Julkisten palveluiden uudistamisesta

1. Julkisten palveluiden uudistamisesta mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

2. Toimintaympäristön muutos • Eläköityminen • Työvoimapula ja samaan aikaan palveluiden kysynnän kasvu • Tuottavuus vaatimus • Talouskriisin vaikutus julkiselle taloudelle • paine kiristää verotusta • Talouskriisi pakottaa ensimmäistä kertaa oikeasti kiinnittämään huomiota julkisten palveluiden innovaatioihin ja tuottavuuteen • Jos ei tuottavuutta: voiko julkisista palveluista muodostua taakka yhteiskunnalle? • Asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten muuttuminen • Tyytymättömyyttä nykyiseen palvelumalliin • Asiakkaat kiinnostuneita palveluiden laadusta ja saatavuudesta, ei siitä kuka palvelut tuottaa Mikko Martikainen

3. Nykyisen palvelumallin kritiikki / KAKS tutkimus Mikko Martikainen

4. Yksilön valinnan ensisijaisuus/ KAKS tutkimus Mikko Martikainen

5. Eli … • Kysyntä palveluille lisääntyy samaan aikaan julkisen talouden haasteiden kanssa • Kuluttajien tyytymättömyys julkisten palveluiden nykyiseen järjestämistapaan • Kuluttajat haluavat tehdä valintoja liittyen palveluihin • Kuluttajien muuttuvat tarpeet / halutaan yksilöllisempiä palveluita • Kuluttajan näkökulmia ei voi ignoroida • legitimiteetin säilyttäminen edellyttää että kuluttaja huomioidaan • Uudet palvelut ja palvelukokonaisuudet yhteistyön kautta • yritykset ja käyttäjät • Yksittäiset uudistukset eivät riitä • Palveluiden tuotantotavan täytyy olla erilainen • Täytyy perustua ajatukseen muutoksesta • Täytyy pystyä reagoimaan käyttäjien tarpeisiin • Tavoitteena nykyistä dynaamisempi kunta Mikko Martikainen

6. Mikä voi olla uusi tapa toimia? • … tai mistä osista uusi tapa toimia voi muodostua ja rakentua? • Kumppanuuteen nojaavat toimintatavat • Itse ei osata tehdä kaikkea • Markkinaa voidaan hyödyntää ja se nähdään voimavarana • Monet ratkaisut niin vaativia että yksin ei pystytä ratkaisemaan • Teknologia mielessä • Palvelukokonaisuus mielessä • hyvä palvelukokonaisuus rakentuu monesta osasta ja monen toimijan yhteisestä panoksesta Mikko Martikainen

7. … • Innovatiiviset julkiset hankinnat • Voidaan edistää innovaatioita • jopa tehokkaammin kuin t&k&i tuilla • Ajattelutavan muutos ennen kaikkea • ei: hinta, lisätarve, tiukka speksaus • kyllä: keino hankkia innovaatioita ja keino sitoa toimittajia kehittämiseen ja keino luoda tilaa innovatiivisuudelle • Ei vain ostotapahtuma • suunnittelu, hankinta, toteutus, seuranta, vuoropuhelu • Nyt huomio ollut: • juridiikassa ja hankintaosaamisen kehittämisessä • uuden vielä tuntemattoman palvelun / tuotteen hankinnassa • Uudenlainen suhde palveluiden toimittajiin • omia toimintoja annetaan toimittajille tehtäviksi ja vastuulle • Onnistunut hankinta pohjaa kumppanuuteen: vastuiden jakamiseen Mikko Martikainen

8. … • Palvelut käyttäjälähtöisesti (tarpeiden mukaisesti) 1) Käyttäjien kokemukset ja asiantuntemus muodostaa palveluiden tuotannon suunnittelu- ja tietoperustan • Ymmärtää asiakkaan tarpeet entistä paremmin • Asiakkaat otetaan mukaan suunnittelemaan ja tuottamaan palveluita 2) Palveluiden käyttäjät voivat valinnoillaan vaikuttaa palveluihin • Palveluseteli • Luo innovaatiokannusteen tuottajille > tuottavuus • Toim.ympäristön kehittäminen: • living labs, palveluseteli, valinnanoikeus, palvelusuunnittelu, käyttäjäyhteisöt Mikko Martikainen

