ensimmäisissä hakasuluissa on antolainauksesta saadun voiton odotusarvo ilman talletussuojaa, toisissa talletussuojasta saatavan tukiaisen odotusarvo • Jos talletussuoja hinnoiteltu oikein, talletussuojamaksu P = (1- Θ)*D • Ei sisällä tukiaista, pelkkä täysihintainen maksu, ”Oikein” hinnoiteltu vakuutus • Maksu sitä pienempi, mitä suuremmalla todennäköisyydellä lainakanta on ”hyvälaatuinen” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

25. Talletussuoja ja moraalikato • Entä jos pankki voi valita lainakantansa riskitason? • Oletus: lainakannan arvo X = a/θ • θ nyt pankin päätösmuuttuja, a eksogeeninen vakio • Siis: projektien odotusarvo aina sama, mutta riski voi muuttua. • Thetan alentaminen => suurempia mutta epätodennäköisempiä voittoja • Mikä on optimaalinen θ? • Pankin arvo = [a-L]+[(1- θ)*D] • Mitä matalampi onnistumistodennäköisyysθ, sitä arvokkaampi pankki! • Syy: talletussuojajärjestelmästä saatavan ”tukiaisen” arvo kasvaa • Toiset hakasulut • Optimaalinen θ ≈ 0, jos osakkaat riskineutraaleja • Pääsääntöisesti tallettajat nostavat rahansa talletussuojasta, lähes kaikki voitto harvoin onnistuvasta uhkapelistä jää osakkaille • Jos missään tapauksessa ei tarvita talletussuojaa (siis jos Θ=1), tukiainen = 0 • ITSESTÄÄNSELVYYS: moraalikato ei tietenkään kannusta riskin lisäämiseen tapauksissa, joissa tuotto onnistuneesta hankkeesta ei muutu riskin lisäämisen seurauksena ( X ei funktio θ:sta) • Riski = vain epäonnistumisen mahdollisuus • Tämä ”riski pelkkänä ongelmana” –asetelma ei esim. kannusta myöntämään lainoja suuren luottoriskin velallisille, jos heiltä ei saada korkeampaa korkoa hyvissäkään olosuhteissa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

26. Talletussuoja ja moralhazard • Moraalikato ei esiinny, jos talletussuojaa ei ole ja asiakkaat hyvin asioista perillä • Talletuskorko reagoi riskiin: halvalla ei saa talletuksia, jos pankilla iso riski • Edellisessä esimerkissä: tallettajille on maksettava rD, jos pankki voi epäonnistua. (r>1) • Jos tallettajat riskineutraaleja, ei aikapreferenssiä eikä riskitöntä sijoituskohdetta, pätee: rDθ = D => r = 1/θ • Jos epäonnistuminen lähes varmaa (θ ≈ 0), talletuskoron lähestyttävä ääretöntä • Pankin arvo on θ(X -rD) = θ(a/θ -D/ θ) = a-D • ei moralhazardia; riskin lisääminen tai vähentäminen ei vaikuta pankin arvoon • Perinteinen perustelu talletussuojalle: ”Tallettajat huonosti asioista perillä, talletusten hinta ei oikeasti reagoisi riskiin, joten moralhazard ei poistuisi.” • Myös syy sille, että rahamarkkinaraha, suurtalletukset (>100 000 €) ym. jätetty talletussuojan ulkopuolelle: sofistikoitunutta rahaa, jonka hinta reagoi riskiin, ei ”mökin mummojen” säästöjä • Jos r vakio, koska tallettajat eivät ymmärrä vaatia riskilisää, niin pankin arvo = θ(a/θ-Dr) = (a- θrD); jälleen riskin lisääminen nostaa pankin arvoa • Voitot osakkaille, tappiot tallettajille • Riski = tulonsiirto tallettajilta osakkaille odotusarvoin laskien K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

