Järjestörakenne

1. OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TULEVAISUUSSEMINAARISY:n ja oppisopimuskoulutuksen yhteistyöSeinäjoki 11.3.2010Suomen Yrittäjätjohtaja Martti Pallari

2. Järjestörakenne • Paikallisyhdistys (yli 400) vaikuttaa kunnalliseen ja seudulliseen päätöksentekoon elinkeinopolitiikan kysymyksissä. • Aluejärjestöllä (21) on vaikuttajan rooli omalla alueellaan ja omassa maakunnassaan. • Suomen Yrittäjät ajaa yrittäjien etuja mm. maan hallituksen, eduskunnan ja keskeisten etujärjestöjen suuntaan sekä Euroopan Unionissa. • Toimialavaikuttamista yhteistyössä toimialajärjestöjen (52) kanssa

3. Suomen Yrittäjien toimialajärjestöt • Suomen Yrittäjien jäsenjärjestöinä on 52 toimialajärjestöä kaupan, teollisuuden, liikenteen, kädentaitoalojen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden palvelujen piiristä. • toimialajärjestöjä ovat mm. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Taksiliitto, Yrittäjänaisten Keskusliitto, Koneyrittäjien liitto, Teknologiateollisuus, Puuteollisuusyrittäjät, Taloushallintoliitto, Erikoiskaupan liitto, Vaatturiliitto, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät – TESO sekä Lääkäripalveluyritykset • toimialajärjestöt hoitavat oman toimialansa edunvalvonnan ja jäsenpalvelut  edunvalvonnassa Suomen Yrittäjät tekee yhteistyötä toimialajärjestöjen kanssa

4. Jäsenyritysten määrä Suomen Yrittäjissä maaliskuussa 2010 Toimialajärjestöt 39.000 Aluejärjestöt 86.000 Yritykset, jotka sekä toimiala- 15.000 että aluejärjestössä Kokonaisjäsenmäärä (netto) 110.000

5. Keskiarvoyrittäjä 2008 – 2009 • 46-vuotias opistotason koulutuksen saanut mies • Ennen yrittäjäksi ryhtymistä tehnyt useita vuosia palkkatyötä • Palvelualan yrittäjä (liike-elämän palvelut tai kauppa) • Toimii osakeyhtiömuodossa • Omavaraisuusaste yli 40 % ja kokonaispääoman tuotto yli 9 % • Työllistää itsensä lisäksi 2-3 henkilöä • Yrittäjä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja • Yrittäjän perheessä asuu 2,7 henkeä (palkansaajaperhe 2,4 henk.) • Tärkeitä asioita turvallisuus, toimeentulo, perhe ja vapaus • Käteenjäävä tulo 35 % korkeampi kuin palkansaajalla • Yrittäjä on keskimääräistä kansalaista vauraampi • Kuluttaa keskimääräistä enemmän asumiseen, liikenteeseen ja terveyteen sekä vähemmän kulttuuriin, vapaa-aikaan ja ravintoloihin

6. Yrittäjyyden merkitys Yritystoiminnan merkitys kansantaloudelle on korvaamaton. Yli 80 % Suomen bruttokansantuotteesta tulee yritystoiminnasta. Kolme neljästä uudesta työpaikasta syntyy pk-sektorille. Suurin osa uusista innovaatioista tehdään yrityksissä. Suomessa kuitenkin noin 50 % yrittäjistä on yli 50-vuotiaita. Kymmeniätuhansia yrittäjiä jää eläkkeelle nyt ja lähivuosina. Taantuma vähentää yrittäjyysaktiivisuutta ja samalla heikentää työllisyysastetta. Uusien yritysten syntyminen (myös sukupolvenvaihdokset) on keskeistä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Lähivuodet ovat kriittisiä.

7. Pk-yritysbarometri 10.3.2010

8. Suhdannenäkymät, saldoluku Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

9. Liikevaihdon muutosodotukset, saldoluku Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

10. Investointien arvon muutosodotukset, saldoluku Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

11. Odotukset henkilökunnan määrästä, saldoluku Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

12. Kannattavuuden muutosodotukset, saldoluku Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

13. Työllistämisen pahin este, % yrityksistä Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

14. Työvoimatarve Suurin osa pk-sektorin työvoimatarpeesta kohdistuu ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin. Uusista työpaikoista ¾ syntyy pk-yrityksiin. Kuitenkin suhteessa yritysten määrään esimerkiksi työssäoppimisesta pieni osa tapahtuu pienyrityksissä. Monilla pienyrityksillä kuitenkin vaikeuksia työvoiman saannissa. Ei ole resursseja eikä osaamista rekrytointiin. Tulisikin löytää yhteisiä keinoja työssäoppimisen laajempaan toteuttamiseen pienyrityksissä. Tulisi myös löytää joustavia ratkaisuja rekrytointikynnyksen madaltamiseksi Ammatillinen koulutus ja työvoiman saatavuus pienyrityksissä

15. Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen, taloudellinen ja tehokas ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Se on työllisyysastetta nostava ja työuria pidentävä koulutusmuoto. Se tarjoaa yritykselle joustavan mahdollisuuden työvoiman osaamisen ylläpitoon ja uusintamiseen. Se on kuitenkin viime vuosina painottunut erityisesti työssä olevan henkilöstön ja yrittäjien lisäkoulutusmuodoksi. Uusien työpaikkojen syntyminen oppisopimusteitse on jäänyt siten vähäiseksi. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä muu täydennyskoulutus ovat määrällisten kiintiöiden piirissä. Resursseja rekrytoivaan oppisopimuskoulutukseen tulisi tuntuvasti lisätä. Rekrytoiva oppisopimuskoulutus tulisi vapauttaa määrällisistä kiintiöistä. Uuden yrittäjyyden aikaansaamiseksi myös yrittäjien oppisopimuskoulutus tulisi jättää kiintiörajoitusten ulkopuolelle. Koulutuskorvausten kustannusvastaavuutta tulisi parantaa. Oppisopimuspalkkauksessa tulisi siirtyä ns. suoriteperiaatteen soveltamiseen. Yrittäjyys, oppisopimus ja ammatillinen koulutus

16. Yrittäjän oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät v. 2005 - 2009

17. Hyväksytyt yrittäjätutkinnot v. 1998 - 2009

18. Lisätään yhteistyötä oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä ja sitä koskevassa edunvalvonnassa. Uudet toteutustavat Yhteiset tavoitteet Avoimuuden periaate Selvitetään oppisopimuskoulutusjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet. Käynnistetään hankkeita ja otetaan käyttöön toimintatapoja, jotka parantavat oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa. Lisätään läpinäkyvyyttä tilaaja-tuottajamallin käyttöönotossa. Selvitetään, voidaanko viranomaisyhteistyötä lisätä oppisopimuskoulutuksen toteutuksessa. Kehitetään toimintatapoja, jotka parantavat pienyritysten mahdollisuuksia hyödyntää oppisopimuskoulutusta. Ideoita yhteistyön pohjaksi