310 likes | 514 Views
Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 12 Valitettavasti ei kummassakaan kirjassa . 13.5.2014. Japanin pankkijärjestelmästä. Länsimaisia rahoitusinstituutioita luotiin 1868 alkaen Pankkikeskeinen rahoitusjärjestelmä Pankkikeskeisyys jossain määrin vähenemässä
E N D
Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 12Valitettavasti ei kummassakaan kirjassa 13.5.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Japanin pankkijärjestelmästä • Länsimaisia rahoitusinstituutioita luotiin 1868 alkaen • Pankkikeskeinen rahoitusjärjestelmä • Pankkikeskeisyys jossain määrin vähenemässä • Usein käytetty, puolivirallinen luokittelu, jota käytetään jopa Japanin keskuspankin tilastojulkaisuissa • City-pankit (6 tai 7 kpl) • Aluepankit (n. 60 kpl, yhteensäkin taseilla laskien pienempi ryhmä) • Aluepankkien toinen ryhmä (n 40) • Osuuspankit (shinkin), usein luokitellaan ei-pankeiksi • Talletusten osuus varainhankinnasta suurempi kuin muissa maissa yleensä • Kotitalouksien korkea säästämisaste • Pankkien rooli kotitalouksien säästöjen kanavoinnissa yrityssektorille selkeämpi kuin monissa muissa maissa • Erittäin alhaisista koroista huolimatta melko paljon määräaikaistalletuksia • Ollut rajoituksia pankkien oikeudelle osallistua arvopaperimarkkinoille • Säädöksiä purettu • ”Japanin Glass-Steagall” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Keiretsu • Yritysryppäät perustivat omia pankkejaan 1870-luvulla • Aik. holdingyhtiö yritysryppään (zaibatsu) keskuksena • Toisen maailmansodan jälkeen pankit pitkälti ottivat holding-yhtiön aseman • Toisen maailmansodan jälkeisenä erittäin nopean kasvun aikana yritysten rahoitustarpeet suuret investointitarpeiden vuoksi • Pankkisuhteiden merkitys korostui • Pankki saa omistaa enintään 5 % muusta kotimaisesta yrityksestä (poikkeus: rahoitustoimiala) • Poikkeusluvalla enemmän • Asiakkuus vahvistaa suhdetta • Asiakkaat usein omistavat pankkiaan • Läheiset suhteet pankin, yritysasiakkaiden ja julkisen vallan välillä • Tosiasiallinen yhteistyö paljon voimakkaampaa kuin minkään virallisen dokumentin perusteella voisi päätellä • Henkilöstön ja johtajien vaihtuvuus yritysryppään sisällä • Pääpankki auttaa yrityksiä saamaan rahoitusta muiltakin pankeilta • Delegoitu monitorointi! Pääpankin oletetaan olevan perillä asiakkaansa tilanteesta • Rajoituksia suurille asiakasriskeille • Pankilla usein sama nimi kuin ryppään muillakin yrityksillä • Esim. Sumitomo Mitsui, Mitsubishi (Bank of Tokyo Mitsubishi) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Japanin pankkikriisi • ”Kuplatalous” 1980-luvun lopulla • Taseella mitaten japanilaiset pankit maailman suurimpia • Erittäin kannattavia • Paljon kiinteistövakuudellisia lainoja • Sitkeä taantuma 1990-luvun alusta alkaen • BKT:n deflaattori aleni keskim. 1 % vuodessa 1995-2010 • Kiinteistöjen hintojen lasku => vakuusarvot kärsivät • 1990-luvun puolivälistä alkaen monet pienet luottolaitokset ongelmissa • 1997 ensimmäinen suurehko pankki ongelmissa: Hokkaido Takushoku • Erittäin alhainen korkotaso => luottotappiot talouskehitykseen nähden pieniä • Asiakkaita voitu pitää hengissä • Liikekiinteistösektori erityinen ongelmapesä • ”Zombi-talous” ? • Yritysten riippuvuus pankkirahoituksesta korostui 1990-luvulla, vaikka esim. joukkolainamarkkinoiden säädöksiä vähennettiin • Melko vähän sijoituksia ongelmia aiheuttaneisiin strukturoituihin tuotteisiin => Finanssikriisi 2007 alkaen pahensi tilannetta melko vähän • Mutta: kansainvälinen talouskriisi iski reaalitalouteen pahasti • BKT -12 % vuositasolla loppuvuonna 2008 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Japanilaisten pankkien ulkomaisista toiminnoista • Melko vähän kiinteitä toimipisteitä ulkomailla • Aiemmin oli enemmän, vähennettiin 1990-luvulta alkaen kriisin seurauksena • 1995 oli vielä 437 sivukonttoria ulkomailla; 2006 enää 130; 2009 taas 144 • Luotonantoa rahoitetaan kotimaasta • Pitkään jatkuneet mittavat vaihtotaseylijäämät, säästäväiset kotitaloudet • Vastaavasti ulkomaisilla pankeilla melko vähän toimintaa Japanissa • Kappalemääräisesti paljon ulkomaisia pankkeja, mutta merkitys vähäinen • Markkinaosuus vain aleni 2000-luvun alkupuolella • Citybankilla vähittäispankkiverkosto K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Japanin keskuspankki • Perustettiin modernisointiaallossa • Laki keskuspankista uusittiin 1997 • Suurempi itsenäisyys • Korosti hintavakaustavoitetta • Pankkivalvontaa, minkä lisäksi erillinen valtion FSA • Vrt Saksa • Omistaa huomattavan määrän valtion liikkeeseen laskemia velkapapereita • ”Quantitativeeasing” jo pitkään • Rahapolitiikan tärkein väline valtion papereiden ostaminen ja myyminen • Papereiden ostaminen => pankkien likviditeettitilanne paranee => korko laskee • Lisäksi antolainausta pankeille (toissijainen) • Samantapainen lyhyiden korkojen tavoitetaso kuin Yhdysvalloissa • Ollut pitkään erittäin alhaisten korkojen politiikka K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Erittäin alhaisten korkojen politiikka • Marraskuussa 1998 lyhyimpien Japanin valtion velkasitoumusten korko oli negatiivinen -0.004% • Vrt Saksa alkuv. 2012 • Selitys: • Ei enää mitään korkoa • Velkasitoumukset isompina denominaatioina kuin setelit => kätevämpiä suurille instituutioille, jotka eivät pankkeja => oltiin valmiita ostamaan nimellisarvoa kalliimmalla, eli negatiivisella korolla 1 kk markkinakorko K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Inflaatiotavoite ja keskuspankin itsenäisyys • Abe uudelleen pääministeriksi 2012 liberaalidemokraattien vaalivoiton jälkeen • Abe uhkasi rajoittaa keskuspankin itsenäisyyttä, painosti korkeamman inflaatiotavoitteen hyväksymisessä – ”Abenomics” • Yritetään päästä 2 % inflaatioon. • Tavoite asetettiin tammikuussa 2013 • 2012 asetettiin tavoitteeksi 1 % • ”Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen monetaryeasing” – keskuspankin tase paisuu • Tavoitteena ei enää korkotaso vaan rahaperusta • Rahaperustan kasvattaminen, pitäisi olla 270 tuhatta miljardia jeniä v. 2014 lopussa • Obligaatioiden ostoa lisätty ja lisätään • Vuoden 2013 lopussa 142 tuhatta miljardia, loppuvuodelle 2014 tavoitteena 190 tuhatta miljardia • Etenkin pitkämaturiteettiset obligaatiot pitkien korkojen alentamiseksi • Keskuspankki ostaa osuuksia osakerahastoissa! (Mutta vähemmän, loppuvuodelle 2014 suunniteltu 3.5 tuhatta mrd jeniä) • Vuoden 2012 lopussa keskuspankin tase oli 158 tuhatta miljardia, vuoden 2014 lopussa pitäisi olla 290 tuhatta mrd jeniä. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Kiinan pankkijärjestelmä - taustoja • Ennen v. 1978 Kiinan kansanpankilla monopoli useimmissa toiminnoissa • Uudistuksia 1978 alkaen • Kiinan kansanpankista tuli keskuspankki • Muutamia suuria, erikoistuneita pankkeja (maatalouspankki, kauppa- ja teollisuuspankki ym) • ”Neljä suurta” • Näiden merkitys korostui uudistusten ensimmäisessä vaiheessa n. vuoteen 1994 • Ottivat valtiolta hoitaakseen yritysten luototusta • Tietenkin valtion omistamia • Tärkeä rooli edelleenkin teollisuuspolitiikan välineinä • Pienempiä paikallisia, ml. osuuskassoja ym • 1995 askel kohti kapitalismia: • Pankkien odotettiin tekevän voittoa ja arvioivan asiakkaittensa luottokelpoisuutta • Suurimpien aiempia tehtäviä siirrettiin erillisille ”politiikkapankeille” • Antolainauskorkoja alettiin dereguloida 1996 alkaen, sääntelyä ei kokonaan purettu, vaan korkotasolle ”lattia”, jonka yläpuolella usein ollaan • Talletuskoroista päätti keskuspankki vuoteen 2004, vieläkin sääntelyä, talletuskoroilla ”katto” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Kiinan pankkijärjestelmästä • Huomattavan pankkikeskeinen rahoitusjärjestelmä • Osake- ja joukkolainamarkkinat vähäiset • Pankkisektorikin nopeassa kasvussa • Taseet 200 % BKT:sta? • Yksi maailman vähiten markkinaehtoisista • Suunnitelmatalouden purku koskenut pankkijärjestelmää vähemmän kuin talouden muita sektoreita • Liikepankkien nimistä usein käy ilmi, mitä sektoria rahoittamaan perustettu • Yksityisesti omistetut pankit harvinaisia • Liikepankeiksikin lasketut yleensä valtion omistuksessa • Ulkomaisilla pankeilla alle 1 % markkinaosuus • Melko ”suljettu” systeemi • Keskuspankin tavoitteena ”Vuoteen 2015 mennessä merkittävä pääomaliikkeiden vapauttaminen” (ei lyhytaikaiset lainat) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Kiinan pankkijärjestelmä • Oli suuri määrä järjestämättömiä saamisia • Järjestämätön saaminen = laina, jonka korot ja kuoletukset myöhässä, mutta jota ei vielä kirjattu luottotappioksi • Voi olla epäselvää, koska laina niin menetetty, että pitäisi kirjata tappioksi • Talous- tai muista poliittisista syistä myönnettyjä lainoja • Etenkin saamisia valtionyhtiöiltä • Etenkin ”neljä suurta” • Pienemmillä liikepankeilla suhteessa vähemmän • Yli neljäsosa kaikesta antolainauksesta 2000-luvun alussa • Ongelmalainoja ostettu erillisiin ”roskapankkeihin” pankkitoiminnan tervehdyttämiseksi • Tilanne muutenkin parantunut, iso valtiollinen pääomainjektio 2003-2005 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Kiinan pankkijärjestelmä • Neljä suurta • Perustettiin 1984 • Agricultural Bank of China, Bank of China, China Construction Bank, Industrial and Commercial Bank of China • Kaikki pörssilistattuja joskin valtioenemmistöisiä, laskennallisesti markkina-arvoltaan maailman suurimpia, joskin suurin osa osakkeista ei ”liiku” • Noin puolet koko pankkisektorin taseista • Pienempiä, yksityisesti omistettuja pankkeja, n. 15 % taseista • ”City commercialbanks”, paikallisempia, alle 10 % taseista • Maaseudun rahoituslaitoksia • Yhtiömuoto vaihtelee • Vanhimmat perustettu jo ennen 1984 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Kiinan pankkijärjestelmä • Korkokatteen (=korkotuotot – korkokulut) osuus kokonaistuotoista hiukan suurempi kuin muualla • Yksittäinen ulkomaalainen saa omistaa enint. 