MAATALOUSLINJAN AJANKOHTAISKATSAUS

1. MAATALOUSLINJANAJANKOHTAISKATSAUS

2. Ajankohtaisia edunvalvontakysymyksiä

3. Tulevien vuosien suurimmat haasteet

4. MAAILMAN ELINTARVIKETILANNE ON HAASTEELLINEN SUOMI ON YHÄ SELVEMMIN KYTKETTY GLOBAALEIHIN MUUTOKSIIN MAAPALLON VÄESTÖN RAVINTO-ONGELMA ON ERITYISESTI KÖYHIMMISSÄ MAISSA EDELLEEN RATKAISEMATTA. FAO:N LASKELMIEN MUKAAN YLI 900 MILJOONAA IHMISTÄ NÄKEE SUORANAISTA NÄLKÄÄ JA KÄRSII ALIRAVITSEMUKSESTA. MAAPALLON VÄESTÖMÄÄRÄN KASVU, NÄLKÄÄNÄKEVIEN SUURI MÄÄRÄ JA MAAPALLON ILMASTOMUUTOS OVAT HAASTE MYÖS SUOMEN MAATALOUDELLE MAAILMANLAAJUISET KEHITYSSUUNNAT VAATIVAT OMAN ELINTARVIKETUOTANNON YLLÄPITÄMISTÄ JA HUOLTOVARMUUDEN SÄILYTTÄMISTÄ. GLOBAALIN RUOKATURVAN PARANTAMINEN EDELLYTTÄÄ MAATALOUTEEN KOHDISTUVIEN KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHOJEN KASVATTAMISTA. NÄLKÄONGELMAN VOITTAMISEKSI MAAPALLON ELILNTARVIKETUOTANNON MÄÄRÄN TULISI KAKSINKERTAISTUA VUOTEEN 2050 MENNESSÄ.

5. KESKUSTELU EU:N BUDJETISTA VUOSILLE 2014 – 2020 ON ALKANUT EU:N BUDJETTI ON 1% JÄSENMAIDEN KOKONAISTUOTANNON YHTEENLASKETUSTA ARVOSTA MAATALOUDEN OSUUS YHTEISÖN MENOISTA SUPISTUNUT 1970-LUVUN ALUSSA OSUUS OLI SUURIMMILLAAN 87 % BUDJETTIVAROISTA VUONNA 2013 OSUUS ON VAIN 32 % YHTEINEN MAATALOUSBUDJETTI ON YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN EDELLYTYS OLLUT KOKO EUROOPPALAISEN YHDENTYMISEN ALULLEPANIJA HALPA VAKUUTUS ELINTARVIKEIDEN SAATAVUUDESTA EU:SSA JOS EU:N BUDJETTIA EI HALUTA KASVATTAA, NIIN MISTÄ OTETAAN RAHAT ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAAN EUROOPAN ENERGIAOMAVARAISUUDEN KASVATTAMISEEN

6. EUROOPPA 2020 –HANKE LISSABONIN STRATEGIAN TOIMIKAUDEN PÄÄTTYESSÄ VUONNA 2010 SEN POHJALTA TULEE JATKAMAAN UUSI EU 2020-STRATEGIA. UUDEN STRATEGIAN VALMISTELU ALKOI VUODENVAIHTEESSA TEHDYLLÄ KONSULTAATIOLLA, JOHON OSALLISTUI YLI 1500 TAHOA, ML. KAIKKI JÄSENMAAT. http://ec.europa.eu/dgs/secretariat_general/eu2020/ consultation_en.htm KOMISSIO ESITTÄÄ STRATEGIAN PRIORITEETEIKSI KOLME TOISIAAN TUKEVAA TEEMAA: ÄLYKÄS KASVU: OSAAMINEN JA INNOVAATIOT KASVUN PERUSTANA KESTÄVÄ KASVU: RESURSSITEHOKKAAN, VIHREÄMMÄN JA KILPAILUKYKYISEMMÄN TALOUDEN TUKEMINEN OSALLISTAVA KASVU: KORKEAAN TYÖLLISYYTEEN PERUSTUVAN TALOUDEN EDISTÄMINEN LISÄÄMÄLLÄ SOSIAALISTA JA ALUEELLISTA KOHEESIOTA

7. EU 2020-HANKKEEN PÄÄTAVOITTEET VUOTEEN 2020 MENNESSÄ SAAVUTETTAVIKSI PÄÄTAVOITTEIKSI KOMISSIO ESITTÄÄ SEURAAVAA: TYÖSSÄKÄYVIÄ 20-64 –VUOTIAITA EUROOPPALAISIA ON OLTAVA 75% 3 % EU:N BKT:STÄ TULISI SIJOITTAA TUTKIMUKSEEN JA KEHITYKSEEN 20/20/20 ILMASTOTAVOITTEET TULISI SAAVUTTAA KOULUNSA VARHAISESSA VAIHEESSA KESKEYTTÄNEIDEN OSUUS TULISI LASKEA 10 PROSENTIN ALLE, SAMOIN VÄHINTÄÄN 40 PROSENTILLA NUORESTA SUKUPOLVESTA TULISI OLLA KOLMANNEN ASTEEN KOULUTUS VÄHENTÄÄ KÖYHYYSRAJALLA OLEVIEN IHMISTEN MÄÄRÄÄ 20 MILJOONALLA IHMISELLÄ. HYVIÄ TAVOITTEITA, MUTTA… MAATALOUS OLI KOMISSION TEKSTEISSÄ ALUKSI KOKONAAN SIVUUTETTU VASTA EUROPARLAMENTTI JA EU-HUIPPUKOKOUS TOIVAT MAA- METSÄTALOUDEN ESILLE ALOINA, JOIDEN KAUTTA STRATEGIAN TAVOITTEITA VOITAISIIN TOTEUTTAA. MTK YHDESSÄ VELJESJÄRJESTÖJEN KANSSA OLLUT ASIASSA SEKÄ ALOITTEELLINEN ETTÄ AKTIIVINEN.