9. Mitä edellyttää, mikä muuttuu? • Julkisen toimijan rooli enemmän managerin rooli • Palveluketjun ja palvelukokonaisuuden hallinta • Resurssien ja osaamisen organisointi ja kehittäminen • Uudet osaamiset: kommunikaatiotaidot, osattava toimia tiimissä, kokonaisuuksien hahmottaminen, asenteet • Uusi asenne yksityistä sektoria ja markkinaa kohtaan • Yritykset nähtävä kumppanina • Voivat tuoda uusia toimintatapoja julkisiin palveluihin • Oltava valmiita yhdistämään julkisen ja yksityisen sektorin osaaminen ja näin luomaan korkeatasoisia julkisia palveluita kansalaisille • Yritysten pystyttävä vastaamaan huutoon • Uusi rooli, vastuu ja osaaminen Mikko Martikainen

10. Kumppanuuden määritelmä • Kumppanuudella tarkoitetaan toimintamallia, jossa julkisen sektorin toimija, valtio, kunta tai jonkin näiden organisaatioista pyrkii yhdessä yksityisten yritysten tai muiden järjestöjen kanssa jonkin julkisen sektorin vastuulla olevan tehtävän tuottamiseen ja jakeluun. • Toiminta perustuu yhdessä asetettuihin ja mitattavissa oleviin tavoitteisiin, toimijoille asetettuihin vastuisiin sekä luottamukseen ja avoimuuteen, jotka näin luovat innovaatiokannusteen kullekin toimijalle. • Toimiva kumppanuus edellyttää siten toimijoiden välistä luottamusta, kummankin osapuolen mahdollisuutta hyötyä yhteistyöstä ja osapuolten sitoutumista pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Mikko Martikainen

11. Miksi kumppanuutta (1)? • Innovaatiotutkimus painottaa toimittajia ja asiakkaita tärkeimpinä innovaatioiden lähteinä • kumppanuus ja toimittajayhteistyö ovat yrityksille tyypillisiä toimintatapoja • myös julkisen sektorin on pyrittävä kumppanuuksien kautta hakemaan innovaatioita ja tuottavuutta • Iso osa kustannuksista syntyy oman organisaation ulkopuolella toimittajaverkostoissa • innovaatioita ja tuottavuutta ei voi hallita jos ei hallitse omaa toimittajaverkostoa • KAKS tutkimus: ulkoistamisen seurauksena 40 – 60 % kustannuksista syntyy kunnan organisaation ulkopuolella Mikko Martikainen

12. Miksi kumppanuutta (2)? • Yhteiskunnan suurten haasteiden ratkaiseminen edellyttää voimavarojen kokoamista • yhdellä taholla ei voi olla kaikkea tarvittavaa osaamista • innovaatiot haettavissa kokoamalla parhaat resurssit ja osaaminen eri tahoilta • Kuntalaiset edellyttävät yksilöllisempiä palveluita • palvelut tulee pystyä räätälöimään mahdollisimman pitkälle yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi • uudet yksilölliset palvelut (innovaatiot) helpompi synnyttää yhteistyössä monipuolisen toimittajajoukon kanssa, kuin yksin perinteisen oman organisaation kanssa • Asiakasläheisyys • kumppani tarjoaa kanavan siihen ryhmään johon toimia halutaan kohdistaa • kumppani luo oikeuden ja uskottavuuden toimia Mikko Martikainen

13. Kumppanuuden myönteisiä vaikutuksia(Ministry of Science, Technology and Innovation 2008)

14. Kumppanuuden kielteisiä vaikutuksia(Ministry of Science, Technology and Innovation 2008)

15. Kumppanuus ja yritykset (1) • Tarjoaa uudenlaisia mielekkäämpiä palvelukokonaisuuksia tuotettavaksi ja suunniteltavaksi • Uudenlainen vastuu palveluiden ja tavoitteiden toteuttamisesta • Tarjoaa pieniin hankintoihin verrattuna suuria kokonaisuuksia • Tarjoaa mahdollisuuden kehittyä ja kehittää omaa toimintaa ja omaa osaamista • Parantunut ja nopeampi kehittäminen • Kumppanuus tarkoittaa, että puolin ja toisin sitoudutaan tähän oppimiseen • Luo kannusteen ja mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä Mikko Martikainen

