KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN ENERGIAN KÄYTTÖ

1. KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN ENERGIAN KÄYTTÖ

2. Miksi kestävä kehitys? • Ihmisten toimet kuluttaneet paljon luonnonvaroja ja kuormittaneet ympäristöä • Kehittyvät maiden asukkaat haluaa nostaa elintasoon • Maailman kokonaistuotanto voi moninkertaistua nykyisestä 2050 mennessä • IEA:n (kansainvälinen energiajärjestö) mukaan kamppailu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jo hävitty • Kasvu tulee väistämättä moninkertaistamaan myös luonnonvarojen käytön • Maailmassa tulee olemaan pulaa myös kaikkein perustavimmista resursseista kuten vedestä ja ruoasta Lähde: Antti Kasvion luento 20.9.2012

3. Lähde: Antti Kasvion luento 20.9.2012 ja Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (http://www02.oph.fi/etalukio/historia/ihminen/ihminen.html# )

4. Suomen bruttokansantuotteen volyymi-indeksi, 1926=100 Lähde: Tilastokeskus [viitattu: 14.2.2013]. Saantitapa:http://193.166.171.75/Dialog/Saveshow.asp

5. Lähde: SUOMEN ENERGIAVISIO 2030 – YHTEENVETO, VTT PROSESSIT

6. Energian käyttö Suomessa Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-795X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/ehk/tau.html

7. Rakennusten ja rakentamisen energiankäyttö Rakennusten lämmitys, huoneisto- ja kiinteistösähkö kattavat noin 38 % ja rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentaminen noin 4 % koko Suomen energian loppukäytöstä Yhteensä 42% Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

8. Lähde: Tilasto: Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-3273. 2011, Liitetaulukko 2. Asumisen energiankulutus energialähteittäin vuonna 2011, GWh . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.2.2013]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/asen/2011/asen_2011_2012-11-16_tau_002_fi.html Lämmityksen osuus 54%

9. Asumisen energiankulutuksesta yli 80% lämmitykseen Lähde: Tilasto: Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-3273. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/asen/2011/asen_2011_2012-11-16_tie_001_fi.html

10. RAKENNUSKANNAN LÄMMITYSENERGIAN SÄÄSTÖARVIO Lähde: TkT Pekka Tuomaala 2008, Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö, VTT

11. Rakentamisen näkymiä • Yhden vuoden uudisrakennustuotannon määrä on reilu prosentti koko rakennuskannasta • Nykyisestä rakennuskannasta arvioidaan vuonna 2050 olevan jäljellä vielä noin 75 % • Korjausrakentamisen arvioidaan jatkuvan merkittävänä 2010- ja 2020-luvuilla mm. julkisivujen ja putkistojen korjaustarpeen vuoksi • Asuinrakentamisessa taloudelliset panokset korjausrakentamiseen ja uudisrakentamiseen ovat lähes yhtä suuret Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

12. Suomen kansalliset energiatehokkuus toimet 2020 mennessä Suurimmat energiansäästöt saavutetaan rakennuksissa • rakentamismääräykset (korjausrakentaminen 2013) • pientalojen lämpöpumput • öljylämmitteisiin pientaloihin kohdistuvat toimet Valtionhallinnolla vuoden 2015 jälkeen rakennettavissa, korjattavissa ja vuokrattavissa rakennuksissa tavoitteena on passiivitalo Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

13. Valtiovallan toimia opetuksessa • Kestävä kehitys sisältyy ammatillisiin perustutkintoihin vuodesta 2010 • Oppilaitoksille kehitettyjä työkaluja ovat mm. oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi ja Vihreä lippu

14. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen…. kiihtyvä ilmastonmuutos, tulevaisuuden ilmasto 2050? • Rakenteet paksunevat eristepaksuuksien kasvattaessa • Rakenteen kosteustekninen toiminta muuttuu vaipan läpi tapahtuvien lämpöhäviöiden vähentyessä • Tehokkaampia lämmöneristemateriaaleja käytetään uusissa paikoissa, vaikuttaa rakenteen kosteustekniseen, rakenteelliseen ja palotekniseen käyttäytymiseen sekä käytännön toteutukseen Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

15. Lämmöneristyksen lisäyksestä seuraa • rakenteiden ulko-osien viileneminen ja suhteellisen kosteuden nousu • perinteisten rakenteiden kosteustekninen toiminta voi heikentyä • rakennusaikaisen kosteuden kuivumiseen on varattava enemmän aikaa • rankarakenteiden rungon ylimitoitusta • eristeen läpi tehtyjen kannatusten ja ripustusten rasitukset kasvavat, =>paksumpia =>suurempia kylmäsiltoja Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

16. Lämmöneristyksen lisäyksestä seuraa • liitoksissa ja liikuntasaumoissa tulee huomioida paksujen eristekerrosten kokoonpuristuminen ja liikkeet • ilmatiiviyden merkitys korostuu • Ilmanvaihdon oltava riittävää • rakenteiden vikasietoisuus heikkenee • rakennusaikainen kosteudenhallinta • huolellinen rakentaminen Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

17. RAKENNUSTEN ENERGIAN KÄYTÖN TRENDITJA INVESTOINTIKUSTANNUSTEN KASVU kWh/m2a Lähde: TkT Pekka Tuomaala 2008, Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö, VTT

18. Rakenne toimii kosteusteknisesti… • kantavat rakenteet ja tuulensuojan sisäpuolella olevat materiaalit eivät saa homehtua (homeindeksin oltava < 1) • rakenneosissa, jotka ovat helpommin vaihdettavissa, vähäinen mikrobikasvusto voidaan hyväksyä Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

19. Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen • Ei juuri muutoksia rakenneosaan • Kuorimuuriseinät • Eristerapatut kivirakenteiset seinät, etenkin ohutrappaus- eristejärjestelmä • Peltisandwich- ja peltirankaelementit • Kevytsorakatot (myös EPS/PUR + kevytsora) Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

20. Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen • Joitakin muutoksia rakenneosaan • Betonisandwich-elementit • Puurankaseinät • Harkkoseinät • Mineraalivilla- ja EPS-eristetyt umpikatot • Kevytbetonikatot • Maanvastaiset alapohjat • Ontelolaatta-alapohjat Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

21. Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen • Muutoksia rakenneosaan • Yksiaineiset kevytbetoniseinät ja -alapohjat • Hirsiseinät • Harkkoseinät • Puurakenteiset vasakatot • Puuristikkokatot • Puukorotetut katot • Puurakenteiset ryömintätilaiset alapohjat • Tiiliverhotut puurankaseinät korkeissa rakennuksissa Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012