8. EU2020 –strategia ja maatalous Kaikkien yhteisten politiikkojen, mukaan lukien yhteinen maatalouspolitiikka ja koheesiopolitiikka, on tuettava strategiaa. Kestävä, tuottava ja kilpailukykyinen maataloussektori edesauttavat merkittävästi uutta strategiaa ottaen huomioon maaseudun kasvu- ja työllisyysmahdollisuudet ja varmistaen samalla kilpailun rehellisyyden. Eurooppa-neuvosto korostaa, että uuden strategian onnistumisen kannalta on tärkeää edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota ja kehittää infrastruktuuria. Jatkuvassa biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen ja ekosysteemien rappeutumiseen johtavassa kehityksessä on ehdottomasti saatava aikaan täyskäännös

9. RUOKASTRATEGIA 2020 KYSEESSÄ ON PÄÄMINISTERI MATTI VANHASEN II HALLITUKSEN VUONNA 2008 KÄYNNISTÄMÄ VALMISTELUTYÖ. TAUSTALLA OVAT NÄKÖPIIRISSÄ OLEVAT MUUTOKSET RUOKA-SEKTORIN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ. TAVOITTENA ON LUODA RUOKASEKTORIN TOIMIJOILLE YHTEINEN KÄSITYS MITEN JA MILLAISTEN EDELLYTYSTEN VARASSA SUOMEN RUOKASEKTORI SÄILYY KILPAILUKYKYISENÄ MITEN SEN VUONNA 2020 TULISI TOIMIA RUOKASTRATEGIATYÖHÖN LIITTYVÄ RAPORTTI ON TARKOITUS SAADA VALMIIKSI 15. KESÄKUUTA MENNESSÄ, JOLLOIN RAPORTTI LUOVUTETAAN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERILLE. TÄMÄNÄ JÄLKEEN RUOKASTRATEGIASTA KÄYDÄÄN KESKUSTELUA POLIITTISELLA TASOLLA.

10. Maatalouden tulevaisuuskuva on pitkällä tähtäimellä valoisa Maailma huutaa ruokaa – tuotanto moninkertaistettava Väestönkasvu ja kulutustottumusten muutokset Ruoan reaalihinta on nouseva – markkinat haltuun Vastuullinen tuotanto Ilmastonmuutos vahvistaa kotimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä Eläinten hyvinvointi Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita

11. Markkinat ja tulonmuodostus

12. Viljamarkkinoiden nykytilanne ? kevät 2010 Pohjois Amerikka Aikainen talvi ? syysvehnä ala jäi pieneksi Maissi sekä soija ala on kasvussa ? vehnä ala pienenee Etanoli teollisuus kasvaa ? raaka-aineena maissi sekä myös ohra Suuret vehnävarastot EU Syyskylvö-ala normaali ? talvehtiminen onnistunut Vehnä- ja rapsiala kasvaa Ohra-ala pienenee ? syys- ja kevätohraa on kylvetty vähemmän Kiinnostus maissiin on kasvanut Suuret varastot ? ohraa, vehnää sekä maissia Lannoitetasoa alennettu Venäjä, Ukraina + Kazakstan Talvituhot vähäiset ? kylvetty ala normaali Ohra ala pienentynyt, vehnä ala normaali Varastoissa ? vehnää sekä ohraa Aggressiivisia vientimarkkinoilla

13. Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä ? tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit ? myös rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset Energian ja bioenergian hinnat Yleinen talouskehitys Spekulatiivinen kauppa Hallinnolliset ja poliittiset päätökset Satokauden sää ? Pohjois / Etelä akselilla

15. Intervention nykytilanne, Suomi Interventioon on tähän asti tarjottu yli 540.000 tn Ohraa noin 520.000 tonnia ? koko arvio n. 650.000 t. Vehnää noin 20.000 tonnia ? koko arvio n. 50.000 t Varastotilanne on kriittinen Muugan 60.000 tn ? siirto loppu suoralla Lisäsiirto Muugaan noin. 140.000 tn valmisteilla Lisä ”siirto” tarve 200-250.000 t ? uutta satoa ajatellen Interventioon hyväksytty vilja liikkuu hitaasti Toimitus aikoja annettu touko - kesäkuulle Varastoista otto tiloilla hidasta ? väliaikaisia varastoja paljon Vastaanotto puolella myös hidasta Logistiikka ongelmia Lannoitekuljetukset Kelirikko Vähemmän kuljetus kalustoa laman takia Muistakaa tarjota ”villi” ohra sekä vehnä interventioon !

