1 / 32

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 17 M 9

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 17 M 9. 22.5.2014. ”Taantuma paljastaa sen mitä tilintarkastaja ei huomannut.” John Kenneth Galbraith. Kriisipankit. Pankki voi ajautua ylitsepääsemättömiin ongelmiin yksinään muutenkin kuin laskusuhdanteessa

Download Presentation

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 17 M 9

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 17M 9 22.5.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  2. ”Taantuma paljastaa sen mitä tilintarkastaja ei huomannut.” John Kenneth Galbraith K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  3. Kriisipankit • Pankki voi ajautua ylitsepääsemättömiin ongelmiin yksinään muutenkin kuin laskusuhdanteessa • Usein jokin kertaluonteinen paha väärinkäytös tms • Operationaalinen riski • Yksittäisen pankin ylivoimaiset ongelmat harvoin seurausta tietoisesta riskinotosta, johon ryhdytty ylimmän johdon päätöksellä • Tavallisimmin kriisipankki ajautuu ongelmiin laskusuhdanteessa, usein osana laajaa pankkikriisiä • Tosin pankkikriisit eivät vaikuta yhtä voimakkaasti kaikkiin pankkeihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  4. Esimerkki kertaluontoisesta iskusta: Barings • 1762 perustettu brittiläinen liikepankki • Lähes teki vararikon 1890 Argentiinan ja Uruguayn velkakriisin yhteydessä • Kaatui lopullisesti 1995 täysin yllättäen • Syy: yksittäinen johdannaiskaupan johtohahmo Singaporen sivukonttorissa • Piti tehdä riskitöntä arbitraasia • Hyödynsi Nikkei 225 –futuurien hinnoittelueroja Osakan ja Singaporen markkinoiden välillä • Näytti paperilla erittäin kannattavalta • Riskittömän arbitraasin ei pitäisi tuottaa kuin hädin tuskin sen verran, että toimintaa juuri ja juuri kannattaa jatkaa – miten saattoi tehdä jatkuvasti kunnolla voittoa? • Sama henkilö pyöritti yksinään lähes koko toimintoa: hoiti kaupankäynnin, selvityksen ym esimiesasemassa => saattoi toimia käytännössä ilman valvontaa • Tällaista asetelmaa ei pitäisi olla! • Neljän silmän periaate! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  5. Tapaus Barings • Todellisuudessa otti suuria positioita • Alkoi ehkä 1990-luvun alussa? • Teki aluksi suuria voittoja, jotka naamioi aiotun toiminnan voitoiksi => isoja bonuksia • Myöhemmin alkoi piilotella tappioita kuvitteellisille asiakkaille ja ”virhetilille” • Pystyi piilottelemaan, koska kontrolloi koko järjestelmää • Joulukuuhun 1994 mennessä todellisuudessa tappiolla n. 200 milj £ • Raportoi 102 miljoonan punnan voiton • Alkuvuoden 1995 yritti hankkia hävityn summan takaisin riskinotolla • Olisiko ollut mitään muuta keinoa enää päästä kuiville? • Vrt. ruletin ”martingaalistrategia”; asetetaan aina niin suuri panos, että hyvällä onnella saadaan entisettappiot kuitatuksi ja päästään voitolle. • Koben maanjäristys 17.1.1995 => Nikkei-indeksi laski voimakkaasti => ei enää pystynyt asettamaan vakuuksia • Muistakaa: johdannaispörssissä osapuolen, jolla on velvoitteita, on asetettava vakuudet keskusvastapuolelle • Tarinan opetus: Vaarallista antaa muodostua tilanteita, joissa yksi ihminen pystyy (ei välttämättä luvallisesti) ottamaan isoja riskejä muiden havaitsematta • Hyvämaineisellakaan henkilöllä ei pitäisi olla tällaista mahdollisuutta • ”Neljän silmän periaatetta” pitäisi kunnioittaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  6. Empiriaa