16. Kumppanuus ja yritykset (2) • Tarjoaa mahdollisuuden innovaatioiden synnyttämiseen ja mielekästä tekemistä omassa yrityksessä • Voi näin olla myös keino houkutella työvoimaa • KAKS ja nykyinen tapa: • Yksityiset palvelualihankkijat muodostuvat vain keskenään kilpaileviksi kapasiteetin myyjiksi, joilla on pelkästään suorittajan rooli ja joiden ainoa kilpailu- ja kehittämiskeino on alentaa omia yksikkökustannuksiaan • Johtaa siihen, ettei alasta tule kovin houkutteleva siihen kohdistuvan kontrollin ja kannattavuusleikkurin vuoksi • Asenne työpaikkoihin / työhön muuttunut • Selvitys nuorten asenteista • Sukupolvenvaihdos lääkäreissä • Työvoimaa tarvitsee houkutella uudella tavalla Mikko Martikainen

17. Kumppanuusosaaminen / KAKS tutkimus • Kunnat pitävät etäisyyttä toimittajiin • Verkottumisen aste on löyhä • Kunnat eivät koe tarpeelliseksi hallita tilannetta • 1/3 kunnista kehittää toimittajaluokitusta • Ei käytäntöjä, jotka edistäisivät kuntien ja yritysten välistä oppimista ja tiedonkulkua • Suhde ei muistuta kumppanuutta • Standarditoimittaja-asenne > toimittajat ovat korvattavissa • Kunnat eivät valmiita investoimaan kumppanuuteen Mikko Martikainen

18. … • Kunnat mieltävät yhteistyön liittyvän kilpailuttamisprosessin hallintaan • Hankintaosaaminen – tarjouspyyntökriteerien hallinta • Tämä vain yksi osa laajassa kokonaisuudessa • Verkottumisen etuja ei tiedosteta • Verkottumiseen liittyvää osaamista ei vielä koeta tärkeäksi • Yhteistyössä ei vielä merkkejä kumppanuudesta • Eri osapuolten näkemyksiä ei vielä huomioida • Ulkoistaminen ja yhteistyö vain taloudellisten hyötyjen toivossa • Ei: kehittäminen, innovaatiot, tuottavuus, uudet palvelut Mikko Martikainen

19. Kumppanuus koulutus / nykytila-analyysit • Vuorovaikutuksen puuttuminen (tilaajat – palveluntuottajat) • Yhteisten tavoitteiden puutteellisuus • Sopimusten keston lyhytaikaisuus ( ei mahdollista kehitystyötä) • Sopimuskannusteiden puutteellisuus – ansaintamallin muutoksen tarve • Hankintojen valintakriteerien puutteellisuus • Hankintahintakeskeisyys • Ei asiakasnäkökulmaa • Hankintaprosessi suunnittelusta sopimuksenaikaiseen yhteistyöhön on puutteellista • Kumppanuuden periaatteet puuttuvat • Ihmisten toiminta ja ammattitaito herättää luottamusta • Inhimillistä pääomaa on minkä päälle rakentaa Mikko Martikainen

20. Edelläkävijäkaupungit • Kokoaa yhteen julkisten palveluiden uudistamiseen sitoutuneita kaupunkeja • Helsinki, Espoo, Vantaa, Pori, Jyväskylä, Tampere, Kuopio, Mikkeli, Sievi • TEM, VM, STM, KL, Tekes, Sitra • Edelläkävijyyttä kahdella suunnalla • edelläkävijyys omalla toiminnalla > sovelletaan osaamista käytäntöön ja luoda uusia toimintatapoja • Pilotoidaan ja tuodaan kokemukset ryhmään • Opitaan yhteisestä tekemisestä • uusimman ulkom. ja kotim. tiedon ja tutkimuksen hallinta ja seuranta • Markkinan kokoaminen samaan aikaan Mikko Martikainen