17. Viljapohjainen etanoli (selvityksen tuloksia) Tukee EU:n uusiutuvan energian lisäämistavoitetta Tukisi myös kotimaisen valkuaisrehun raaka-aineen saantia Raaka-ainetta, vilja, on saatavissa ? Ohraa sekä vehnää Ei haittaa elintarvike tai rehuteollisuuden raaka-aine saantia Ensimmäisen sukupolven laitos ? bioetanoli laitos Prosessin osaaminen jo olemassa Ei sulje pois toisen sukupolven laitosta Raaka-aineena käytetään ? ohraa sekä vehnää Pääasiassa laadultaan teollisuudelle sopimatonta Kotimaista etanolia tarvitaan ? 2020 EU velvoite 10% Nyt tuonnin varassa ? Brasiliasta Useimmissa EU maissa kyseinen laitos/laitoksia jo löytyy Itävalta, Belgia, Puola, UK, Ranska, Saksa, Italia, Ruotsi, … Haettava pitkäaikaista poliittista tahtotilaa ? FIN, EU Investointituki puoli saatettava nopeasti kuntoon ? FIN Kestävyys laskelma saatava ratifioiduksi ? (TEM) Nopeasti päätös 1(2) laitoksen rakentamisesta Sijoitus paikasta EI saa syntyä pitkää kädenvääntöä

18. Maailman ja EU:n maitomarkkinoiden (tuottaja) hinnat lähentyneet

19. Suomi:

20. Maidon markkinatilanne Suomessa Maaliskuun alussa markkinatilanne maitomarkkinoiden päätuotteissa muodostunut vaikeammaksi maidontuottajan kannalta kuin 2000-luvulla kertaakaan Valio ilmoittanut, että kotimarkkinoille ” myydään rajattuja perustuotteita (voi, edam, kilon jogurtti, perusmaidot) tuontihinnoilla määrien pitämiseksi suomalaisessa maidossa? Edustaa Valion mukaan noin 25 % maidosta. Suomalaisesta maidosta viedään noin 1/3 maailman markkinoille, kun tuontina saman verran maitoa tulee kotimarkkinoille (juustoissa lähes 500 miljoonaa litraa). Kotimarkkinoilla suomalaista maitoa myydään kuluttajille 70 – 80 snt/l (alv 12 %) ja tarjouksissa jopa 59 snt/l. Vuoden vaihteessa Euroopassa maitojen kuluttajahinnat olivat noin 70 – 80 snt/l (alv. alempi kuin Suomessa!). Vain UHT-maitomaissa tätä alemmat hinnat. Muualla Euroopassa hinnat ovat nousussa ja odotukset kesästä ja syksystä valoisammat. C-tukialueen rajoite ylittyi ja osa kiintiön ylittävistä litroista ei saa tukea.

24. Edunvalvontahaaste: Maitomarkkinat ja –politiikka kiintiöiden poistuessa EU:n korkean tason (MAITO)työryhmän (=HLG) toimikausi 13.10.2009 – 30.6.2010 maitoalan tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen nykyistä tehokkaammin maidontuottajien ja meijerien sopimussuhteiden avulla Mahdollisuudet parantaa maidontuottajien neuvotteluvoimaa avoimuus ja kuluttajille tiedottaminen, laatu, terveys ja merkintäkysymykset innovaatio ja tutkimus alan kilpailukyvyn lisäämiseksi maitotuotteiden mahdolliset termiinimarkkinat. COPA – COGECAn maitoryhmän task forcet samanaikaisesti Pääpaino keskittymässä sopimuksiin, futuureihin ja EU:n kilpailulainsäädännön raamien helpottamisen luomiseksi maitoalalla Suomen kannalta hankalaa, ettei näistä ole tulossa kiintiöille korvaajaa?

25. Komissio esitti tiekartan ”maito-ongelmaan” 1.     Valtion tuki jäsenvaltioiden sallitaan myöntävän (myös) maidontuottajilleen enintään 15 000 euron suuruista väliaikaista tukea talouskriisin vuoksi 2.     Maitoalan päätöksentekomenettelyn nopeuttaminen asetuksen 186 artikla; komissio voisi toimivaltansa nojalla toteuttaa pikaisesti väliaikaisia toimia markkinahäiriöiden tilanteissa. 3.     Maitokiintiöiden osto-ohjelmat Komissio ehdottaa, että kansallisessa varannossa pidettävää ostettua kiintiötä ei luettaisi enää osaksi kansallista kiintiötä päätettäessä, peritäänkö lisämaksu vaiko ei. 4.      Maidontuottajien ja meijereiden sopimukset maidontuottajien ja meijeriteollisuuden välisille sopimussuhteille sääntelykehys, jotta markkinoiden kysyntää ja tarjontaa saataisiin tasapainotettua samalla kun turvataan tasapuolinen kilpailu, 5.      Elintarvike-ketjun voimatasapaino Raportti elintarvikeketjun toiminnasta ja siitä tehtävät päätelmät 6.      Maitoalan futuurit olisiko eurooppalaisista maidon futuurimarkkinoista apua hintojen muuttamisessa avoimemmiksi pitkällä aikavälillä? 7.      Tuotantokustannukset ja innovaatio Miten tuotantokustannuksiin ja innovaatioon liittyviä hyviä toimintatapoja voitaisiin levittää koko EU:n maitoalalle? 8.      Asiantuntijaryhmä