tavanomaisemmista kriisipankeista • Tavanomaiset tapaukset pääsääntöisesti liittyvät laskusuhdanteisiin • Friedman ja Schwartz • Monet kaatuneet pankit 1930-luvun lamassa pikemminkin irrationaalisen, tarttuvan paniikin uhreja kuin aidosti varattomia • Talletuspakojen yhteys makrotaloudellisiin fundamentteihin heikko, vain yrityssektorin vaikeuksilla jotain selitysvoimaa • Calomiris & Mason (AER 2003) • Arvioivat F&S:n aineistoa pankkitasolla tilastollisesti • Pankkitoimiluvat osavaltiotasolla => toiminta maantieteellisesti rajattua => alueen talouskehitys potentiaalinen selittäjä • ”Tartuntahypoteesin” mukaisia selittäjiä: talletuspaot muissa pankeissa (kansallisesti, osavaltiotasolla, paikallisesti) ja pankkien väliset talletukset • Fundamenttiselittäjiä: riskit/tase ja oma pääoma / tase, markkinavoima, korkoriski • Keskeinen tulos: vasta maaliskuussa 1933 viimeisessä F&S:n paniikissa pankkien kaatumisia merkittävä määrä, joka voisi olla seurausta kansallisesta paniikista • Alueellisia paniikkeja ehkä jo aiemmin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  7. Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista • Calomiris & Mason (2003), jatkuu… • Pankkiin ja alueeseen liittyvät fundamentit ennustavat pankkikonkursseja paremmin kuin tartunta • Konkurssitodennäköisyyttä pienensivät mm. • Pankin suuri koko • Vakavaraisuus • Osavaltiolta (eikä liittovaltiolta) saatu toimilupa • Markkinavoima • Korkealaatuinen (vähäriskinen) antolainaus • Vähän arvopaperisijoituksia • Ei sivukonttoreita • Alueellisista tekijöistä mm. työttömyys lisäsi ongelmia • Useissa tapauksissa Friedmanin ja Schwartzin identifioimat paniikkijaksot tilastollisesti vähensivät (!) konkurssin todennäköisyyttä, kun fundamentit kontrolloidaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  8. Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista • Ongelmapankin tunnistaminen etukäteen vakavaraisuuden avulla (Estrella, Park, Peristriani, EconPolRev 2000) • FDIC:n takaamat pankit 1989-1993 • Lyhyellä aikavälillä parhaiten pankin kaatumista ennustaa kaksi hyvin yksinkertaista tunnuslukua: • Oma pääoma / tase • Oma pääoma / bruttotuotot • Muillakin yksinkertaisilla tunnusluvuilla selitysvoimaa • Monimutkaiset Fed:in ohjeita noudattaen tehdyt, riskipainoja huomioon ottavat laskelmat toimivat lähinnä melko pitkällä aikavälillä • Pelkkien vakavaraisuustietojen kyky ennustaa pankin kaatumista melko heikko. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  9. Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista • Poghosyan & Čihák (IMF WP 2009) • 5708 pankkia EU-maissa 1996-2008 • Eurooppalainen pankki ajautuu ”distressed”-tilaan todennäköisemmin, jos heikko peruskannattavuus, heikko pääomitus ja huono saamisten / sijoitusten laatu • Saamisten ja sijoitusten laadun selitysvoima heikompi v. 2008 kuin aiemmin! • Kulut/tuotot –suhdeluvulla ei selitysvoimaa • Likviditeetillä vain vähän selitysvoimaa • Likviditeettiongelma kärjistyy yleensä vasta hiukan ennen pankin kaatumista • Mutta: runsaasti tukkurahoitusta käyttävällä pankilla muita suurempi kaatumistodennäköisyys • Northern Rock: Talletuspako alkaa usein sijoittajapaosta • Korkeiden talletuskorkojen lupaaminen ennustaa pankin kaatuvan • Merkki rahoitusvaikeuksista? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  10. Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista • Arena (JBF 2008) • Data kerätty systeemisistä pankkikriiseistä • 444 pankkia Aasiasta, enimmäkseen Latinalaisesta Amerikasta • Indonesia, Korea, Malesia, Filippiinit, Thaimaa (kaikki 1997), Argentiina (1995), Meksiko (1994), Venezuela (1994) • Aasian kriisissä lähinnä vain valmiiksi heikot pankit ajautuivat ongelmiin • Esim. vakavaraisuus suojasi • Ongelmissa pankit, joilla paljon lainoja/tase ennen kriisiä • Suuret selviytyivät todennäköisemmin kuin pienet • Luottotappiot ennen kriisiä eivät selittäneet • Latinalaisessa Amerikassa myös terveen oloisille saattoi tulla pahoja ongelmia • Ulkomaalaisten omistamat selviytyivät paremmin • Paljon luottotappioita ennen kriisiä kirjanneet ongelmissa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  11. Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta • Benediktsdottir – Danielsson – Zoega (EconomicPolicy 2011) • Islantilaiset pankit; periaatteessa koko pankkijärjestelmä kotimaassaan, mutta vain joukko kunnianhimoisia laajentajia muissa maissa • Ennen liberalisointia pankkijärjestelmä pääosin valtion omistuksessa, politisoitunut ja voimakkaan reguloitu • Uusi sukupolvi poliitikkoja tuli valtaan 1990-luvulla => yksityistäminen ja deregulointi • Monet pankkien uusien suuromistajista läheisissä yhteyksissä kahteen pääpuolueeseen • Landsbankin uudet omistajat lainasivat suuren osan kauppasummasta Bunadarbankista, ja toisin päin • Viranomaiset pikemminkin kannustivat pankkien laajenemista kuin yrittivät rajoittaa sitä. • V 2005 pääministeri asetti komitean selvittämään, kuinka Islannista saataisiin merkittävä kansainvälinen finanssikeskus; puheenjohtajana Kaupthingin hallituksen PJ • Rahoitusvalvoja alimiehitetty, ei kunnolla poliittisen järjestelmän tukema K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  12. Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta • Kunnianhimoinen laajentuminen • Intoa ja kunnianhimoa paljon, kokemusta ja ”instituutiomuistia” vähän • Etenkin Kaupthing • Maaliskuussa 1999 uusi hallituksen PJ ilmoitti henkilökunnalle, että tavoitteena on taseen 15-kertaistaminen viidessä vuodessa ja laajeneminen moniin ulkomaihin • Pankki alkoi käydä arvopaperikauppaa omaan lukuunsa • Taseen keskimääräinen vuosikasvu 61 % / vuosi 2004-2008 • Uusi strategia toimi monta vuotta: suuria voittoja kotiutettiin • Muutkin kaksi suurinta kasvoivat nopeasti • Glitnirin ja Landsbankin taseet kasvoivat yli 50 % vuodessa 2004-2008 • Valtava rahoituksen tarve tyydytettiin aluksi pitkälti Euroopan joukkolainamarkkinoilla • Sekä pankeilla että niiden kotivaltiolla yhä korkea luottoluokitus; kotimaan korkea luokitus vaikutti pankkien hyvään luokitukseen • Ulkomailla pankit mainostivat, että talletukset Islannin ETA-vaatimusten mukaisen talletussuojan piirissä. • ETA-periaate: kotimaavalvoja valvoo • Mutta Islannin rahoitusvalvoja toivottoman alimiehitetty K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  13. Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta • Islanti oli ETA-maa mutta ei eurossa • Vapaa pääoman liikkuvuus, mutta korkoero; Islannin korot merkittävästi korkeampia • Hankittiin halpaa rahoitusta ulkomaanvaluutassa, myönnettiin kruunulainoja kotimaassa => kirjanpito näytti huikeaa kannattavuutta; ennakoivia luottotappiovarauksia ei tehty • Islannin vaihtotaseen alijäämä valtava; 2008 ulkomainen nettovelka yli 200 % BKT:stä • Paljon lainoja yrityksille, joiden maksukyky epävarma jos kruunu heikkenee, mm. valuuttalainoja • Paljon lainoja kotimaisia arvopaperisijoituksia tekeville holding-yhtiöille • Vuoden 2007 lopussa pankkien taseet 744 % Islannin BKT:stä • Ensimmäiset ongelmat alkuvuonna 2006: luottoluokittelijat ilmaisivat merkkejä epäluulosta • Joukkolainarahoitus vaikeutui • Tukkurahoituksen hinta nousi merkittävästi, 50-60 pp yli riskittömien korkojen, samaa luokkaa kuin kehitysmaiden pankit maksavat => CDO:t alkoivat olla tärkeitä sijoittajia • Finanssikriisi alkoi 2007 • Turvauduttiin lisääntyvästi ulkomaisiin vähittäistalletuksiin; toiminta alkoi olla sen varassa, että tallettajat ulkomailla luottivat Islannin talletussuojajärjestelmään, tarjottiin huippukorkoja toivoen, että yleisö uskoo talletuksen riskittömyyteen • Osingonmaksu ja lähipiirille lainaaminen jatkui, ”rahastetaan kun vielä voidaan”? • Oliko koko maa riippuvainen pankkisektoristaan? Toivottiin ihmettä loppuun saakka? • Kaikki romahti kahdessa viikossa lokakuussa 2008 • Nousukausi alkoi olla ohitse • Lehman Brothersin konkurssi => ei enää rahoitusta tukkumarkkinoilta • Osakepörssi romahti 75 % kahdessa viikossa, maksimissaan 95 % vuoden 2007 huipusta. • Kävi ilmi (jos joku ei tiennyt): talletussuojajärjestelmän varat eivät riittäneet alkuunkaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  14. SKOP • Heikki Hiilamo: SKOP – lyhyt historia • Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki • Perustettu 1908 nimensä mukaiseen tarkoitukseen • Säästöpankkien oli talletettava kymmenesosan kassavaroista liikepankkeihin • Saivat huonoa korkoa • Perustivat oman liikepankin • Teki varantotalletukset Suomen Pankkiin säästöpankkien puolesta • Sai keskuspankkiluottoa • Hoiti ulkomaanyhteyksiä (ulkomaanmaksut ym) • SKOP:lla hyvin vähän säästöpankkien tarpeisiin perustumatonta toimintaa ennen 1960-lukua • Ei pidetty oikein aitona liikepankkina • ”Nuhjuinen” imago • 1980-luvun puoliväliin ylin johto piti tärkeimpänä maksuvalmiutta ja alhaista riskiä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  15. SKOP • Jo 1980-luvun alkupuolella konflikti: varovainen vanha pääjohtaja vs. dynaaminen nuori polvi • 1984 vanha pääjohtaja sairastui ja erosi => kenttä täysin auki dynaamiselle nuorelle polvelle • Huoli: lainsäädännön tulevan uudistamisen vuoksi säästöpankit saavat kohta tehdä kaikkea, mitä liikepankitkin • Mihin omistajat tarvitsevat SKOP:ia? Säästöpankeille pelkkä kilpailija? • Muutettava pankki niin hyväksi osingonmaksajaksi, että siitä kunnolla hyötyä! • Rahoitusmarkkinoiden liberalisointi 1980-luvulla loi uusia mahdollisuuksia kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi • Korkosäännöstelyn purkaminen 1983 alkaen • Ulkomaisen rahoituksen hankkiminen sallittiin 1984 alkaen • Pankkien välinen sijoitustodistuskauppa • SKOP alkoi puhua itsestään ”investointipankkina” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  16. SKOP • Aloitti kiinteistösijoituksilla • Forumin kauppakeskus, Itäkeskus • 1985 alkaen kiinteistöjen ostaminen ja myyminen • Laajentaminen osakkeisiin • Havaittiin, että pörssiyhtiöiden substanssiarvot selvästi pörssiarvoja korkeammat • Kasvoi vähitellen merkittäväksi osakesijoittajaksi Helsingin pörssissä • Ei juuri julkistanut tietoja omistuksistaan (tuolloin vielä paperiset osakekirjat, saattoi pitää salassa) • Pankki olisi saanut sijoittaa vain 10 % omista varoistaan osakkeisiin, kiersi säädöstä lähipiiriyhtiöittensä