Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

1. Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut 2012 Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen

2. Mistä kuntauudistuksessa on kyse? Kuntauudistuksella vastataan tulevaisuuden toimintaympäristön koviin haasteisiin - kuten Paras-uudistuksessakin - mutta määrätietoi- semmin, koska olemme 6 vuotta viisaampia ja 6 vuotta enemmän myöhässä. Sekin, että olemme 6 vuotta väsyneempiä Paraksen jäljiltä, on yksi realiteetti!

3. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen • Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. • Vahva peruskunta muodostuuluonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista • Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. • Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena • Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne • uudistus koskee siis yhtä lailla maaseutua kuin kaupunkiseutuja • Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle

4. Mitä kuntauudistuksessa syntyy? Uusia kuntia. Mikä uudistuksessa muuttuu? • Kuntarakenne • Kunnan tehtävät ja velvoitteet • Rahoitus (valtionosuusuudistus!) • Toimintamallit • tuottavuus ja tuloksellisuus • hyvien käytäntöjen hyödyntäminen • toiminnan kustannusten ja laadun arviointi • Johtaminen ja demokratia • Virkajohdon ja poliittisen johtamisen selkeytys (vrt. pormestarimalli, päätoiminen kh:n puheenjohtajuus) • Demokratiamallien kehittäminen, suora demokratia, vuorovaikutus, kunnanosahallinto tms. • Valinnanvapaus ja kuntalaisten osallisuus laajemmin nähtynä

5. 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa 2. Kootaan kunta- ja palvelu-rakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina 2011-2014? 3. Luodaan pohja sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyt-tävien palveluiden järjestämiselle 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 4. Turvataan kunta- palveluiden rahoitus- pohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä

6. Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2014 2012 2013 Kunnallishallinnon rakennelaki Asian- tuntija- kuule- miset Hallituksen esitys Lakiesityksen laatiminen Lakiesitys EK:ssa Kunnallis- hallinnon rakenne- työryhmä (Ministeri Tölli) Kunnallis-hallinnon rakenne-työryhmä (Ministeri Virkkunen) Kri- tee- rien vah- vista- minen Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Kunta- kuule- miset Selvitys ja ehdotus kriteereistä VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE 6

7. Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Eläköityminen lisääntyy ”Karpalonmäen” nousu on juuri alkanut ja sitä kestää 20 vuotta! Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 50 50 40 40 0 0 1980 1990 1970 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi

8. Väestönmuutos 2010-2030maakunnittain, prosentteina VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste

9. Pirkanmaa: kuntien väestönmuutos 2010-2030 VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste

10. Pirkanmaa: kuntien väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030

11. Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Tampere Hämeenkyrö Orivesi Nokia Kangasala Pirkkala Sastamala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Akaa Punkalaidun Urjala Pirkanmaa: Väestöllinen huoltosuhde 2010 Alle 70 70-89 90-115 116-120 121-129 Yli 130 Manner-Suomi keskiarvo 60,1

12. Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Tampere Hämeenkyrö Orivesi Nokia Kangasala Pirkkala Sastamala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Akaa Punkalaidun Urjala Pirkanmaa: Väestöllinen huoltosuhde 2030 Alle 70 70-89 90-115 116-120 121-129 Yli 130 Manner-Suomi keskiarvo 73,0

13. Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Tampere Hämeenkyrö Orivesi Nokia Kangasala Pirkkala Sastamala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Akaa Punkalaidun Urjala Pirkanmaa: Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 Alle 14,0 % 14,0 – 16,9 % 17,0 – 19,9 % 20,0-23,9 % Yli 24,0 %

14. Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa 2010-2030 (indeksi 2010 = 100) v. 2009 M€ Menoerä v. 2020 v. 2010 v. 2030 • SOSIAALIPALVELUT 5005 100 121 148 • lasten päivähoito 2560 100 106 104 • vanhainkodit 974 100 141 204 • kotipalvelut 741 100 133 182 • palveluasuminen (arvio) 730 100 136 193 TERVEYSPALVELUT 9307 100 115 133 - erikoissairaanhoito 5545 100 112 125 - perusterveydenhuolto 3762 100 119 145 • KOULUTUSPALVELUT 7006 100 99 103 • - esiopetus 305 100 108 108 • perusopetus 4122 100 104 108 • lukiokoulutus 641 100 89 96 • ammatillinen koulutus 1467 100 95 98 • ammattikorkeakoulut 471 100 96 94 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