26. Ranskan malli on kilpailulainsäädännössä alan alueelliset sopimiset ja inter-branch CNIEL ja CRIELit: sopimisen kulttuuri ja uudet työkalut, joilla toimeenpannaan säätelemättömässä EU-politiikassa uusi maitomarkkinakehys. = ”maitokartellit.” Nyt sovittu minimihinta 28 snt/l ja maa tuottaa vain 91 % kiintiöstään ja joka ylityslitrasta peritään sakko Maan hallitus on asettanut lainsäädännön, että jokaisesta tuotetusta litrasta peritään maksu, joka käytetään maidon edunvalvontaan. 24 miljardista litrasta rahaa kerätään siten, että koko CNIELin budjetti on yhteensä 38 miljoonaa euroa. Summa on siis noin 0,16 snt/l jokaista tuotettua maitolitraa kohden tai 475 euroa keskivertotilaa kohden. CNIEL ei ole hallituksen organisaatio, vaan yksityinen organisaatio. Mukana tuottajat, osuuskunnat ja meijerit

27. Maidon tuotanto AB- ja C-alueilla

30. Yhteenveto sikamarkkinoista Suomessa hinta pysynyt vakaana koko talven ajan, lihasikojen keskihinta vaihdellut arvioilta 1,35-1,37 e/kg. Hintataso ollut liian matala turvaamaan kannattavaa lihantuotantoa, mutta kuitenkin se on ollut koko talven yli EU -keskiarvon. Tuotannon lasku oli vuonna 2009 jyrkkä, –5%. Tänä vuonna lasku jatkuu yhtä suurena. Ennusteen mukaan kahdessa vuodessa leikkaantuu tuotannosta yli 20 milj. kg. Tämä vähentää viljan kysyntää n. 70 milj. kilolla. Hyvinvointikeskustelu on johtanut muutoksiin Sikavassa, eläinsuojelu ja th-toiminta korostuu. Tuetun rakentamisen laajennus-investoinnit avattiin 15.4. lähtien. Rakentamisen ehdot ovat tiukat ja nostavat tuotantokustannuksia yli kilpailijamaiden.

31. Yhteenveto sikamarkkinoista EU markkinoilla keskihinta on ollut alhainen koko talven ajan, vaihtelu on ollut välillä 1,31-1,36 e/kg. Hinnan odotetaan jälleen vahvistuvan kesämarkkinoilla. Keski-Euroopassa on käynnissä voimakas tuotannon uudelleen-sijoittuminen. Porsaantuotanto laajenee Tanskassa ja Hollannissa, mutta ne viedään kasvatettavaksi Saksaan. Tanskassa ja Hollannissa emakoiden määrä nousee tänä vuonna n. 5 %. Saksan lihantuotannosta 25 % tehdään tuontieläimillä. Porsaiden tuonnin arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna edelleen 11 %:lla! Helpotusta sikamarkkinoihin odotetaan tulevan maailmanmarkkinoilta: euro on halpenemassa ja USA:n tuotannon kasvu tasaantumassa. Tämä voi vahvistaa hintaa vuoden toiselle puoliskolla.

34. Siipikarjalihamarkkinat edelleen kaksijakoiset Keskeistä siipikarjanlihamarkkioilla on viimeisen 6 kuukauden ajan ollut varautuminen 1.5. voimaan tulevaan tuorelihadirektiiviin. Se kieltää pakastetun lihan käytön tuoretuotteissa. Kotimainen teollisuus ajaa alas pakkasvarastoja. Direktiivi on erittäin myönteinen asia kotimaiselle tuotannolle: lähes kaikki siipikarjanliha myydään tuoreena (ei pakasteena). Koska tuontiliha pitää pakastaa, estyy sen käyttö näissä tuotteissa. Varastojen pienentäminen on johtanut myös tuotannon rajoituksiin, siksi broilerissa tuotanto on marras-helmikuussa alentunut -13 %! Vastaavana aikana kulutus on kasvanut 5 %. Jatkossa kotimaista tuotantoa tarvitaan jälleen lisää; kysyntä jatkaa kasvuaan ja suurin osa tuonnista (n. 10 milj.kg) korvataan kotimaisella lihalla. Broilerin hinta on ollut laskussa jo vuoden 2008 syksystä lähtien. Puolessatoista vuodessa hinnasta on leikkaantunut -10 %. Kalkkunamarkkinat jatkavat edelleen laskuaan. Viimeisen puolen vuoden aikana tuotanto on alentunut viidenneksellä, kulutus on kuitenkin pysynyt vuoden takaisella tasolla (-1 %).

35. Naudanliha maailmalla ja EU:ssa Vuonna 2009 maailman naudanlihan tuotanto on FAO:n arvion mukaan 64,3 milj.tonnia, eli hieman ennakoitua pienempi. USDA arvioi maailman kokonaistuotannon alenneen 2 prosentilla. Vuoden 2009 EU-27:n naudanlihantuotannon määrä oli EU:n komission arvion mukaan noin 7,9 milj. tonnia. Tuotanto aleni pari prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2010 EU:n naudanlihantuotannon odotetaan EU:n komission mukaan laskevan edelleen hieman. Viisi suurinta tuottajamaata vastaavat lähes 2/3 EU:n tuotannosta

36. Naudanlihamarkkinat Suomessa Vuonna 2009 naudanlihan kulutus aleni prosentin ja oli 94,1 miljoonaa kiloa. Joulukuussa 2009 naudanlihan hinta oli 6,3 % matalampi kuin vuotta aikaisemmin, mutta koko vuonna keskimäärin 3,5 % edellisvuotista korkeampi. Vuonna 2009 tuonnin osuus kulutuksesta oli reilu 16 %. Tuonti väheni alkuvuonna ja kasvoi syksyä kohti. Tuonti oli yhteensä 15,2 milj. kg ja se laski hieman. Vuoden 2010 kulutusennuste on 92 miljoonaa kiloa eli laskua pari prosenttia. Tuonnin ennustetaan pysyvän nykytasolla. Taantuma on heijastunut arvo-osien kysynnän vähenemisenä ja jauhelihan menekin vahvistumisena markkinoilta saatujen tietojen mukaan. Vuoden 2010 tuotannon arvioidaan edelleen kasvavan hieman 82 milj. kiloon. Tosin alkuvuoden tuotanto on neljä prosenttia miinuksella verrattuna edelliseen vuoteen.

37. Naudanlihantuotanto Suomessa Tuottajahinnat kääntyivät syksyllä laskuun monen vuoden nousun jälkeen. Tuottajahinnat 2009 ja viikot 1-10/2010 Sonnin kokonaishinta, lähde : TIKE (kk-hinta) Vuosi 2009: 2,84 €/kg, + 2 % vuodesta 2008, 1/2010: -6 % v:sta 2009 Sonni O2 Suomi verrattuna EU-keskihintaan, lähde :EU-hintaseuranta + 9 % koko vuosi 2009 + 2 % vuosi 2010 viikot 1-10 Lehmän kokonaishinta, lähde :TIKE (kk-hinta) 1,712 €/kg, + 4 % vuodesta 2008, 1/2010: -5 % v:sta 2009 Lehmä P2 Suomi verrattuna EU-keskihintaan, lähde :EU-hintaseuranta + 1 % koko vuosi 2009 ja -2 % vuosi 2010 viikot 1-10 Hiehon kokonaishinta, lähde :TIKE (kk-hinta) 2,293 €/kg, + 2 % vuodesta 2008, 1/2010: -7 % v:sta 2009 Hieho O3 Suomi verrattuna EU-keskihintaan, lähde :EU-hintaseuranta +1 % koko vuosi 2009 ja -5 % vuosi 2010 viikot 1-10

38. Naudanlihantuotanto Suomessa Tammi-joulukuu 2009 Lehmien teurastus -2 %, teuraspaino 275 kg (+ 2,5 kg), teurasmäärä -1 % Sonnien teurastus + 0,5 %, teuraspaino 338 kg (+ 2,5 kg), teurasmäärä + 1 % Hiehojen teurastus + 3 %, teuraspaino 244 kg (+ 2,7 kg), teurasmäärä + 4 % Yhteensä teurasmäärä 81 miljoonaa kiloa (+ 1 %) Lehmämäärä 1.12.2009 Lehmiä yhteensä 336 800 kpl (+ 0,4 %) Emolehmiä 52 540 kpl (+ 7 %) Lypsylehmiä 284 300 kpl (-1 %) Lehmämäärä 1.2.2010 Lehmiä yhteensä 338 100 kpl (+ 0,1 %) Emolehmiä 51 900 kpl (+ 7,8 %) Lypsylehmiä 286 200 kpl (-0,6 %)

39. Lammastalous Suomessa Vuonna 2009 lampaanlihan kulutus kasvoi prosentin ollen 2,9 milj. kiloa, tänä vuonna kulutuksen odotetaan hieman kasvavan edelleen. Vuonna 2009 tuotanto laski neljä prosenttia ollen 0,7 milj. kiloa, tälle vuodelle odotetaan selvää tuotannon kasvua, osin tukimuutoksista johtuen. Kotimainen tuotanto kattaa reilut 20 % kulutuksesta. Tuotannon kasvu on alkuvuonna ollut reilu kymmenen prosenttia. Keskiteuraspaino nousi jälleen hieman ja sen nousu jatkuu. Lampaanlihasta saatava hinta kohosi myös hieman ja odotukset ovat korkealla hinnan nousun suhteen. Lammastaloudessa on nähtävillä selvää innostusta ja halua tuotannonalan kehittämiseen, uusi lammastalouden strategia on laadittu ja sektori on siihen laajasti sitoutunut. Lampaiden teurastuksen pullonkaulat haittaavat raskaasti sektorin kehittymistä.

40. Peruna Ruokaperunan viljelijähinta on pysynyt alhaisena (-47 % 12 kk), vaikka syksyn tarjontavoittoinen tilanne markkinoilla on kääntynyt tasapainoiseksi Ruokaperunan varastot ovat vähentyneet selvästi edellisvuotta vauhdikkaammin Perunaa on viety ennätysmäärä Venäjälle ja Ruotsiin BASF on ilmoittanut luopuvansa perunatärkkelysliiketoiminnasta Suomessa Toimiva johto yhdessä viljelijöiden kanssa on halukas ostamaan liiketoiminnan BASF on luvannut tehdä päätökset kesäkuun loppuun mennessä

41. Sokerijuurikas Ensi kesänä juurikasta viljelee n. 930 viljelijää 15 000 ha alalla Uudet kaksivuotiset viljelysopimukset tehtiin talvella 7-vuotisesta toimialasopimuksesta on viisi vuotta jäljellä Sokerialan monipuolistamistukea haettiin selvästi käytettävissä olevia varoja enemmän Maatalouspuolen investointeihin varoja on käytettävissä 1/3 suhteessa haettuun määrään

42. Ajankohtaista puutarhatuotannosta Varastovihannesten hintatasoa saatu kevään aikana nostettua. Hintataso varastokaudella kuitenkin edellisvuotta alhaisempi Keräkaalia ja porkkanaa riittää varastoissa pääsääntöisesti toukokuulle saakka, sipulia kesäkuulle Varhaisvihannesten istutustyöt käynnistyneet viikolla 15 suotuisimmilla kasvupaikoilla