avulla • Osti merkittävää äänivaltaa myös yhtiöissä, joiden oli perinteisesti katsottu kuuluneen KOP:n (Kansallis-Osake-Pankki) tai SYP:n (Suomen Yhdyspankki) ”leiriin” • Tarkoitus myös käydä aktiivisesti kauppaa osakkeilla • Perinteinen liikepankkityyli: pitkäaikaisia, strategisia sijoituksia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  17. SKOP • SKOP:in korkokate kehittyi kehnosti 1985-1986 • Muut tuotot kehittyivät erinomaisesti • Tase kasvoi nopeasti • Luottokanta kasvoi 16 % v. 1985, 38 % 1986 • Kasvu rahoitettiin markkinarahalla • ”Nurkanvaltaukset” • Hallinnan kannalta merkittävä omistusosuus yrityksessä, tarkoituksena myydä voitolla se taholle, joka aidosti haluaa hallita • Kasvaneet osingot => uusi strategia alkoi saada kannatusta säästöpankeissa • Säästöpankit edelleen pääomistajina • Aiemmin oli suhtauduttu epäilevästi uuteen johtoon ja sen strategiaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  18. SKOP • Pitkän säännöstelykauden aikana ei ollut koettu juuri lainkaan luottotappioita • Korot säännöstelty => tuotto suoraan luottojen ja talletusten määrän mukaan • Voitto = luottokanta*(lainojen korko – talletusten korko); • Korot tietenkin annettuja (viranomaisten päättämiä), lainat suunnilleen = talletukset, koska raha- ja pääomamarkkinoita ei ollut; lainoista ylikysyntä • Voittoa rajoittaa mahdollisuus saada rahoitusta! 1980-luvulla rahoitusta sai! • Pankkitoiminta miellettiin (lähes) riskittömäksi • Luotonannon voimakas kasvu sekä SKOP:issa että säästöpankeissa tietoisena tavoitteena • Konttorinjohtajien palkkiot sidottiin myönnettyjen luottojen määrään • ”Ylittää tavoitteet” = ”myydä” suunniteltua enemmän lainoja => bonus • Rahamarkkinoiden deregulointi => rahoitusta oli saatavilla käytännössä rajattomasti • Etenkin sijoitustodistukset K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  19. SKOP • Tapaus Helsingin Osakepankki • SKOP ja HOP olivat jo 1980-luvun alussa käyneet salaisia neuvotteluja yhdistymisestä • Pohdittu myös valtausta HSB:n kanssa • Alkuvuonna 1985 HOP:lle tuli pahoja tappioita valuuttapositioista => kurssi laski pörssissä => aiempaa helpompi kohde valtaukselle • SKOP oli ryhtynyt hiljaisuudessa ostamaan HOP:n osakkeita • Kahdenvälisesti yksityisiltä ruotsinkielisiltä suurosakkailta, jotka olivat pankin sisäisen ”kieliriidan” hävittyään valmiita luopumaan osuuksistaan • Bulvaaneina toimineiden pankkiiriliikkeiden kautta pörssistä • SKOP ilmoitti lokakuussa 1985 ostavansa yleisöltä hyvään hintaan lisää • SYP oli pitkään valmistellut HOP:n ostamista => tunteenomainen reaktio • Pankit alkoivat kilvan ostaa HOP:n osakkeita • SYP voitti, mutta joutui ostamaan SKOP:ilta osakkeet kovaan hintaan => Huomattava myyntivoitto SKOP:ille K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  20. SKOP • Tampella • Heikossa kunnossa ollut monialateollisuusyritys • SKOP hankki merkittävän määrän osakkeita 1985 alkaen • SYP ja muut päärahoittajat halukkaita luopumaan => suuren osakepotin kaupat 1987 korkeaan hintaan • Aluksi kiinnitettiin huomiota Tampellan omaisuuteen • Aluksi ajatuksena pilkkoa ja myydä, mutta lehdistöhaastattelussa lupauduttiin pitämään ”20 vuotta” • ”Jokaisella liikepankkilla oltava oma teollisuusryhmä” • Ei-taloudellinen tausta-ajatus? Imagokysymys? • Samalla SYP:n Tampellalle myöntämät luotot siirtyivät SKOP:ille • Loppuvuonna 1987 kaksi muistutusta ”kuolevaisuudesta” • Pörssiromahdus