27. Riskipohjainen talletussuojamaksu • Edellä todettiin: ” Jos talletussuoja hinnoiteltu oikein, talletussuojamaksu P = (1- θ)D ” Theta = 0 => täysin riskitön laitos => ei talletussuojamaksua • Yritetty soveltaa käytännössä • Esim. Suomen vanhassa luottolaitoslaissa (99§) säädetään maksun riippumisesta vakavaraisuudesta (alempi vakavaraisuus => korkeampi riski => korkeampi maksu) • Ei liene tapausta, jossa maksu riippuisi pankin varojen ja lainakannan riskitasosta? (Mittausongelmat esteenä?) • Asymmetrisen informaation vuoksi ei voi olla mahdollista luoda riskipohjaista talletussuojamaksujärjestelmää, jossa ei siirretä varallisuutta (Chan, Greenbaum, Thakor; J of Fin 1992) • Vain pankki tietää θ:n, eksogeenisesti annettu vakio • Pankin riskiä voi arvailla tai päätellä sen käyttäytymisen perusteella • Pankin rahoitus osakepääomalla tai talletuksilla, keskenään vaihtoehdot K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

28. Riskipohjainen talletussuojamaksu • CGT: • Pankin hyöty talletussuojasta = [(1-θ)*D]- P[D] • Mitä korkeampi θ, sitä alhaisempi tukiainen talletussuojasta => talletuksia kannattaa ottaa lisää jos riski kasvaa. • Ei tarvitse pelata osakkeenomistajien rahoilla • P = talletussuojan hinta • Pankin voiton maksimoiva määrä talletuksia: • ∂∏/∂D = (1-θ)-P’[D] = 0 (a) • Kuinka talletussuojamaksu riippuu D:stä? • ”Reilu” talletussuojan hinnoittelu: P = (1-θ) D • Ulkopuolisten (mm. talletussuojarahaston maksunkerääjien) uskoma θ on D:n funktio, merkitään ω • Tästä voidaan laskea P’=∂P/∂D= (1- ω)-D*ω’ • Missä ω’ = ω:n derivaatta D:n suhteen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

29. Riskipohjainen talletussuojamaksu • CGT jatkuu… • Sijoitetaan P’ pankin optimointiehtoon: Pankin optimointiehdoksi tulee • (1-θ)- (1- ω)+D*ω’ = 0 (b) • Jos pankin riskit lasketaan sen ulkopuolella esim. talletussuojarahastossa oikein pelkän peliasetelman perusteella, ω= θ; lauseke (b) kirjoitetaan uudelleen: • 0+D* ω’ = 0 => D=0, jos ω’<0! • Siis: pankin ei kannata tulla talletusmarkkinoille! • Intuitio: korkea riski => kannattaisi kerätä paljon talletuksia. Talletussuojan hinta talletuseuroa kohti nousee, jos kerätään paljon talletuksia, sillä talletusten haaliminen tulkittaisiin merkiksi korkeasta riskistä. Kannattaa siis signaloida alhaista riskiä pienellä talletuskannalla. • ”Emme me saa mitään tukiaista alihintaisesta talletussuojasta, koska meillä ei ole riskiä. Katsokaa nyt: emme edes vaivaudu keräämään talletusrahaa! Tekisimmekö näin, jos mukana tulisi jokin tukiainen?” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

30. Rajallinen talletussuoja • Käytännössä erittäin tavallinen • Esim. EU- ja ETA-maissa on oltava talletussuoja, mutta missään (?) ei ollut rajaton ennen finanssikriisiä • Suuruus vaihtelee maittain, EU-alueella harmonisoitu • Usein talletukset luvataan korvata johonkin rajaan saakka • EU-maissa nykyään (vuodesta 2011) 100 000€ / henkilö ja pankki • Toinen tavallinen: korvataan jokin määräprosentti • 90 % menetyksistä tms • Usein tapahtunut: jos pankkikriisi alkaa, suojaa korotetaan • Esim. Suomessa eduskunnan pankkitukiponsi 1993 • Tosin: suurelta osin ulkomaisten velkojien rauhoittamiseksi • Käytännössä valtiovalta usein turvaa suurimpien pankkien pystyssä pysymisen • Suuren pankin kaatumisen valtavat yhteiskunnalliset vaikutukset • ”Pankkitukijärjestelmien aikainkonsistenttiusongelma” • De facto rajaton talletussuoja? • Esim. Japani (Imai, JBF 2006): Rajaton talletussuoja poistettiin v. 2002 • Vaikutus talletusrahan hintaan voimakkaampi pienissä pankeissa, etenkin heikoissa pienissä pankeissa • Yleisö uskoi valtion takaavan joka tapauksessa suuret pankit? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900