1 / 17

Talouskriisi ja EU

Talouskriisi ja EU. Kansainvälinen talouskriisi. taantuman merkkejä kv. taloudessa 2007 lähtien USA:n talous yli varojen asuntomarkkinoiden kriisi isot, helpot subreame-lainat – asuntojen hinnat nousivat 2007 asuntoluottopankkeja konkurssiin investointipankkeja nurin (Lehman Brothers)

toviel
Download Presentation

Talouskriisi ja EU

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Talouskriisi ja EU

  2. Kansainvälinen talouskriisi • taantuman merkkejä kv. taloudessa 2007 lähtien • USA:n talous yli varojen • asuntomarkkinoiden kriisi • isot, helpot subreame-lainat – asuntojen hinnat nousivat • 2007 asuntoluottopankkeja konkurssiin • investointipankkeja nurin (Lehman Brothers) • → osakkeiden hinnat laskivat • finanssikriisi • suurpankit eivät lainanneet tosilleen eivätkä pienille pankeille • rahoitusmarkkinoiden pysähtyminen

  3. Taantuma Euroopassa • kuluttajat velkaantuneet, maksuvaikeuksia • asuntomarkkinat ylikuumenivat ja romahtivat → yritysten investoinnit vähenivät, maksut muille yrityksille samoin → sijoitustoiminta ja kv. kauppa jämähtivät → reaalitalouden kriisi: tuotanto, investoinnit • monet valtiot velkaantuivat

  4. Taantuma Suomessa • Suomi ajautui taantumaan, koska viennin merkitys suuri → asuntojen hinnat laskivat → investoinnit vähenivät → tuottavuus väheni → kulutuksen kasvuvauhti väheni

  5. Finanssipolitiikan avulla EU-maat pyrkivät estämään laman vaikutuksia • Esim. Suomessa työttömyyden roima kasvu pystyttiin estämään • Moni EU-maa joutui ottamaan velkaa kriisin torjuntaan • EMU:n myötä moni epävakaa maa sai lainaa yhtä helposti kuin vakavaraisemmat EU-maat • Oman valuutan devalvoiminen ei onnistunut • Säikäytti sijoittajia • Euroopan keskuspankki EKP joutui lainaamaan rahaa maksuvaikeuksiin ajautuneille pankeille ja ostamaan velkaantuneiden jäsenmaiden valtionlainoja

  6. EU:n vakaus- ja kasvusopimus • solmittiin v. 1997 • tarkoituksena pitää jäsenmaiden julkiset taloudet tasapainossa ja tukea yhteisvaluutan vakautta • edellyttää: • julkisen talouden alijäämä max. 3,0 % BKT:sta • valtion velka max. 60 % BKT:sta • …but who cares…

  7. Euromaiden tunnuslukuja

  8. EU:n talouskriisi • PIIGS-maat: Euroopan sikailijat

  9. Case Kreikka • ongelmana valtion velka, joka vuoden 2010 lopulla 125 % maan BKT:sta, alijäämä n. 13 % • Velkaa piiloteltu luovalla kirjanpidolla, joka mahdollisti euron • lainansaanti lainojen maksua varten tyrehtyi • Kreikalle 110 miljardin euron laina, josta euromaiden osuus 80 mrdja IMF:n loput (Suomen osuus vajaat 1,5 miljardia) • laina maksetaan erissä ja Kreikan talouden tervehdyttämisohjelman toteutumista seurataan • luultavasti tarvitsee lisää lainaa • lainapäätös tehtiin, jotta luottamus euromaiden talouksiin säilyisi: pelkona dominoefekti, jolloin kaikkien euromaiden lainakustannukset olisivat nousseet • vaarana myös euron kurssin raju lasku • Syksyllä -11 tiukka toimenpideohjelma, mm. yksityisen rahoituksen velkasaneeraus,

  10. Case Irlanti • 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Irlanti nousi EU:n taloustiikeriksi, sai paljon tukia unionilta • ongelmien taustalla osin asuntokaupan hintakupla ja väestön velkaantuminen • 2007 alkoi velkaantua pahasti, 2011 velkaa lähes 100 % BKT:sta, alijäämä yli 30 % BKT:sta • Irlannille 85 miljardin euron lainapaketti, mukana myös EMU:n ulkopuolisia jäsenmaita vakuuksineen • sitoutunut pankkien valvontaan ja veronkorotuksiin

  11. Euroopan rahoitusvakausväline ERVV • euromaiden erityisrahoitusyhtiö • väliaikainen järjestelmä kesään 2012 asti, perustettiin 2010 • ERVV lainaa rahaa rahoitusmarkkinoilta, hyvä luottoluokitus • antaa kriisimaalle tukiluottoja, korot suuremmat kuin ERVV:n maksama korko • Myös IMF tarvittaessa mukana • hyötynyt Irlanti 85 miljardia, Portugal, 78 mrd€ • tiukka talouskuri • euromaat ovat taanneet lainat: 780 miljardia (17,2 miljardia) • ei siis suoraa rahaa • Suomi ilmoittanut, ettei anna enää takauksia ilman vakuuksia

  12. Euroopan vakausmekanismi EVM • Pysyvä kriisinhallintaväline 2012 • voi myöntää lyhytaikaista lainatukea talousvaikeuksissa oleville maille, maksettava korkoineen takaisin • sisältää takausten lisäksi 80 miljardin pääoman • Suomen osuus 1,44 miljardia, tarkoitus maksaa vuosina 2013-2016 • lisäksi Suomi antaa takauksia ja ehdollisesti luvattavaa pääomaa 11,14 miljardia • yhteensä siis Suomi 12,6 miljardia (Saksa 190 miljardia) • kaikkiaan EVM:n käytettävä pääoma 700 mrd € (vakaa korko) • edellyttää valtiolta tiukkaa talouden sopeuttamisohjelmaa • jäsenmaiden avattava taloussuunnitelmansa EU:lle • pankeilta peritään vakausmaksuja • pankkien stressitestit: mitä jos -testejä

  13. Italia kriisimaiden joukkoon kesällä 2011, lainankorot nousivat • Elokuussa -11 EKP osti Italian ja Espanjan joukkovelkakirjalainoja • Talvella -11 toimenpideohjelma rahoituskriisin ratkaisemiseksi • Rahoitusmekanismeja tehostettiin ja EU-maiden talouskuria tiukennettiin

  14. Miksi tämä kaikki koskee Suomea? • Irlannin ja Kreikan jättäminen olisi ollut suuri riski, olisi voinut olla arvaamattomia seurauksia • pelkona vuoden 2008 rahoituskriisin toistuminen • Suomi riippuvainen vientituloista • ei olisi ollut varaa samanlaiseen elvytykseen työttömyyden torjumiseksi kuin 2009 • Suomi luvannut lainata Kreikalle lähes 1,5 miljardia; lainattu toistaiseksi 790 milj., 690 milj. luvattu • rahat tarkoitus saada takaisin, jopa korkojen kera • Suomi on taannut Irlannin lainoja n. 500 (741) miljoonan edestä, takaus toteutuu maksettavaksi silloin, jos Irlanti itse ei maksa laskujaan

  15. Oliko euro virhe? • Ruotsi ja Tanska ovat menestyneet hyvin ilman yhteisvaluuttaa. Oliko euro virhearvio? • Suomen kannatti liittyä, kansalaiselle hyötyä vakaasta valuutasta matkustaessaan ja ostaessaan tuotteita • Ruotsin kruunun arvo on heilahdellut valtavasti – euroon sidotut hinnat heilahtelevat • Ruotsi ei tiedä kilpailukykyään suhteessa euromaihin pitkällä tähtäimellä • Euron kurssi heittelee: Vahva euro tuo kuluttajalle lisää ostovoimaa, mutta heikentää yritysten kilpailukykyä, ei juuri vaikuta yritystoimintaan pitkällä tähtäimellä

More Related