lokakuussa 1987 (25 % / päivä) • Mutta: SKOP alkoi ostaa => osoittautui hyväksi päätökseksi • Joulukuussa 1987 KOP lopetti tilapäisesti SKOP:in sijoitustodistusten ostamisen • Muut pankit jatkoivat ostamista => SKOP ei kaatunut K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  21. Toiminta Yhdysvalloissa • Suomi alkoi käydä pieneksi => Edustusto New Yorkiin 1986 • Tehtävänä löytää houkuttelevia luottokohteita Yhdysvalloista • Aluksi vain osuuksia luottosyndikaateissa (=usean pankin yhdessä myöntämä laina), myöhemmin itsenäisesti annettuja lainoja • Investointipankki Peers & Co toimi neuvonantajana • Tämän neuvonantajan löytämät asiakkaat osoittautuivat myöhemmin erittäin epäilyttäviksi • Monet hankkeista kiinteistöihin liittyviä, mm. Neitsytsaarten hotellihanke • Helsingissä hyväksyttiin lähes kaikki, mitä ehdotettiin • Vaikka toiminta Yhdysvalloissa ei kannattavaa, edustusto päätettiin laajentaa sivukonttoriksi 1989 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  22. SKOP-Vaikeudet alkavat • 1989 noususukausi alkoi olla ohitse • Pörssi kääntyi laskuun alkuvuonna 1989, mitä pidettiin aluksi hyvin tilapäisenä • Kiinteistöjen hinnat kääntyivät laskuun alkuvuonna 1989 • Suomen Pankki ryhtyi nostamaan kassavarantovelvoitetta • SKOP alkoi jo hillitä antolainausta, monet säästöpankit eivät • Tappiot Yhdysvalloista kasvoivat • SKOP:in velat markkinoille kasvaneet kymmeniin miljardeihin markkoihin • SKOP:illa alkoi olla vaikeuksia saada sijoitustodistuksiaan myydyksi samaan hintaan kuin kilpailijat • Tampella pysyi tappiollisena, yritettiin karsia huonoja toimintoja • SKOP:illa ei ollut juuri omaa kansantaloudellista analyysiä => huono kyky ymmärtää ympäristön tapahtumia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  23. SKOP - romahdus • Pääjohtaja teki itsemurhan 13.12.1989 => omiaan ruokkimaan yleistä epäluottamusta • Pitkäaikaiset sijoitukset, lyhyt rahoitus • Pankkitarkastusvirasto ja Suomen Pankki vaativat pankilta tervehdyttämisohjelmaa • Säästöpankit sitoutuivat tukemaan, mutta resurssit eivät riittäneet pelastusoperaatioon. • SKOP:ille yritettiin löytää ostajaa, joka ottaisi myös riskit kantaakseen • 18.9.1991 • KOP lopetti jälleen SKOP:in sijoitustodistusten ostamisen • Levisi perätön huhu, että SKOP olisi menettänyt miljardin optiokaupassa => lisää epäluuloa • Suomen Pankki otti SKOP:in haltuun, jolloin SKOP:in tarina itsenäisenä pankkina päättyi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  24. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Paavo Korpisaari, Yhteiskuntataloudellinen Aikakauskirja 1923 • Voimakas noususuhdanne 1890-luvulla, etenkin vuosikymmenen loppu • Pankkitoiminta laajeni • 1890 Suomessa 54 liikepankkien sivukonttoria, 1899 jo 98 konttoria • Pankkitalletusten voimakas kasvu 1893 alkaen • Pankkien antolainausvolyymit alkoivat kasvaa • Nopeasti laajeneva toimiala toi houkuttelevia mahdollisuuksia • Ryhdyttiin perustamaan uutta liikepankkia, joka myöntäisi luottoja etenkin maataloudelle • Muut pankit myönsivät maataloudelle vain lyhytaikaisia luottoja ja vain hyvinä aikoina • Perustamishankkeessa mukana tyytymättömyyttä Kansallis-Osake-Pankkia kohtaan • Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankin piti myöntää maataloudelle ja teollisuudelle lainoja, jotka rahoitettaisiin obligaatioemissioilla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  25. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Perustamiskokous joulukuussa 1896 • Pankin oli tarkoitus myöntää matalariskisiä lainoja vakuuksia vastaan • Alkupääoma 2 milj mk, olosuhteisiin ja kilpailijoihin nähden paljon • Tilastokeskuksen rahanarvokertoimen mukaan vuoden 1896 kaksi miljoonaa markkaa = 10,1 miljoonaa vuoden 2013 euroa • Kansantalous ja pankkitoiminta kasvanut voimakkaasti => oli suurempi summa suhteessa kansantalouteen, pankkien yhteenlaskettuihin pääomiin tai tulotasoon kuin nykyään olisi n. 10 milj euroa • Hallintoneuvostoon ei tullut yhtään maanviljelijää, vaikka tarkoitus oli alun perin luotottaa etenkin maataloutta • Alkoi perustaa runsaasti sivukonttoreita • 1897 sivukonttorit Viipuriin, Tampereelle, Karhulaan, Kokkolaan, Poriin • Pankkiin osakepääomaa sijoittaneet halusivat sivukonttorin omalle kotipaikkakunnalleen • Osakkeenomistajat halusivat pankkipalveluita, eivät osinkoja • Voimakkaan laajentumisen vuoksi tarvittiin lisää osakepääomaa, alettiin hankkia 1898 • Osakeanti meni noususuhdanteessa hyvin kaupaksi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  26. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Rahaolot alkoivat kuitenkin kiristyä jo 1898 • Ottolainauksen ilmoitettiin vielä kasvavan, mutta antolainausta alettiin kiristää • Pankki alkoi ottaa lisääntyvästi lainaa Suomen Pankista • Vekseleiden rediskonttaus • Antolainaus kuitenkin kasvoi jatkuvasti nopeammin kuin talletukset • Pankki alkoi kerätä talletuksia hyvin erikoisilla tavoilla • Provisiopalkkaisia talletusten kerääjiä, mm. kiertäviä asiamiehiä • Kiertokirjeitä (=suoramainontaa) • Epätavallisen korkeita talletuskorkoja • Vuonna 1900 rahoitusongelmat alkoivat pahentua • Nousukausi alkoi olla ohitse • Joulukuussa 1900 vanha johtaja väistyi syrjään, uudet alkoivat selvitellä tilannetta • Ylimääräinen yhtiökokous tammikuussa 1901 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  27. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Tilannetta selviteltäessä paljastui • Kirjanpito osin väärennetty – pankin todellinen tilanne väitettyä huonompi • Mitä pidempään tilannetta selviteltiin, sitä huonommalta se vaikutti • Luottotappioita kirjattu aivan liian varovasti • Antolainaus oli kasvanut aivan liian nopeasti, ylittänyt pankin kyvyn hankkia rahoitusta • Tekaistut talletustodistukset • Pankki kirjoitti todistuksia tehdyistä määräaikaistalletuksista, vaikka mitään talletusta ei ollut tapahtunut. • Yhtiöt, joissa pankki osakkaana, saivat muualta lainaa panttaamalla näitä todistuksia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  28. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Antolainauksesta suhteettoman suuri osa keskittynyt muutamille harvoille yrityksille • Kahdeksan suurimman asiakkaan osuus lainoista 7,5 milj mk • 60 % luottosalkusta. • Vakuudet käytännössä arvottomia • Usein voimakkaasti laajentaneita yrityksiä • ”Asiakkaat samanlaisia nousukauden tuotteita kuin pankki itsekin oli” • Monet yritysasiakkaat suhteettoman suuria pankin kokoon nähden • Etenkin Osakeyhtiö Taimi Viipurissa • Taimen johdossa oli henkilöitä, jotka istuivat Maanviljelys- ja Teollisuuspankin hallintoneuvostossa • Pankin Viipurin konttorinjohtaja oli myös Taimen toimitusjohtaja • Melkein myönsi luottoja itselleen • Taimi asetti luottojensa vakuudeksi yhtiön omia osakkeita (!) • Heikosti kannattava yhtiö täysin riippuvainen siitä, että sai rahoitusta pankilta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  29. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Tilannetta selviteltäessä paljastui lisäksi: • Pankin kumulatiiviset tappiot ylittivät osakepääoman moninkertaisesti • Oli menetetty osakepääoma, vararahasto ja vielä lisäksi 5,5 milj mk. • Kumulatiiviset tappiot selvästi yli 50 % taseen loppusummasta (Vakavaraisuus -50 %...) • Pankin tappiolliset yritysasiakkaat olivat alkaneet ”lypsää” pankkia, joka ei enää voinut päästää asiakkaitaan konkurssiin • Olisi ollut pakko kirjata luottotappiot • Konkurssipesän valvonta syyskuussa 1902: varoja 3,8 milj mk, velkoja 9,4 milj mk. • Pitkät oikeusjutut, kestivät 15 vuotta • Jälkikäteen liikanimi ”maanviheliäisyyspankki” • Jälkikäteen johtaja ja hallintoneuvosto syyttelivät toisiaan • Johtaja muutti maasta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  30. Mikä yhteistä kolmessa kriisipankissa? • Jokaisessa tapauksessa pankki oli noususuhdanteessa nopeasti laajentunut markkinoille, joita se ei ennestään tuntenut • Pankkia ei ollut / levittäytyi ulkomaille / vaihtoi asiakaskuntaa kotimaassa • Kaikissa tapauksissa kunnianhimoinen johto • Ulkopuolinen olisi pystynyt havaitsemaan ainakin seuraavan kuvion: 1) Nopea laajentaminen noususuhdanteessa 2) Epätavallisen suuren rahoituksen tarpeen, joka ilmeni tallettajille tai muille rahoittajille tarjottuina korkeina korkoina. • Ongelmat kärjistyvät taantumassa • Riskinotto kostautuu, kun taantuma tulee. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  31. LOPUKSI KURSSIN TÄRKEIMMÄT OPETUKSET • Kaikki raha (kolikoita lukuun ottamatta) on keskus- ja muiden pankkien velkaa ”yleisölle” • Pankkijärjestelmä generoi rahaa (=omia velkojaan) luotonlaajenemisprosessissa, jonka syy- seuraussuhteet hankalia, ehkä riippuvat ajasta ja paikasta • Lyhyellä aikavälillä kannattaa harjoittaa löysää rahapolitiikkaa, joka ei pitkällä aikavälillä ole järkevää. Itsenäinen keskuspankki ei (toivottavasti) lankea lyhyen aikavälin houkutuksiin • Pankki delegoituna monitoroijana tarkkailee velallisia säästäjän puolesta: kannustinrakenteet ovat hyvät. • Asiakas, joka on halukas maksamaan korkeita korkoja lainoistaan, on epäilyttävä. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  32. KURSSIN TÄRKEIMMÄT OPETUKSET • Maiden välillä on eroja rahoitusjärjestelmissä. Anglosaksissa maissa arvopaperimarkkinoiden suhteellinen merkitys on suurempi kuin esim. Saksassa, Japanissa, Pohjoismaissa ja Kiinassa. • Pankki on likviditeettiä tuova instituutio. Se tekee käyttelytilitalletuksista pitkäaikaisia lainoja, mutta talletuspaon riskillä. Pankki ”kaatuu” jos siihen ei luoteta. • Julkisen vallan on vaikea irtisanoutua ainakaan suurten pankkien velkojen takaamisesta, mikä luo pankeille virheellisiä, liialliseen riskinottoon yllyttäviä kannustimia: voitot ovat yksityisiä, tappiot julkisia. • Hälytyskellojen pitäisi soida, jos maassa on vaihtotaseen vaje, nopeasti nousevat asuntojen hinnat, nopeasti kasvava luottokanta ja lukemattomia perusteluja sille, miksi kaikki on riskitöntä eikä nousu lopu koskaan. - Voi olla parempi, jos niitä perusteluja ei ole; merkki siitä, ettei riskitietoisuus ole kadonnut. • Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pankki on kasvanut nopeasti ja se alkaa hankkia talletuksia tai muuta rahoitusta epätavanomaisin keinoin. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

More Related