20 % liikepankista, ulkomaalaiset yhteensä 25 % yksittäisestä pankista • Enemmistöomistaja valtio käyttää pankkejaan politiikkavälineinä, paljon sääntelyä • Kotitalouksilla korkea säästämisaste (n. 30 %) ja tuloihin nähden paljon talletuksia • Heikko sosiaaliturva • Vakuutussektori vähäinen => riskeiltä ei voi suojautua vakuutuksilla • Kuitenkin: talletusten reaalituotto negatiivinen • Valtio (etenkin keskushallitus) velkainen, sääntelee rahoitusmarkkinoita omia lainanottotarpeitaan silmälläpitäen? • Yritysten rahoitusmahdollisuudet heikot, tulorahoituksen merkitys keskeisempi kuin monissa muissa maissa • Ei talletussuojaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Varjopankkitoiminta • Todella tiukasti kontrolloitu virallinen pankkisektori, säädösten kiertämiseen paljon haluja/tarvetta • Varallisuudenhallintasopimukset • Pankit myyvät velkomisoikeuksia suoraan asiakkaisiin, korkea korko, ei reservitalletusvaatimuksen piirissä • Käsittämätön kasvu • JP Morgan: kaksinkertaistui vuodesta 2010 vuoteen 2012, jolloin 70 % BKT:stä • Omaisuudenhoitoala kasvoi 46 % v. 2013, usein kohteita, jotka tavalliset pankit hylänneet • Aivan viime aikoina kasvu radikaalisti hidastunut • Tullut systeemisesti merkittäväksi • Alkuv. 2014 ensimmäinen pelastusoperaatio; hiilikaivosyhtiö, jolla tolkuttomat velat varjopankkisektorilta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Kiinan keskuspankki ja rahapolitiikka • ”Kiinan kansanpankki” • Laajat tehtävät • Laajat sääntelyvaltuudet • Hoitaa valtiokonttorin tehtäviä • Pankkivalvontakomissio kuitenkin erikseen • ”Sekatavoite” • Hintavakaus • Yleinen taloudellinen kehitys, hyvinvointi, työllisyys, rahoitusvakaus ym • M1 ja M2 välitavoitteina • Välineinä korot, reservivaatimukset, avomarkkinaoperaatiot • Avomarkkinaoperaatioiden ongelma vielä 1990-luvulla: ei juuri rahamarkkinaa pankkien välillä, luovuttiin tilapäisesti • Valuuttakurssitavoite • USD ankkurivaluuttana, ”managedfloat” • Vaihtelu hyvin vähäistä kesän 2008 -2010, kesän 2010 jälkeen juan hiukan revalvoitunut • Huhtik 2012: vaihteluväli levennetty 1 prosenttiin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Keskuspankki ja rahapolitiikka • Päällikkövirasto • Rahapoliittinen komitea vain neuvoa-antava elin, raportoi valtioneuvostolle • Politiikkavälineitä • Avomarkkinaoperaatiot • ”Selektiiviset transaktiot”, usein yhden vastapuolen kanssa, dataa ei paljon julkisesti saatavilla • Korot, merkitys kasvamassa • Reservivaatimus, jota voidaan muuttaa, erittäin korkea! • Luotonsäännöstely • Muut regulaatiot K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Kiinan keskuspankki • Kritiikki: keskuspankki ei tarpeeksi itsenäinen • Valtioneuvoston alainen • Pääkonttori Pekingissä, mutta markkinaoperaatiot Shanghaista käsin • Maailman massiivisin valuuttavaranto, kasvaa jatkuvasti • Alkuv 2014 lähes 4000 mrd $, kasvanut yhä (Japani 1116 mrd$; eurojärj 738 mrd $) • Valuutan arvoa pidetään politiikalla alhaisena? • Ei-taloudellisia tavoitteita? • Vielä 1999 Kiina oli nettovelallinen • Suuri osa saamisista keskuspankin taseessa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Valuuttavaranto, mrd $ K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Kiinan rahapolitiikka ja vaihtotaseen ylijäämä • Voisi käydä • Vaihtotaseen ylijäämä => valuuttatulot vaihdetaan kotimaan valuutaksi => melkein kiinteän valuuttakurssin järjestelmässä rahamäärä kasvaa => inflaatio kiihtyy • Ei ole tapahtunut: inflaatio vain runsaat 3 - 4 % / vuosi • Keskuspankki ”sterilisoinut” • Ottanut lainaa markkinoilta => hillinnyt rahamäärän kasvua, inflaatio pysynyt kontrollissa • Vsta 2003 keskuspankin velkasitoumuksia • Kanta kasvanut ajoittain melkein samaa vauhtia kuin valuuttavaranto • Tosin M2 kasvu > 10 % / vuosi koko 2000-luvun • Nopea talouskasvu auttaa • MV = PY; jos Y kasvaa nopeasti, niin M voi kasvaa nopeasti ilman vakavia ongelmia P:n kanssa • Sterilisointi usein kallista • Valuuttavaranto matalakorkoisia kehittyneiden talouksien papereita, kotimainen velka kalliimpaa • Ei Kiinassa: tiukka rahoitusmarkkinoiden sääntely => kotimaiset korot keinotekoisen alhaisia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
HongKong • Täysin erillinen tapaus • Mikään edellä kuvattu ei koske Hong Kongia • Oma keskuspankki, oma raha (Hong Kongin dollari), oma valuuttakatejärjestelmä, jossa HKD ”pultattu” USD:hen • Valuuttakatesysteemi => ei varsinaista rahapolitiikkaa • Hong Kongin ”monetaryauthorityllä” ei edes hallinnollista yhteyttä Kiinan Kansanpankkiin • Yksi maailman tärkeimmistä finanssikeskuksista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Islamilainen pankkitoiminta • Käynnistyi suunnilleen nykyisellään 1970-luvulla • Iran, Malesia, Saudi Arabia, Kuwait • Islamilainen kehityspankki Jeddassa (per. 1975) • Ei ensimmäinen nykyajan islamilainen finanssi-instituutio, mutta ollut ratkaiseva alan kehitykselle • Lähi-idän valtioiden yhteishanke • Lainoja yhteiskunnallisesti tärkeisiin hankkeisiin • Lisäksi: esikuva, tarjonnut koulutusta islamilaisessa pankkitoiminnassa • Kasvu • 1975: 1 pankki; nyk yli 300 • Tilastointi heikkoa, mutta kymmenien prosenttien vuosikasvuja raportoitu K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Islamilainen pankkitoiminta • Syitä kasvuun • Persianlahden öljynviejämaiden suuret vaihtotaseylijäämät => islamilaisin ehdoin tarjottavan rahoituksen lisääntyminen • Kasvavat maahanmuuttajaväestöt islamilaisista maista Länsi-Euroopassa luovat potentiaalista kysyntää kehittyneissä maissa • Vielä toissijainen näkökohta, voi olla tärkeämpi tulevaisuudessa • Vain hyvin harvoissa maissa kaikki pankkitoiminta on muutettu islamilaiseksi • Iran, Sudan • Suurin markkina: Iran • Tavallisempaa, että samassa maassa sekä ”tavallisia” että islamilaisia pankkeja • Suosio lisääntynyt Persianlahden alueella • Tavallinen mm. Malesiassa • Sekapankkeja • ”Tavallista” ja islamilaista toimintaa • Myös maissa, joissa muslimit vähemmistönä (esim. UK; ”Islamic Bank of Britain”) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Islamilainen pankkitoiminta • Koronkiskonnan (riba) kielto: ”Mutta ne, jotka ahnehtivat voittoa koronkiskomisesta, kokevat samanlaisen ylösnousemuksen kuin hän, jonka Saatana on villinnyt tartunnallaan. Tämä sentähden, että he sanovat: »Kauppavoittohan on samaa kuin koronkiskominen.» Mutta Jumala on sallinut kaupan ja kieltänyt koronkiskomisen. ” (Lehmän suura; 275) • Ollut jossain määrin eriäviä näkemyksiä siitä, mitä kaikkea tämä Koraanin kohta kieltää • Koraanissa kielletään korko, ei kannattavia sijoituksia (pääoman tuottoa) eikä varsinkaan liiketoimintaa • ”Jumala on sallinut kaupan” • Sallittua: • Saada tuottoa sijoituksista (pääomatuloa), kunhan tuotto on jotain muuta kuin ”korkoa” • Laskea pääomalle saatua tuottoa / sisäistä korkoa ja tehdä kannattavuuslaskelmia: ”Odotamme tämän kohteen tuottavan 10 % sijoitetulle pääomalle vuosittain.” • Toisinaan vaikea luokitella, mikä on kiellettyä koronkiskontaa, mikä kannattavaa liiketoimintaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Islamilainen pankkitoiminta • Yleisemmin: toimintojen oltava sharia-yhteensopivia • Koronkiskonnan lisäksi kiellettyä: • Uhkapeliksi luokiteltava toiminta • ”Haram”-toimialojen rahoittaminen • Alkoholijuomat, sianliha, pornografia… • Korkokielto voidaan tulkita niin, ettei saa rahoittaa yrityksiä, joilla paljon korkotuloja • Pankilla oltava joko oma sharia-neuvosto (tai ainakin sharia-neuvonantaja), tai sen on noudatettava ulkoisen neuvoston tulkintoja siitä, mikä on sallittua • Useammalla pankilla voi olla sama • Malesiassa ja Indonesiassa kansallisen tason sharia-neuvostot • ”Sharia-riski”: mahdollisuus, että jokin toiminto tulkitaan kielletyksi • Islamilaiset osakerahastot • Poikkeavat ”tavallisista” vähemmän kuin pankit • Eivät sijoita ”haram” –toimialoille eivätkä ”tavallisiin pankkeihin” • Pääomat kuusinkertaistuivat 2002-2007 (ei selity pelkällä osakekurssien nousulla) • Osuus silti vain noin 1 % maailman kaikista osakerahastoista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Islamilainen pankkitoiminta • Asiakassopimustyyppi 1: yhteishankkeet ja riskinjako, lähinnä yritystoiminnan rahoitus • Täydellisen ennakkotietämyksen riskittömässä maailmassa ei olisi eroa näiden sopimusten ja perinteisten lainojen välillä. • ”Musharaka”: Yhteisyritys, jonka pankki ja yrittäjä perustavat yhdessä, riskinjako • ”Mudaraba”: pankki tarjoaa pääoman, asiakas työvoiman, rahoittajalla osuus voittoihin mutta ei tappioihin • Pankin tallettajille maksetaan osuus pankin voitosta • Asiakkaille mainostettuja ”tavoitetuottotasoja”, jotka ilmaistaan prosentteina • Tämäntyyppisistä sopimuksista ovat (muslimitaustaiset) taloustietelijät pyrkineet osoittamaan, että ne parantavat hyvinvointia jakamalla riskiä useammalle taholle K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Islamilainen pankkitoiminta • Asiakassopimustyyppi 2: Sopimus liitetään tavarakauppaan, jossa kohteen hallinta, omistus ja maksaminen voivat ajoittua eri tavoilla • ”Murabaha”: pankki ostaa jonkin kohteen asiakkaan puolesta, myy asiakkaalle maksuajalla • ”Salam”: asiakas myy jotain pankille, joka maksaa etukäteen (maatalous: rahoitetaan investointeja myymällä sato siten, että raha saadaan nyt mutta tavara toimitetaan myöhemmin.) • ”Ijara”: pankki ostaa