Haasteellisten perheiden kanssa tehtävä yhteistyö

1. Haasteellisten perheiden kanssa tehtävä yhteistyö E-PKY/Seinäjoki 226.08.2011 KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet Puh. 0400 867 262 S-posti; jukka.harmainen@pp.inet.fi www.verkostokeskusvintti.fi

2. HAASTEELLISET ASIAKKUUDET • Monimuotoinen ilmiö – ja eri työntekijöille erilaiset asiakkaat/ilmiöt voivat olla eri tavalla helppoja tai haastavia • Usein koetaan vaikeiksi: • Lastesuojelun rajapinnalla olevat perheet (Mt—pulmat, päihderiippuvuus, lastensuojelullinen huoli) • Vaativat, agressiivissävyiset asiakkaat • Ylisuojelevat vanhemmat • ”Uusavuttomat” perheet • Narsistisen vanhemmuuden ilmiöt

3. HUOMIO VUOROVAIKUTUKSEEN • Perheiden, ihmisten luokittelu, kuvailu ja päivittely ei auta – on keskityttävä siihen, mihin voi itse vaikuttaa – miten toimin osana vuorovaikutussuhdetta • Toista ei voi juurikaan muuttaa, mutta omaa toimintaa voi säädellä ja muuttaakin • Ihmiset ”rakentuvat” suhteissa toisiinsa – identiteetti on enemmän ihmisten välillä kuin sisällä oleva ilmiö

4. VUOROVAIKUTUKSELLINEN NÄKÖKULMA IHMISELOON • KONTEKSTUAALISUUS; ”niin on kuin näyttää” • KERTOMUKSELLISUUS; ”kuva todellisuudesta rakentuu kertomuksina, jotka sisältävät ajallisen peräkkäisyyden, juonen ja toimijuuden” ”Todellisuus konstruktiona” • KOMMUNIKAATIO; ”kaikki käyttäytyminen on kommunikaatiota – emme voi olla kommunikoimatta”

5. Haastavien yhteistyösuhteiden dynamiikasta • Vuorovaikutuksessa pohjimmiltaan on aina kyse • SUHTEIDEN määrittelystä; seurattava millaiseen positoon itse tilanteessa joutuu/pääsee • TOIMIJUUDEN määrittelystä; kuka on aktiivinen toimija, keneltä odotetaan seuraavaa liikettä, kuka on uhri/roisto/syyllinen, toimijuuden siirto tavallista, ennakointi siitä mihin vuorovaikutus johtaa • MORAALIN määrittelystä; kuka on oikeassa/väärässä, ”moraalinen velvoite”

6. TUNTEIDEN MERKITYKSESTÄ • Tunteet nopean orientaation välineenä; monimutkaisissa ja nopeissa tilanteissa tunteemme kertovat mikä olennaista tässä tilanteessa ja ennakoivat sitä mihin suuntaan vuorovaikutus on menossa ja millaiseksi oma asema on rakentumassa • Tunteet voimakkaita ja tarttuvia – voivat myös ”viedä mukanaan” – tärkeää tilanteet joissa voi puhua ja purkaa ja tulla tietoisemmaksi mitä itselle tapahtuu.

7. PUHEKÄYTÄNTÖJEN VALTA • Suhteiden, toimijuuden ja moraalin rakentuminen vuorovaikutustilanteissa tapahtuu puhekäytäntöjen avulla. • Puhe tässä ”laajassa merkityksessä” (puhe, puhumattomuus, toiminta, ei tekeminen) • Puhumme aina jollakin tavalla =puhekäytäntö

8. Vuorovaikutustilanteissa voit seurata • 1. Mistä tässä tilanteessa puhutaan? • 2. Miten puhutaan siitä, mistä puhutaan? • 3. Mihin tämä puhumisen tapa johtaa? • 4. Olisiko muita, vaihtoehtoisia tapoja puhua? • ”Jos ihmiset istuvat pimeässä, valittelevatko he pimeää ja etsivät syyllisiä vai pohditaanko sitä että kannattaisiko sytyttää kynttilöitä”

9. Kommunikaation perusjuttuja • Toisen viestiin/suhteen määrittelyyn voi aina vastata kolmella tavalla • Vahvistamalla • Torjumalla • Mitätöimällä • VUOROVAIKUTUS VOI RAKENTUA: • Toinen toistaan täydentäväksi • Symmetriseksi otteluksi (”sidostesukkamainos”) • Em. vuorotteluksi.