43. Ajankohtaista luomutuotannosta Luomulihan kysyntä lisääntynyt. Myös lihan jalostajien kiinnostus luomulihaan kasvussa. Luomulihan tuotantoa tulisi lisätä kysynnän tyydyttämiseksi Kotimaisen luomuvalkuaisen tuotannon lisääminen edelleen tärkeää luomukotieläintuotannon kehittämiseksi Sopimustuotanto jalostajien kanssa mutta lisäksi myös luomukasvinviljelytilojen ja luomukotieläintilojen välillä Luomuviljan markkinatilanne haasteellinen – vilja-alaa tulisikin siirtää valkuaiskasvien tuotantoon

44. Eläinten terveys ja hyvinvointi, elintarvikehygienia ”Vastuullisen suomalaisen sianlihantuotannon” kehitystyö meneillään teollisuuden ja tuottajien yhteistyönä Broileridirektiivin kansallinen laki- ja asetusvalmistelu: nyt uhkana kuolleisuuden käyttö takautuvasti (7 parven ka) kasvatustiheyden rajaamiseen Eläinlääkintähuoltolain uudistuksen toimeenpano: kuntien aktiivinen rooli valvonnan - ja eläinten terveydenhuollon järjestämisessä Lihantarkastuksen kehittämistyöryhmä: pienten teurastamoiden ongelmien ratkaisu (valvonnan tasapuolisuus ja järkeistäminen, sekä maksujen kohtuullistaminen) CAP:n täydentävien ehtojen indikaattorien muutos (ei uutta lainsäädäntöä, mutta uusia valvontakohteita esim. omavalvonnan kuvaukset maidontuotannossa, eläinsuojelulain toteutuminen naudat ja vuohet ja lampaat)

45. Ajankohtaista kasvinsuojelussa (1/2) Parhaillaan laaditaan kasvinsuojelun kansallista toimintasuunnitelmaa, johon sisällytetään tarpeelliset toimet kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentämiseksi ihmisten terveydelle sekä ympäristölle Toimenpiteitä mm: Ks-aineiden ammattimaisten käyttäjien, jakelijoiden ja neuvojien koulutus tavoitteena lisätä tietoa esim. Lainsäädännön tuntemus, ks-aineisiin liittyvät vaarat ja riskit ihmisille ja ympäristölle oikean valmisteen valinta oikeaan käyttötarkoitukseen, oikea ruiskun täyttö ja pesu, oikeaoppinen ruiskutustekniikka Ks-aineiden oikea säilytys ja varastointi sekä käyttökirjanpito Koulutusjärjestelmän oltava toiminnassa viimeistään v. 2013

46. Ajankohtaista kasvinsuojelussa (2/2) Toimenpiteitä mm: Ruiskutuskaluston testaus pakolliseksi koko EU:ssa. Testaus 5 vuoden välein ja v. 2020 alkaen kolmen vuoden välein Ks-aineiden lentolevitys pääsääntöisesti kielletty. Tarkat säännökset milloin lentolevitys mahdollista Ks-aineiden käytön rajoittaminen esim. puistoissa, leikkikentillä, virkistysalueilla ym. vastaavilla alueilla Integroidun torjunnan IPM käytäntöjen edistäminen viljelyssä IPM:n yleisten periaatteiden noudattaminen pakollista 1.1.2014 mennessä: mm. viljelykierto, haitallisten organismien seurantamenetelmien käyttö ja torjunnan perustuminen seurantaan, resistenssin hallinta, kemiallisen torjunnan vähentäminen, hyötyeliöiden säästäminen, resistentit lajikkeet, viljelyhygienia, hyvien viljelymenetelmien noudattaminen jne…

50. Maatalouden kannattavuuskehitys

53. Maatalouden hintaindeksien kehitys

55. Palkansaajien ansiotason, yleisten kuluttajahintojen sekä elintarvikkeiden hintojen kehitys vuosina 1995–2008

56. Maatalous- ja tukipolitiikka

57. CAP:n sisältöön vaikuttava toimintaympäristö Institutionaaliset muutokset Parlamentti ja Komissio Lissabonin sopimus WTO-neuvottelut Taloustilanne ja EU:n strategia CAP:n rakenne Yhteinen vai kansallinen liikkumavara Säilyykö jako I ja II-pilarin välillä Terveystarkastuksen jälkeinen tilanne Maataloustuotannon ja –hintojen voimakas vaihtelu Talouskriisin vaikutuksia Elintarviketurvallisuus ja ilmastonmuutos

58. Vuoden 2013 jälkeinen maatalouspolitiikka

59. Vuoden 2013 jälkeinen maatalouspolitiikka

60. Jäsenmaiden tuet hehtaaria kohden vuonna 2013

62. MTK:n näkemykset yhteisen maatalouspolitiikan sisällöstä vuoden 2013 jälkeen (1) EU:ssa tarvitaan tehokasta, eri tuotantoalueiden olosuhde-eroja tasoittavaa, rahoituksellisesti ja sisällöllisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa myös vuoden 2013 jälkeen. Keskeisenä tavoitteena tulee olla monipuolisen maataloustuotannon säilyttäminen ja edistäminen kaikilla yhteisön alueilla. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen kokonaisvaltaisen näkemyksen ja toimenpiteiden johdonmukaisuuden varmistamiseksi on perusteltua ylläpitää rakenne, jossa maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus tapahtuu kahden pilarin kautta. Koko maa on LFA -aluetta Kansallinen tuen jatko varmistettava.