asiakkaan haluaman kohteen ja vuokraa sen asiakkaalle (lopulta ehkä myy) • ”Musharakaal-Mutanaqisa” Asiakas ja pankki perustavat yhteisyrityksen, joka esim. ostaa asunnon, jonka yhteisyritys vuokraa asiakkaalle. Asiakas ostaa asunnon vähitellen vuosien saatossa • Tämäntyyppisiä sopimuksia kritisoitu siitä, että niissä on taustalla tosiasiallisesti kiinteä korko • Riskinjaon yksityiskohdissa kuitenkin eroja perinteisiin lainoihin verrattuna K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Islamilainen pankkitoiminta • Sukuk-joukkovelkakirja • 2012 yli 134 mrd $ emissioita • Hiukan erilaisia • Tavallisin: ”sukukalijarah” • Voi olla myös joukkolainoja, joiden haltijoilla osuus jonkin yrityksen voittoon tms. • Saksan Sachsen-Anhaltin osavaltio laskenut liikkeeseen ensimmäisenä ei-islamilaisena lainanottajana • Toistaiseksi sukuk-papereilla ohuet jälkimarkkinat • Periaatteellisia esteitä myynnille ennen eräpäivää • Jotkut uskonoppineet eivät hyväksy: liian lähellä tavanomaista korkoa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Islamilainen pankkitoiminta • Sukukalijarah • Eräänlainen vakuudellinen joukkovelkakirja • Yritys X myy varojaan (kiinteistöjä) perustettavalle erityisyhtiölle. Samalla yritys X sitoutuu ostamaan ne 10 vuoden päästä takaisin erityisyhtiöltä • Erityisyhtiö laskee liikkeeseen 10 vuoden joukkovelkakirjoja • Yritys X vuokraa myymänsä kiinteistöt itselleen, vuokra tilitetään sijoittajille • Kymmenen vuoden päästä erityisyhtiö lakkaa, yritys ostaa kiinteistöt takaisin, sijoittajat saavat rahansa takaisin. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Islamilainen pankkitoiminta • Samassa pankissa voi olla islamilaista ja ei-islamilaista toimintaa, mutta varat pidettävä erillään • Syndikoiduissa islamilaisissa lainoissa rahoittajina voi olla ei-islamilaisia pankkeja • Pankkien välinen rahamarkkina ongelmallinen • Pankkivalvonta voidaan pitää täysin erillään tavallisten pankkien valvonnasta • Jemen, Malesia • Tilastointi kirjavaa, vaikeampi verrata maiden välillä kuin ”tavallisessa” pankkitoiminnassa • Vähemmän standardit toimintatavat • Aktiivista finanssi-innovointia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Rahapolitiikka islamilaisessa järjestelmässä • Hankalimpia kysymyksiä • Etenkin maat, joissa sekä islamilaisia että ”tavallisia” pankkeja • Ei juuri rahamarkkinaa – missä keskuspankki voisi operoida? • Islamilaisissa sopimuksissa sovittuja tuotto-osuuksia vaikea vertailla • Hankala tilastointi => hankala tehdä politiikkapäätöksiä • Usein turvauduttu erilaisiin määräsääntelyihin • Tapaus Iran; välineitä: • Reservivaatimus pankeille • Kun korkovälineestä on luovuttu, reservivaatimus jäljellä • Erilaisille talletuksille erilaiset reservivaatimukset • Likvidimmille korkeammat • Säädöksiä pankin toimintojen (odotetulle) kannattavuudelle • Määräsäädöksiä (luotonannon enimmäismäärä tms) • Avomarkkinaoperaatiot niillä velkapapereilla, joita järjestelmässä on • Pankkien talletukset keskuspankissa • Tuotto keskuspankin voiton mukaan • Pahat ongelmat; inflaatio n. 40 %, valuutan ulkoinen arvo laskenut vielä nopeammin • Kansainväliset sanktiot K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900