Ennen identiteettiä

1. Ennen identiteettiä Transgender-seminaari 26.4.10 C Maarit Huuska, Transtukipiste

2. Transkokemukset harvinaisia? • Kuinka pitkälti koet olevasi mies- tai naissukupuolta asteikkomittarilla? • 0.5 % ”miehistä” ja 0.5 % ”naisista” vastaa, että he kokevat kokevat sukupuolensa olevan enemmän toinen kuin heille määritelty. • 5 % ”naisista” ja 5.1 % ”miehistä” kokee psykologisesti olevansa yhtälailla kumpaankin sukupuolta. (1) • Tämän lisäksi ristiinpukeutujat (yli 5 % miehistä ja 0.3 % naisista) ja sukupuoliepätyypilliset lapset, n. 1-10 % kriteeristä riippuen. (2)

3. Kokemuksia, joille ei ole sanoja • Kulttuurinen mies/nais dikotomia ohjaa ajattelua ja sitä, mistä on mahdollista puhua. • Kielestä puuttuu käsitteitä ilmaista kaikkia sukupuoleen liittyviä kokemuksia. • Kielen puute voi vaikuttaa niin, että ihmisen omat tunteet eivät ole legitiimejä tai hän vieraantuu itsestään. (3) Näin voi usein käydä transihmiselle. • Silloin ilmaisu voi alkaa kehon kokemuksina, unissa, fantasioissa ja sitä voi jakaa taiteen kielellä…

4. ”Something in my mind” (4) Something in my mind What will I find / Demons playing tricks / With my Mind / Something in my mind / What will I find / Nasty ugly monsters / I try to bind / Something in my mind / What will I find Dirty little secrets / Can I hide / (Can I hide) C nimimerkki isAbel

5. Merri: ”Minä en ole tuo tyttö” (5)

6. Trans-identiteetin synty • Selviytymiskeinot (salaisuudet, fantasiat, yritykset olla normityttö tai -poika, kieltäminen…) , hämmennys itsestä. • Asian kohtaaminen itsessä, tiedon etsintä, vertailu ja peilaus tietoon ja toisten tarinoihin. • Matkalla shokki, epäusko, kieltäminen, asteittainen hyväksyminen. Helpotus, rauha, ylpeys ja ilo. Hoitopäätös?

7. ”Identity inside” (6) Divine femininity Attached to my identity Diminished masculinity A result of my self scrutiny God of masculinity Balances my identity Different sides of personality They all add up to my androgynity I have tried to fit the mold Live my life as I am told Uptight models feel so foul I don´t want to lose my soul I am here in changing stateAs if I was going through a gate… C nimimerkki isAbel

8. Identiteettitarinan tärkeys • Elämäntarina on aina jatkuvaa tulkinta ja uudelleen tulkintaa. • Oman kulttuurin arkkityyppejä ja myyttejä käytetään apuna. • Tarinaa tehdessä voi huomioida vain tiedetyn, mahdollisen, kuviteltavissa olevan. • Tarinan kautta voi kokea vahvuutta, luovuutta, uudistumista. Kertomalla tarinansa voi nähdä itsensä.

9. Pakko kaavamaiseen tarinaan häiritsee identiteettityötä • Ensin puuttuu sanoja; sitten löytyisi sanoja, mutta ei saakaan enää sanoa? • Oikea ts /tg? Oikeanlainen tarina voi legitimoima koetun hoitotarpeen. Vääränlainen tarina voi estää koko tarvitun hoidon. (7) • Seurauksia: itse-epäilyt / avoimuus omille kokemuksille uskallettua / itsetunto voi kärsiä: itsetuntemus, itseluottamus, itsearvostus vaikeutuu. • Tieto ei lisäänny siitä, mitä ihmiset todella kokevat, kun sisäiset sensuurit ovat käynnissä.

10. Transgender välietappina transsukupuolisuuteen • On pelottavaa löytää sisältään jotain jota oma kulttuuri ei tunne tai ei hyväksy • Lapsi tarvitsee selviytymiskeinoja. Selviytymiskeinot ovat tarpeellisia ja suojaavia. • Transgenderillä ja transsukupuolisella voi olla samankaltaisia kokemuksia sukupuoliristiriidasta, mutta erilaiset selviytymiskeinot. Kieltäminen tai dissosiaatio johtaa tyypillisesti myöhäisempään trans-kokemusten nousuun tietoisuuteen. (7,8). • Mieluummin lapsuusajasta tuttu neutraalisuus kuin kasvu väärään sukupuoleen. • Tg-kokemus voi toimia turvallisuutta tuovana jarruna transprosessissa transsukupuolisuuteen.

