Ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuus suomalaisessa demokratiassa – Puitteet, haasteet ja jännitteet

1. Ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuus suomalaisessa demokratiassa –Puitteet, haasteet ja jännitteet VTT, tutkija Mika Helander Svenska handelshögskolan / CEREN, SSKH, Helsinginyliopisto Säätytalo 24.4.2009

2. Suomalainen demokratia 1: demokraattinen järjestelmä • Uuskorporativistinen (lähtökohtana, että kansakunta on kuin astia) • Haastettuna lukuisia kertoja – pohjalla keskusjohtoisesti sovitut lähtökohdat, jotka eivät ole ”kyllästäneet” koko yhteiskuntaa ja poliittista järjestelmää (Tammikuun kihlaus, Korpilampi sopimus, Tupot) • Ehkä vanhempi historia on vaikeuttanut – 30-luku (Nevakiven kirja Eero A. Wuoresta) TAI 50-luvulla syntyneiden radikalismi ja turhautuneisuus? • Kun ei ole välttämätöntä niin otetaan etäisyyttä, ”symbolisia ja konkreettisia irtiottoja” • Ulkoiset pakot ja kriisit (sota ja lama) ovat pitäneet relevanttina • Mutta onko astia enää ehjä? Eli pidetäänkö kansakuntaa lähtökohtana yleisesti (ay pitää) ja saadaanko sillä mitään aikaan? (Pauli Kettusen teesi, että EK on edunvalvontapalveluita kansainväliselle pääomalle tarjoava organisaatio)

3. Suomalainen demokratia 2: demokratian tekijät • Järjestöjen demokratia ynnä edustuksellinen • Viestikapula ei ole siirtynyt toivotulla tavalla – järjestötaidot ja –halut nuorten ja nuorempien keski-ikäisten parissa puutteellisia • Tulevatko mukaan kun tulee lisää tilaa vai ovatko kyllästyneet odottamaan? Uuskorporatismi kuin ilmapallo jota on pistetty neulalla: hienot kuoret jää mutta koossa pitävä aine karannut • Michelsin teesi oligarkiasta käännettynä – demokratia ei pysy pystyssä pelkällä talkootyöllä • Mutta: Demokratia ei pysy pystyssä ilman kirkasotsaisia, palavasieluisia luottamushenkilöitä, eli vapaaehtoisia

4. Demokratian haaste 3: demokratian merkitys • Globalisaation demokratiaan tuoma paradoksi – demokratia levinnyt kaikkialle ja alkaa olemaan ainoa hyväksyttävä hallitusmuoto (Giddens) • Mutta: demokratialta on kadonnut merkitys – ei päätetä oleellisista asioista – TINA politiikka • Toistaiseksi demokratian kuitenkin oltava alueeseen sidottua – suomalaisen demokratian on siksi pysyttävä hengissä, ja se on pidettävä hengissä

5. Demokratian haaste 4: Demokraattinen prosessi • Tavoite: Solidaarisuuden vaatimus ja omista eduista valmius joustaa kun tehdään yhteistyötä: liittofuusiot, kansainvälinen politiikka, keskusjärjestöjen yhteistyö • Vaikeaa: edunvalvonta (ideana ja toimintalogiikkana) tuo mukaan intressin, joka johtaa laskelmointiin – priorisoinnit keskeistä: minkä puolesta valmis mobilisaatioon ja kuinka pitkälle valmiita myönnytyksiin (tuottavuuden haku: ylityöt, ulkoistukset, liikelaitokset, UPJ, SoleTM, Yliopistolaki jne. jne.)? (eläkekiista onnistunut voimannäyte) • Osataanko neuvotella (yrittämättä jyrätä tai huijata) ja ollaanko oikeasti valmiita yhteiseen tahtoon? RESPECT!

6. Yhteenveto:Haasteet ovat suuria, mutta puitteissa tulee olemaan pienempi muutos kuin sisällöissä! (Tosin tapahtuu myös isoja järjestöllisiä muutoksia. Mihin suuntaan kehittävät demokratiaa? Osallistavaan vai keskusjohtoiseen?)