15. Kuntien näkymä 2012-2024 olettaen, että kunnat sopeuttavat 40,0 40,0 vero% 30,0 30,0 Jos tasapainotetaan velalla... 20,0 20,0 19,8 19,8 19,8 19,8 19,7 10,0 10,0 0,0 0,0 2016 2010 vuosi 2024 2012 2020 0,0 0,0 5,9 7,1 15,9 20,0 20,0 29,8 40,0 40,0 54,0 Sopeutus toimintakatteesta: 60,0 60,0 v. 2011 2 % (n. 0,5 mrd.€) v. 2012 2 % (n. 0,5 mrd.€) 80,0 v. 2013 1 % (n. 0,25 mrd.€) 80,0 v. 2014 1 % (n. 0,25 mrd.€) mrd € Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 100,0 100,0 nettovelka 120,0 120,0 Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista 15

16. Kuntien näkymä 2012-2024 oletuksella, että kunnat sopeuttavat 40,0 40,0 vero% 30,0 30,0 Jos tasapainotetaan veroprosentilla 24,1 23,2 22,6 20,0 20,0 20,3 19,7 10,0 10,0 0,0 0,0 2016 2010 vuosi 2024 2012 2020 0,0 0,0 5,9 6,6 8,6 8,2 10,5 20,0 20,0 Velkatasapainotarkastelu 40,0 40,0 Sopeutus toimintakatteesta: 60,0 60,0 v. 2011 2 % (n. 0,5 mrd.€) v. 2012 2 % (n. 0,5 mrd.€) v. 2013 1 % (n. 0,25 mrd.€) 80,0 80,0 v. 2014 1 % (n. 0,25 mrd.€) mrd € Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 100,0 100,0 nettovelka 120,0 120,0 Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista

17. Kuntauudistuksen ytimessä on kolme (3) sellaista isoa kysymystä, joista olisi syytä käydä todella vakavaa keskustelua 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvusta? 2. Kuinka hyvin kunta- perusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla? 3. Kuinka vähän onnistumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla? Oletettavasti työmme tuloksia tullaan ensi vuosi- kymmenellä arvioimaan paljolti siitä näkökulmasta, kuinka hyvin onnistumme noiden kolmen ison kysymyksen ratkaisemisessa

18. Työssäkäyntialue ja muut kuntauudistuksen näkökulmatEsimerkkinä Tampereen kaupunkiseutu

19. Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edelly- tysten tarkastelu 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toiminta- kykyiset kunnat) 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet

20. Pirkanmaa/pendelöinti yli 10%(suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Virrat (77,5%) Kihniö (70,1%) 15,7% Parkano (80,1%) Mänttä-Vilppula (80,4%) Ruovesi (75,9%) Ylöjärvi (38,4%) Ikaalinen Juupajoki (68,4%) (57,8%) 11,5% 45,4% 12,6% Tampere Orivesi (81,6%) 22,2% (57,2%) Hämeenkyrö (52,8%) 21,1% Kuhmalahti(liittynyt Kangasalaan) 36,0% Kangasala (40,3%) 57,2% 57,2% Sastamala Nokia (73,1%) (50,6%) 47% Pirkkala (26,7%) 47,9% 17,7% 12,3% Pälkäne (57,2%) Lempäälä (34,5%) Vesilahti (31,8%) 37,6% 13,1% Valkeakoski Akaa (48,7%) (70,9%) Punkalaidun 25% (65,6%) Kylmäkoski(liittynyt Akaaseen) Urjala (65,0%) 17

21. Pirkanmaa/pendelöinti yli 20%(suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Virrat (77,5%) Kihniö (70,1%) Parkano (80,1%) Mänttä-Vilppula (80,4%) Ruovesi (75,9%) Ylöjärvi (38,4%) Ikaalinen (68,4%) Juupajoki (57,8%) 45,4% 22,2% Tampere Orivesi (81,6%) (57,2%) Hämeenkyrö (52,8%) 21,1% Kuhmalahti(liittynyt Kangasalaan) 36,0% Kangasala (40,3%) 57,2% 57,2% Sastamala Nokia (73,1%) (50,6%) 47% Pirkkala (26,7%) 47,9% 12,3% Pälkäne (57,2%) Lempäälä (34,5%) Vesilahti (31,8%) 37,6% Valkeakoski Akaa (48,7%) (70,9%) Punkalaidun 25% (65,6%) Kylmäkoski(liittynyt Akaaseen) Urjala (65,0%)