63. MTK:n näkemykset yhteisen maatalouspolitiikan sisällöstä vuoden 2013 jälkeen (2) Nykyisessä Euroopan unionissa yhteisön rahoitus maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen on syytä pitää kokonaisuudessaan vähintään nykytasolla. Maaseudun kehittämisohjelmissa jäsenvaltioille tulee antaa laaja toimivalta määritellä toimenpiteet omien tarpeidensa ja erityisten olosuhteidensa perusteella. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä tulee säilyttää, sitä pitää edelleen kehittää ja kohdentaa tarkemmin. Ympäristötuen on oltava laajapohjainen ja kannustava, jotta sen vaikutukset ovat tehokkaita.

64. MTK:n näkemykset yhteisen maatalouspolitiikan sisällöstä vuoden 2013 jälkeen (3) Yhteisöllä tulee olla käytettävissään riittävät ja nopeasti käyttöön otettavat keinot maatalousmarkkinoiden tasapainottamiseen poikkeuksellisissa tilanteissa. Erilaisten riskien hallintavälineiden kehittäminen on myös kannatettavaa. Yhteisön koko elintarvikeketjun kilpailukykyä tulee jatkuvasti kehittää tavoitteena kilpailukyvyn lisääntyminen, joka hyödyttää sekä tuottajia, kuluttajia että yhteisön elintarviketeollisuutta. Alkutuotannon asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava. Koko yhteisön tasolla tulee kiinnittää huomiota maataloustuotteiden markkinoiden parempaan toimivuuteen, jotta ketjun kaikille osapuolille taataan tasavertainen neuvotteluasema ja oikeudenmukainen osuus markkinoilta saatavasta tuotosta. Yhteisön tulee huolehtia korkean elintarviketurvallisuuden ylläpitämisestä ja edelleen kehittämisestä, eläin- ja kasvitautien leviämisen ehkäisemisestä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista.

65. LFA -uudistus

66. LFA- järjestelmän uudistuksen valmistelu (1) Suomessa MMM on rahoittanut LFA -uudistusta koskevaa hanketta, jonka tekijänä on MTT Taloustutkimus Hankkeessa on selvitetty komission esittämien kriteereiden sopivuus Suomessa Ilmastokriteerin mukaan (kasvukauden pituus ja tehoisan lämpötilan summa) pitävät molemmat koko maan LFA -alueena’ Suomi ei hyväksy muita rajoittavia kriteereitä (esim. tilakohtaiseen tuotannon tehokkuuteen liittyviä) Komissio selvittelee parhaillaan jäsenmaiden LFA -alueiden kartoituksen tuloksia: ei ole suostunut antamaan mitään tietoja LFA -uudistus kytketään uuden ohjelmakauden valmisteluun ja päätöksentekoon (voimaantulo vuoden 2014 alusta) Odotettavissa komission tiedonanto ja lainsäädäntöesitykset vuosien 2010-2011 aikana

67. LFA- järjestelmän uudistuksen valmistelu (2) Komission esittämät 8 kriteeriä välialueiden määrittämiseen Alhainen lämpötila: kasvukauden pituus (<180 vrk; MTK:n esitys kuulemisessa 190 vrk) ja/tai tehoisan lämpötilan summa (< 1 500 astetta) Korkea kuumuus Tulvien vaivaamat alueet Maaperän epäedullinen rakenne ja kivisyys Juuriston alhainen syvyys Maaperän kemialliset heikkoudet Maaperän epäedullinen kosteustase Maaperän kaltevuus yhden kriteerin toteutuminen oikeuttaa alueen LFA-välialueeksi

68. Maatalouden ympäristötuki 2010–2011 • Pääosa nyt voimassa olevista 5-vuotisista sitoumuksista päättyy vuonna 2011 • Komissiolle esitetyt muutokset: laiduntamisen erityistukisopimus ja C-alueen laajaperäisen nurmituotannon lisätoimenpide. Tavoite: voimaan v. 2011. 2012 ja siitä eteenpäin • Uudet sitoumukset vuonna 2012 ? • Ravinnetaselaskenta ympäristötuen perustoimenpiteeksi v. 2012 (valmistelu aloitettu vuoden alusta) • Jatkossa nykyistä kohdennetumpaa • Vesienhoito, luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos

69. Investointi- ja aloitustuet Hakujen aikataulu ja investointikohteet Vuoden 2010 yleiset hakuajat: 1.1.-31.3., 15.4.-15.8. ja 1.9.-15.10. POIKKEUKSET: sika- ja siipikarjanlihan, turkistarhauksen sekä ympäristö- ja eläinten hyvinvointi-investoinnit: hakuajat 15.4.-31.5., 1.6.-15.8. ja 1.9.-15.10. Aloitustuissa jatkuva haku Investointituen uusina kohteina sikatalouden ja lihasiipikarjatalouden uudisrakentaminen ja laajentaminen Lisätty viisi uutta kohdetta ympäristönsuojelua, eläinten hyvinvointia ja tuotantohygieniaa edistäviin investointeihin (avustusta 75 %) Porsitushäkin poistaminen, porsituskarsinanmuutokset Kokorakolattian korvaaminen lattialla, jossa vähintään 2/3-osaa kiinteäpohjaista Emakoiden ruokintahäkin leventäminen vähintään 650 mm leveäksi joutilaskarsinoissa Sikalan kiinteät kuivikkeen tai tonkimisaineen koneelliset jakojärjestelmät Lantakouruun kiinteästi asennettavat laitteet ja järjestelmät lannan viilentämiseksi lantakaasujen vähentämiseksi

