Kansalliskirjaston julkaisuarkistoille tarjoama tuki

1. Kansalliskirjaston julkaisuarkistoille tarjoama tuki Julkaisupäivä, Oulu, 5.10.2006 Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto jyrki.ilva@helsinki.fi

2. Kansalliskirjasto ja Open Access-julkaisemisen edistäminen Suomessa • OPM:n rahoittama OA-JES-hanke (2006) • Kansalliskirjastolle resursseja julkaisuarkistojen teknisen infrastruktuurin kehittämiseen • ENCompassin ongelmat • Kehitys ei ole ollut odotettua: puutteita etenkin julkai-suarkistojen kannalta oleellisissa ominaisuuksissa • Kansalliskirjaston DSpace/Manakin-projekti • Julkaisuarkistokäyttöön soveltuvaa teknistä ympäristöä testattu ja rakennettu toukokuusta lähtien

3. Miksi juuri DSpace? • Kansalliskirjasto kartoitti keväällä 2006 muitakin julkaisuarkisto-ohjelmistoja • Mm. E-Prints, CDSWare, Fedora • DSpacella selkeitä vahvuuksia • Nimenomaan julkaisuarkistokäyttöön suunniteltu, avoimen lähdekoodin ohjelmisto • Valmistunut jo vuonna 2002 • Keskeisten perustoimintojensa osalta vakaa ja järkevästi rakennettu, helppo ottaa käyttöön • Laajimmin käytetty julkaisuarkistosovellus • Useita käyttäjiä jo ennestään myös Suomessa (mm. DViikki) • Vahva kehittäjäyhteisö tukena

4. Perustietoa DSpacesta • DSpacen tiedontallennusyksikköä, ”arkistoatomia” kutsutaan nimellä ”item” • Arkistoatomi sisältää metadatan ja halutun määrän tiedostoja • Hierarkinen rakenne: kokoelmat ja yhteisöt • Arkistoatomit liittyvät kokoelmiin ja kokoelmat yhteisöihin • Yhteisöillä voi olla rajaton määrä aliyhteisöjä • Esim. DSpace/Helsingin yliopisto/Humanistinen tiedekunta/Historian laitos/Väitöskirjat • Lisäksi Itemeista mahdollista koota erillisiä virtuaalikokoelmia • Julkaisujen pysyvänä tunnisteena handle • Handle-järjestelmä integroitu tiiviisti DSpaceen • Mahdollisuutta käyttää URN:ia handlen rinnalla selvitetään

5. Manakin-käyttöliittymä • DSpacen peruskäyttöliittymä melko kömpelö ja sen muokkaaminen käytännössä hankalaa • Muokkaukset häviävät lisäksi versiovaihdoksissa • Tästä syystä useimmilla käyttäjillä yhä DSpacen perus-layout • Manakin-käyttöliittymäohjelmisto korjaa tilannetta • Manakinin avulla DSpacen päälle voi rakentaa erillisen vapaasti muokattavan käyttöliittymän • Mahdollistaa myös yhteisö- ja kokoelmakohtaisten käyttöliittymien suunnittelun saman DSpace-instanssin sisällä • Edelleen beta-vaiheessa, ensimmäistä virallista versiota lupailtu helmikuuksi 2007 • Tästä huolimatta jo nyt toimiva ohjelmisto, vaikka tiettyjä asioita yhä puuttuukin

9. Kokemuksia tähänastisesta projektista • DSpace toimii luotettavasti • Perustoiminnot toimivat moitteettomasti: mm. selailu ja aineiston syöttäminen, kokotekstihaku, OAI-haravointi • Tukee erikielisiä versioita, vaikka lokalisointi vaatii työtä • Virkailijakäyttöön tarkoitetut hallintatyökalut epäintuitiivisia ja kömpelöitä (mutta sinänsä toimivia) • Tilastointityökalut kaipaavat kehittämistä • Manakin mahdollistaa käyttöliittymien muokkaamisen • Vaatii kuitenkin melko paljon työtä ja myös XSL-osaamista • Miten paljon muutoksia vielä tulossa?