22. Pirkanmaa/pendelöinti yli 40%(suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Virrat (77,5%) Kihniö (70,1%) Parkano (80,1%) Mänttä-Vilppula (80,4%) Ruovesi (75,9%) Ylöjärvi (38,4%) Ikaalinen (68,4%) Juupajoki (57,8%) 45,4% Tampere Orivesi (81,6%) (57,2%) Hämeenkyrö (52,8%) Kuhmalahti(liittynyt Kangasalaan) Kangasala (40,3%) 57,2% 57,2% Sastamala Nokia (73,1%) (50,6%) 47% Pirkkala (26,7%) 47,9% Pälkäne (57,2%) Lempäälä (34,5%) Vesilahti (31,8%) Valkeakoski Akaa (48,7%) (70,9%) Punkalaidun (65,6%) Kylmäkoski(liittynyt Akaaseen) Urjala (65,0%) 19

23. Sosiaali- ja terveydenhuolto kuntauudistuksessa ja hallitusohjelmassa

24. Sote-näkökulmia kuntauudistukseen • Yhdenvertaisuus • Palvelujen järjestäminen • Osaavan työvoiman saatavuus • Saatavuus ja saavutettavuus • Erikoisosaamisen ja –palvelujen vahvistaminen, lähipalvelut • Kuntatalouden tasapainottaminen • Kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden yhtenäistäminen

25. Pääministeri Kataisen hallitusohjelma:sote-palvelurakenneuudistus Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä. 16.1.2012 Paula Risikko

26. Hallitusohjelma: rahoitusuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue). Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sv-järjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Tehostetaan terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut, joiden kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla hallinnassa. Sovitetaan yhteen Kelan järjestämä ja rahoittama psykoterapia ja kuntoutus muuhun julkiseen palvelukokonaisuuteen. Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja Kelan kanssa. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenne-uudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. 16.1.2012 Paula Risikko

27. Tulevaisuuden haasteet miksi rakenneuudistus tarvitaan? Väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti Taloustaantuma → vaikutukset pitkäaikaisia Muuttoliike, potilaiden ja asiakkaiden liikkuvuus Ihmisten eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa Peruspalvelujen tila edelleen heikentynyt Järjestelmän pirstaleisuus ja kompleksisuus Kokonaisvastuun kantaminen asiakasprosessista vaikeaa Johdettavuus ja ohjattavuus heikkoa sekä hajanaista Kokonaiskustannusten heikko hallittavuus Riittämättömät mahdollisuudet ICT:n hyödyntämiseen Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa muita hyvinvointipalveluja - eivät erillisiä 16.1.2012 Paula Risikko

28. Edellytyksiä toimivien sote-palvelujen varmistamiseksi Sote järjestettävä yhtenä kokonaisuutena Sote osana muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa Järjestämis- ja rahoitusvastuu oltava samassa organisaatiossa Nykyistä laajemmat väestöpohjat Osaamisen turvaaminen Palvelujärjestelmän johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen kokonaisuutena Sote-palvelujen talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen 16.1.2012 Paula Risikko

29. Uudistuksen eteneminen VM:n kuntarakennetyöryhmä valmistelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen tammikuun 2012 loppuunmennessä. Osana tätä työtä STM valmistelee kuntauudistuksen sote-kriteereitä. Kuntarakenneselvityksen valmistuttua toteutetaan helmi-maaliskuussa 2012 alueellinen kuulemiskierros, jonka pohjalta valmistellaan hallituksen esitys eduskunnalle puitelain korvaavaksi rakennelaiksi. Sen jälkeen kun kuntauudistuksen linjat ovat selvillä, ratkaistaan tarkoituksen mukainen palvelurakenne. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Rahoitusuudistus toimeenpannaan osana palvelurakenneuudistusta. 16.1.2012 Paula Risikko

30. Näkökulmia ihmisten arkeen • Yhdenvertaisuus (palvelujen saatavuus, terveyserot) • Kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitoketjujen toimivuus • Toimintakyvyn ylläpito, varhainen puuttuminen, painopisteen siirto • Valinnanvapauden edistäminen (terveydenhuoltolaki, palvelusetelit) • Hyvinvointiteknologia ja sähköinen asiointi • Ihmisten osallisuus palveluissa (vaikuttamismahdollisuus, oma aktiivinen rooli prosesseissa, yhteisöjen merkitys)

31. Kiitos huomiostanne ja hyvää alkanutta vuotta!