11. Siitä ei vaan ole tapana puhua • ”Jostain suunnilleen koulun aloittamisen ajoista asti pidin itsestään selvänä, että pojan on ihan normaalia haluta olla tyttö, vaikkei siitä olekaan tapana puhua. Kauhean hyvin en kyllä koskaan oppinut olemaan poika, mutta toisaalta tämä johdatti opiskelu- ja uravalintoihin, jotka ovat rooliodotusten vastaisuudessaan olleet ihan hyviä. Joskus pari vuotta sitten lopulta tajusin, että ilmeisesti myös cissukupuolisia ihmisiä on ihan oikeasti olemassa, ja se sitten antoi vähitellen rohkeutta ruveta katsomaan, miten saisin oloni vähän kotoisammaksi myös ruumiini suhteen. Tämä projekti on vielä kesken, saa nähdä tuleeko ikinä valmiiksi. ” Anonyymi

12. Transgender liminaalitilana –muodonmuutos tapahtuu • Transformaatio voi kestää vuosia tai vuosikymmenen ja merkitsee psykologista uusiutumista. Muodonmuutos on lopulta niin merkittävä, että se tuntuu uudesti syntymältä. Samalla paluulta autenttisempaan itseyteen. (9) • Liminaalitila on ”pyhä kaaos”, merkitsee rajalla oloa, erottelemattomuutta, jakamattomuutta, kategorioimattomuutta ja vastakohdat ovat yhtä. • Liminaali-ilmiöt koskevat kulttuurin ydintä. (10 ) • Syntymässä oleva uusi kokemus itsestä ei ole vielä vakaata eikä luotettavaa. Angst, ambivalenssi, masennus tavallista. (9)

13. Aiko Waegelein:”Samuli leikkii poikaa ja Samuli leikkii tyttöä” (11)

14. Transgender pysyvänä kokemuksena • Ei ole tapahtunut vahvaa identifioitumista tai sosiaalistumista kumpaankaan sukupuoleen. Tai on selkeä identifikaatio toiseen kuin keholliseen sukupuoleen, mutta ei halua muokata kehoa. • Usein voimakasta psyykkistä kärsimystä sosiaalisesta sukupuolijaosta arjessa. • Tarve olla näkyvä omana itsenään. • Osalla on kehollista dysforiaa.

15. Merri: ”Sukupuolijärjestelmän vankina” (12)

16. Jos sukupuoli on fiktio… • Uusi feministinen psykoanalyysi ei enää kysy: mikä on sukupuoli, vaan onko sitä? • Sukupuolen koherenssi, jatkuvuus, sukupuolinormeihin mukautuminen ja vakaa sukupuoli-identiteetti ovat ihanteita kulttuurissamme. (13) • Yritys päästä näihin edellyttää, että henkilö aktivoi ”väärä itse” systeemin. (13) • Sukupuoli on väistämättä fiktio, jota käytetään maagisiin tarkoituksiin psyykessä, perheessä, kulttuurissa…

17. Transgender on avoimuutta sisäisille kokemuksille • Sukupuoli on ”dualismiin perustuva voimakenttä”, ”sisäisesti ristiriitainen”, ”epävakaa” jokaisella. (14) • Toisaalta sukupuoli organisoi itseyden kokemista ja pitää poissa sen, mikä ”ei kuulu itseen”. Identiteetti saavutus ja defensiivisyyttä. (14) • Transgender kokemuksissa ihminen on kosketuksissa syvempään itseensä, sukupuolen ”alla” tai ”ennen” vakaata sukupuolta tai sisäiseen moneuteen.

18. Merri: ”Portinvartija” (15)

19. Lähteet 1-6 • (1) Kuyper, L. (2006). Seksualiteit en seksuele gezondheid bij homo- en biseksuelen Sexuality and Sexual Health among homo- and bisexuals. Teoksessa Bakker VanWesenbeeck (toim.) Sexuele gezondheid in Nederland 2006 (Sexuel health in the Netherlands 2006, ss 167-188. Delf:Eburon • (2) Graaf, H. de & Vanwesenbeeck, I. (2006). Controversiele verlangens. (Controversal longing). In Bakker & Vanwesenbeeck (eds). Seksuele gezondheid in Nederland 2006 (Sexual Health in Netherlands 2006), pp.47-65. • (3) Langer, S.J. Gender (dis)Agreement: Dialogue on the clinical implications of gendered language for the gender-variant community. http://www.glapnyc.org/conferences.html • (4) Nimimerkki isAbelin runo ”Something in my mind” www.transtukipiste.fi/kokemusgalleria. • (5) Kuva sarjasta ”Merrin arkea” www.transtukipiste.fi/kokemusgalleria. • (6) Nimimerkki isAbelin runo ”Identity Inside” www.transtukipiste.fi/kokemusgalleria.

20. Lähteet 7-14 • (7) Lev A.I.(2002) Transgender Emergence. Therapeutic Guidelines for Working with Gender-Variant People and Their Families.The Haworth Clinical Practice Press: New York. • (8) Veale, J.(2009). Appraisal of the Identity-Defense Model of Gender-Variant Development. • (9) Stein M. (1998). Transformation: Emergence of the Self. Texas A & M University Press. • (10) Irene Kajo: Voimauttavat tarinat. Tulossa kotisivuille www.transtukipiste.fi • (11) Aiko Waegeleinin kuvat näyttelystä “Ihon värit: Sukupuolten muutoksia”. Pispalan nykytaiteen keskus, Hirvitalo 10.4-2.5.2010. • (12) Kuva sarjasta ”Merrin arkea… www.transtukipiste.fi/kokemusgalleria. • (13) Goldner V.(1991).Toward a critical relational theory of gender. Psychoanalytic Dialogues, Volume 1, Issue 3 1991 , pages 249 - 272 • (14) Dimen M.(1991). Deconstructing difference: Gender, splitting, and transitional space . Psychoanalytic Dialogues, Volume 1, Issue 3 1991 , pages 335 - 352 • (15) Kuva sarjasta ”Merrin arkea” www.transtukipiste.fi/kokemusgalleria.