10. DSpace/Manakin käytännössä: E-thesis uuteen ympäristöön • E-thesiksen julkaisut siirretään syksyn aikana Kansalliskirjaston DSpace-palvelimelle • Julkaisujen kuvailutiedot noudattavat opinnäytteiden kansallista metadataformaattia • Uusien julkaisujen metadata saadaan automaattisesti tekijöiden täyttämällä verkkolomakkeella • E-thesiksen oma Manakin-käyttöliittymä työn alla • Kullekin laitokselle oma sivu (yhteisö) ja sen alle erillisinä kokoelmina sen erityyppiset julkaisut • E-thesikselle oma, muista samassa DSpace-instanssissa olevista kokoelmista poikkeava ulkoasu ja omat hakuvalikot • Pohditaan myös mahdollisuutta jakaa yksittäisten kokoelmien päivitysoikeuksia tiedekuntakirjastoille

18. Kansallinen yhteistyö • Millaista kansallista yhteistyötä tarvitaan? • Millaisia julkaisuarkistoihin liittyviä palveluita Kansalliskirjastolta kaivataan?

19. Kansallinen yhteistyö (1): yhteiset toimintamallit • Yhteisten käytäntöjen luominen • Järjestelmien yhteensopivuuden kehittäminen • Yhteistyön edellytysten varmistaminen • Yhteensopivat metadataformaatit ja kuvailukäytännöt • Julkaisuarkistojen käyttämät identifikaatiotunnukset • Julkaisuarkistojen OAI-PMH-yhteensopivuus • Tulevaisuudessa: vapaakappaleluovutuksen tekeminen mahdollisimman helpoksi

20. Kansallinen yhteistyö (2):teknisiin asioihin liittyvä yhteistyö • - Miten päästään siihen, ettei kaikkien tarvitse tehdä samoja asioita uudestaan? • Esim. DSpace-tietämyksen jako kansallisella tasolla • Järjestelmä käytössä Kansalliskirjaston lisäksi myös useissa yliopistoissa ja siten myös asiantuntemusta useissa paikoissa • Miten voimme parhaiten edistää keskinäistä viestintää ja tietojen vaihtoa? • Miten yhteistyö ja työnjako kannattaa organisoida?

21. Kansallinen yhteistyö (3):keskitetty ylläpito ja yhteiset palvelut? • Julkaisuarkistopalveluita on mahdollista myös keskittää tai toteuttaa yhteistyössä esim. paikallisesti • Sopii erityisesti pienehköille arkistoille ja kokoelmille, joiden tarvitsemien teknisten järjestelmien kehittäminen ja ylläpito voi muuten olla niiden kokoon nähden kallista • Kansalliskirjaston DSpace (oa.doria.fi) • Tarjoaa mahdollisuuksia sekä keskitettyyn ylläpitoon että omien palvelukohtaisten käyttöliittymien luomiseen • Kansalliskirjasto huolehtii keskitetysti järjestelmän teknisestä ylläpidosta ja yliopistot/kirjastot vastaavat siinä toimivien palveluidensa sisällöstä • Lisää pilottiprojekteja kaivataan! • - Haravointi ja yhteisten hakupalveluiden luominen

22. Lopuksi • Tekniset järjestelmät lopulta vain yksi julkaisemisen taustaedellytyksistä • Tekninen näkökulma dominoinut ehkä liikaakin tähänastista julkaisuarkistokeskustelua • DSpace ja muut vastaavat tekniset sovellukset ovat vain työkaluja julkaisuarkiston pystyttämisessä • Suurimmat haasteet ovat kuitenkin julkaisutoiminnan käytäntöjen luomisessa, toiminnan organisoimisessa ja palvelun markkinoinnissa tutkijoille