Aluetason kuntoutusjärjestelmä Rakenne, organisaatio ja toiminta palvelujen saatavuuden näkökulmasta

1. Aluetason kuntoutusjärjestelmäRakenne, organisaatio ja toiminta palvelujen saatavuuden näkökulmasta Jutta Pulkki Tutkijatohtori Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö

2. Tutkimusprojekti: ”Toimiiko kuntoutusjärjestelmä?” • Toteutettiin Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä vuosina 2005-2011 • Pääsääntöisenä rahoittajana Kela • Tutkimusryhmä: senioritutkijat prof. Pekka Rissanen, prof. Juhani Lehto, prof. Elina Viitanen, FT Ulla Ashorn, ja väitöskirjatutkijat Sari Miettinen ja Jutta Pulkki Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

3. Miksi aluetason näkökulma? • Tarve: kuntoutusjärjestelmän toimintaa ei ole aikaisemmin tutkittu kolmea kuntaa suuremmalla alueella – Millainen on palvelujen kokonaisuus? • Ajankohtaisuus: kuntarakenneuudistukseen liittyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisointi – Miten kuntoutuspalvelut näkyvät uudistuksessa? • Tulevaisuus: Aluetason kuntoutusjärjestelmä palvelujen rahoittajana, koordinoijana tai järjestäjänä? Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

4. Miksi palvelujen saatavuuden näkökulma? • Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on keskeinen tavoite useassa poliittisessa ohjelmassa, mm. kuntarakenneuudistuksessa. • Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa on ollut kuitenkin väestöryhmittäisiä eroja (joita ei voida selittää tarpeella). • Kuntoutuksen tavoitteena on mm. lisätä ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia – siksi palvelujen yhtäläinen saatavuus on tärkeää. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

5. Tutkimuskysymykset ja aineisto • Millainen on aluetason kuntoutusjärjestelmä? • Yhden sairaanhoitopiirin alueellisen kuntoutuksen yhteistyötoimikunnan jäsenten ryhmähaastattelut • Miten kuntoutus on organisoitu aluetasolla? • Alueen kuntoutustahojen tavoitteelliset asiakirjat vuosilta 2004-2005 • Millaista kuntoutusta järjestelmä tuottaa yhden sairaanhoitopiirin alueella? • Rekisteritiedot alueen kuntoutustahojen tuottamista palveluista vuosina 2004-2005 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

6. Keskeiset tulokset Alueellisen kuntoutusjärjestelmän kuvaus: • Alueellista kuntoutusjärjestelmää ei ollut toiminnallisena kokonaisuutena olemassa. • Alueella ei kehitettykuntoutuksen kokonaisuutta • kehittäminen ei ollut kenenkään vastuulla • Ei resursseja alueelliseen kehittämiseen • Tutkimusajankohtana aluetason kuntoutusjärjestelmän muodostamiselle eiollut tarvetta, eikä edellytyksiä. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

7. Kuntoutuspalvelujen käyttö ja jakautuminen • Kuntoutuspalveluja käytti n. 8 % väestöstä. • Kuntoutujien keski-ikä oli n. 52 vuotta • Yleisintä käyttö oli 50-57 -vuotiaiden ryhmässä, ja vähäisintä nuorilla eläkeikäisillä. • Naisten osuus palvelujen käyttäjistä oli 55,8% • Naisten osuus vaihteli eri osajärjestelmissä: terveyskeskusten kuntoutuspalveluja käyttäneistä 62,7% oli naisia, kun taas liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien kuntoutujista oli naisia 29,2%. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

8. Kunnat olivat suurin palvelujen tarjoaja. Toiseksi suurin oli Kela. • Kuntoutuspalvelujen käyttö erosi alueen kuntien välillä tarvevakioinnin jälkeen • Pienintä käyttö oli keskikokoisissa kunnissa (4000-10000 as). • Lääkinnällisten ja ammatillisen kuntoutuspalvelujen käyttö oli suurinta isoissa (yli 10000 as) kunnissa. • Sotiin liittyvien kuntoutuspalvelujen ja sosiaalihuollon laitoskuntoutuspalvelujen käyttö oli suurinta pienissä (alle 4000 as) kunnissa. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