70. Maatalouden rakennetuen rahoitus: varat riittämättömät ilman Makeran pääoman lisäystä

71. Suomen maatalouden uhkakuvia

72. WTO-NEUVOTTELUISTA EI UUTTA KERROTTAVAA – SOPIMUS EI VALMISTU VIELÄ VUONNA 2010 HAHMOTELMANA MAATALOUSSOPIMUS ON SUURELTA OSIN VALMIS, MUTTA OSAPUOLILTA PUUTTUU POLIITTINEN TAHTO PÄÄTTÄÄ NEUVOTTELUT. TÄHÄN ASTI EUROOPPALAINEN MAATALOUS ON WTO-NEUVOTTELUJEN AINOA MAKSUMIES, KOSKA VAIN EU ON UUDISTANUT MAATALOUSPOLITIIKKAANSA SAAMATTA TÄLLE MITÄÄN VASTINETTA KANSAINVÄLISESSÄ KAUPASSA. AKUUTTINA VAARANA ON, ETTÄ MAATALOUSNEUVOTTELUISSA TÄHÄN MENNESSÄ SOVITUT KYSYMYKSET REVITÄÄN AUKI JA AJAUDUTAAN YHÄ UUSIIN LISÄMYÖNNYTYKSIIN. TÄHÄN MENNESSÄ EU ON TEHNYT ERITTÄIN PITKÄLLE MENEVIÄ MYÖNNYTYKSIÄ VIENTITUEN KÄYTÖSTÄ JOUDUTAAN LUOPUMAAN TUOTANTOON SIDOTUISTA TUISTA ON JO SUURIMMALTA OSIN LUOVUTTU TULLEJA LEIKATAAN KESKIMÄÄRIN 54 % NEUVOTTELUJEN TULOKSENA EDESSÄ ON SIIRTYMINEN MAAILMANMARKKINAHINTAISEEN MAATALOUSPOLITIIKKAAN TULONMENETYSTEN SUURUUS RIIPPUU SIITÄ, MINKÄLAISIKSI MAAILMANMARKKINAHINNAT MUODOSTUVAT

73.  Maaseutuhallinnon järjestäminen kunnissa Uudistus Kuntien maaseutuhallinto kootaan nykyistä suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin Kyse kuntien tehtävistä, jotka koskevat: - maatalouden tukijärjestelmiä, - maatalouden luopumustuki- ja eläkejärjestelmiä, - sato-, tulva- ja riistaeläinvahinkojen korvaamista valtion varoista, - eläintenpitäjän rekisteröintiä, - maataloustuotteiden tuotantoa koskevia sopimuksia sekä - kasvintuotantoa (mm. hukkakauran torjuntaa). Muodostettavat toiminnalliset kokonaisuudet ? kunkin alueella lähtökohtaisesti väh. 800 maatalousyrittäjää ja ? tehtävien hoitamiseen osallistuu lähtökohtaisesti väh. 5 henkilöä, joista yksi päätoiminen

74.  Maaseutuhallinnon järjestäminen kunnissa Toiminnalliset kokonaisuudet Jos kunta yksin ei täytä em. ehtoja, kunnat velvoitetaan muodostamaan ehdot täyttäviä yhteistoiminta-alueita Tehtävien järjestämisvastuu kuntien välisellä sopimuksella ? yhdelle yhteistoiminta-alueen kunnalle tai ? kuntayhtymälle Vastuukunnan tai –kuntayhtymän ja Mavin välille maksajavirastosopimus ? Maville suora oikeus puuttua tehtävien hoitoon yksikössä Yhteistoiminta-alueen kunnat päättäisivät keskenään ? toimipisteistä ? muista tehtävien organisointiin liittyvistä asioista

75.  Maaseutuhallinnon järjestäminen kunnissa Poikkeukset yhteistoimintavelvoitteesta Maantieteelliset ja kielelliset syyt – saaristoisuus – pitkät etäisyydet Lapin ja Kainuun maakuntien alueella – kielellisten oikeuksien turvaaminen ? mahdollisuus poiketa 800 maatalousyrittäjän vaatimuksesta ? vähintään 3 viranhaltijaa tai toimihenkilöä Harkinnanvaraiset syyt – tehtävien hoitamisen kannalta muodostuva toiminnallinen kokonaisuus ottaen huomioon vakiintuneet asiointisuunnat tai palvelukokonaisuudet, vakiintunut yhteistyö maaseutuhallinnon järjestämisessä taikka erityiset maantieteelliset syyt ? mahdollisuus poiketa 800 maatalousyrittäjän vaatimuksesta

76.  Maaseutuhallinnon järjestäminen kunnissa Valtioneuvoston päätöksenteko-oikeus Jos kunta ei ole määräajassa ilmoittanut päätöksestään yhteistoiminta-alueen muodostamisessa eikä sillä ole perusteita poiketa yhteistoimintavelvoitteesta ? päätöksentekovalta siirtyy valtioneuvostolle MMM vastaisi ao. kuntien, Elyn ja Mavin kuulemisesta asiassa ? kirjallinen kuuleminen ? neuvottelut 1) neuvottelut johtavat sopimukseen tai 2) sopimusta ei synny ? valtioneuvosto päättää kuntien veloittamisesta ryhtymään yhteistoimintaan