10. TOIMINTAVAIHTOEHTOJA HANKALISSA TILANTEISSA • 1. Hyvä kuuntelu ja kuuleminen; kuulluksi tuleminen jokaiselle ihmiselle merkittävä peruskokemus • Pidettävä omat ennakkokäsitykset/asenteet kurissa • Mitä voisin oppia uutta tästä ihmisestä/tilanteesta? • Kertaa mitä olet kuullut toisen sanovan –”ymmärsinkö oikein?” • Kysy lisää toisen kokemuksesta ja sen merkityksestä hänelle

11. 2. Määrittele itsesi selkeästi • ”Nyt en tiedä mistä puhut” ”En ymmärrä mitään” • ”Auta minua ymmärtämään mitä on Sinun kannaltasi tapahtunut” • ”Ymmärrän tämän tilanteen näin” • ”Huomaan, että olemme tästä asiasta eri mieltä” • ”Sen lisäksi mitä Sinä toit esille, päivähoidon kannalta pitää ottaa huomioon nämä asiat” • ”Mitä kuulit minun sanovan”

12. 3. Koeta säädellä omaa osuuttasi • Etsi yhteinen tavoite (”halu lapsen hyvään”) • Vältä inttämistä/todistelua (symmetrinen jumittuma) • Koeta eri toimintatapoja, jotkut hyötyvät: • ”Alalaudeasetelmasta” (=Auta minua näkemään tilanne Sinun silmilläsi” ”Miten Sinä vanhempana olet ratkonut lapsesi kanssa tällaista tilannetta?”) • ”Ylälaudeasetelmasta” (= Rajaaminen tilanteen kannalta olennaisiin asioihin, puheenjohtajuuden ottaminen, erityisesti rajattomien ihmisten kanssa) • ”Tasavahvasta väännöstä” (= ”Jos minä kuuntelen Sinua niin Sinunkin on kuultava minun kantaani”)

13. 4. ”PEUKALOSÄÄNTÖJÄ” • Jos pelottaa, arastelet – ota kaveri mukaan! Työntekijän on koettava olonsa turvalliseksi • Huonot uutiset/ikävät asiat puhuttava 1. Istualtaan, 2. Suoraan, 3. Lyhyesti 4. Tarkistettava mitä toinen kuuli.

14. 5. KIIHTYNYT/VIHAINEN VANHEMPI • Pyydä istumaan • Jos mahdollista tarjoa jotain (vettä, syötävää) • ”Näen että olet järkyttynyt, kerro mitä Sinulle on tapahtunut” – koeta välittää haluasi kuunnella häntä. • Säilytä oma rauhallisuus (”helpompi sanoa…”) • Mielellään muita aikuisia paikalla/lähistöllä –turvaa molempia osapuolia. • Jos alat pelätä – koeta poistua tai lopettaa tilanne – ”palataan tähän kun on mahdollisuus kunnolla puhua”

15. 5. Kiihtynyt vanhempi jatkoa.. • Kannattaa välttää sellaisia ilmaisuja, joita vanhemmat käyttävät kiukuttelevien lasten ojentamisessa – usein lisää ärtymystä • Jos tuntuu turvalliselta, niin monet kiihtyneet ihmiset hyötyvät rajaamisestakin • ”Sinä et aikuisena voi huutaa tässä lasten läsnäollessa – mennään muualle/puhutaan puhelimessa” • ”Minä en hyväksy tuollaista kielen käyttöä- puhutaan asiallisesti, jos puhutaan”

16. 6. TOIMIJUUDEN TUKEMINEN • Jotkut vanhemmat mielellään vastuuttavat työntekijöitä kaikesta mahdollisesta ja samaan aikaan vähättelevät omia toimintamahdollisuuksiaan (esim. puhuvat passiivimuodossa ”siin sit kävi silleen”) • Ota vastuuta vain sellaisista asioista, jotka kuuluvat sinulle • Palauta vastuuta/toimijuutta aina kun mahdollista (”olettepa aika liemessä, mitä olette aikoneet tehdä”)

17. 6. Toimijuuden tukeminen jatkoa • Kiinnitä enemmän huomiota tekoihin kuin puheeseen • Etsi pieniä konkreetteja asioita, missä voidaan toimia toisin (”jos saatte tämän jutun tehtyä, niin minä sitten autan tuossa..”) • Lastensuojeluilmoitus voi olla myös vastuuttamista, rajojen selkiyttämistä ja tuen mahdollisuus perheelle. Kontrollissa on enemmän tuen elementtejä kuin rankaisun.

18. 7. YHTEISTYÖSUHTEEN LAATU • Eri ihmiset ratkovat asioita eri tavoilla –toimittava itselle luontaisella tyylillä • Keskeistä on yhteistyösuhteen laatu/hyvä vuorovaikutus, jolle ominaista: • Kunnioitus, toisen kohteleminen aikuisena ja vastuullisena • Pyrkimys tasavertaisuuteen • Pyrkimys dialogisuuteen (halu ymmärtää toisen näkökulmaa, oppia uutta, aito vuoropuhelu) • Työskentelyn läpinäkyvyys

19. TYÖNTEKIJÄNÄ VOIMAUTUMINEN • Työskentelyn rakenteista huolehtiminen • Tuen mahdollisuus –ammatillisesti vaativat tilanteet saatava jollain areenalla purkaa ja jäsentää (”porukalla selvitään”) • Haastavat tilanteet opittava näkemään ammattiin liittyvinä ja oppimisen mahdollisuuksina –ei omaan persoonaan liittyvinä onnistumisen tai epäonnistumisen näyttämönä. • Omien rajojen tunnistaminen – kukaan ei selviä yksin eikä tarvitse. • Itsestä huolehtiminen