9. ”Multi-asiakkaat” • Kuntoutuspalvelujen käyttäjistä 9% käytti useamman kuin yhden kuntoutustahon palveluja kahden vuoden tutkimusajanjaksolla. • Keski-ikä korkeampi, naisten osuus pienempi ja he asuivat todennäköisemmin isommissa kunnissa kuin vain yhden kuntoutustahon palveluja käyttäneet. • Noin puolet ”multi-asiakkaista” käytti samaa kuntoutusmuotoa, yl. lääkinnällistä kuntoutusta, eri tahojen tarjoamana. • ”Multi-asiakkaat” käyttivät kaikista palveluista 25%. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

10. Yhteenvetoa • Tulokset eivät suoraan tue ajatusta aluetason kuntoutusjärjestelmän muodostamiseksi • Tulee kuitenkin huomioida, että aineisto on kerätty ennen mm. PARAS-hankkeen alkamista, joten esim. asenneilmasto saattaa tänä päivänä olla toinen. • Kuntoutuspalvelujen käytössä oli maantieteellisiä ja väestöryhmittäisiä eroja, jotka eivät selittyneet tarpeella • Kyseessä voi olla palvelujen epäyhtäläisen saatavuuden ongelma, johon ratkaisua voisi hakea aluetason järjestelmän muodostamisesta Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

11. Kuntoutuspalvelujen päällekkäinen käyttö • Päällekkäisyydeksi tulkittiin tilanne, jossa kuntoutuja käytti tutkimusajanjaksolla kahden tai useamman kuntoutustahon palveluja • Päällekkäisyys voi olla siten myös merkki tarpeenmukaisesta kuntoutuspolusta • Mutta: useamman tahon palvelujen käyttö asettaa haasteita kuntoutusprosessien sujuvuudelle Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

12. PohdintaaAluetason kuntoutusjärjestelmän tarve, edellytykset ja vaihtoehdot • Kuntoutuspalvelujen saatavuudessa alueellisia, kunnittaisia ja väestöryhmittäisiä eroja • Yhteistyö nykyisten kuntoutustahojen välillä ei ole riittävä ratkaisu? • Ratkaisuksi aluetason järjestelmä? Millainen? • Aluetason kuntoutusjärjestelmän vaihtoehdot • Tehtävät: palvelujen rahoittaja, koordinoija, tuottaja, kehittäjä? • Kuntoutusmuodoittain omat alueelliset järjestelmät? Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

13. Erilaiset kuntoutustarpeet vaativat erilaiset tavat toteuttaa palveluja • Pitkäaikaiskuntoutus lähellä? • Akuutti kuntoutus keskitetysti? • Kuntien toimintojen keskittämistä tehty • Mutta: kuntoutuksessa tarvitaan myös muiden tahojen toimintojen uudelleenorganisointia? •  tämä edellyttää vastuunjaon selkeyttämistä? Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

14. Kirjallisuus • Pulkki J. 2012. Aluetason kuntoutusjärjestelmä. Rakenne, organisaatio ja toiminta palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Acta Universitatis Tamperensis 1703. Saatavilla sähköisesti: http://acta.uta.fi/teos.php?id=1000087 • Pulkki J., Rissanen P., Raitanen J. & Viitanen E. 2011. Use and distribution of rehabilitation services: a register linkage study in one hospital district area in Finland. International Journal of Rehabilitation research 34:2: 160–166. • Pulkki J., Rissanen P., Raitanen J. & Viitanen E. 2011. Overlaps and accumulation in the use of rehabilitation services. International Journal of Rehabilitation research 34:3: 255–260. • Suoranta J., Ashorn U., Rissanen P. & Viitanen E. 2008. Alueellinen uudelleenorganisointi ja hallinta kuntoutuksessa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 1/2008:50–64. • Suoranta J., Viitanen E., Ashorn U. & Rissanen P. 2006. Alueellinen kuntoutusjärjestelmä yhteistyötoimikunnan jäsenten näkökulmasta. Kuntoutus 4/2006:30–41. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari