Työ- ja virkasuhteen keskeiset erot

1. Työ- ja virkasuhteen keskeiset erot Jyväskylä 29.1.2009

2. Yleistä • Viime vuosina virka- ja työsuhdetta ja niitä koskevia palvelussuhteen ehtoja on yhtenäistetty mistä johtuen erot virka- ja työsuhteen välillä ovat jatkuvasti pienentyneet. • Yleisenä lähtökohtana on nykyään se, että valtion sopimusmääräykset koskevat yhtälailla niin virkamiehiä kuin työsopimussuhteisia. •  Merkittävimmät erot palvelussuhteen ehdoissa virkamiesten ja työntekijöiden kesken koskevat sairausajan palkkaa, fysikaalisen hoidon korvaamista sekä tiettyjä vuosilomamääräyksiä. On myös joitain muita pieniä eroja. • Oikeusaseman kannalta merkittävimmät erot ovat virkasuhteen synnyssä, velvollisuuksissa ja palvelussuhdeturvassa (virkamiehillä turva hiukan parempi, jatkuvuusperiaate, menettelytapamääräykset velvoittavampia).

3. Virka- ja työsuhteen syntyminen • Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde, jossa virkasuhde syntyy suostumukseen perustuvan virkaan nimittämisen kautta. Virkamieslaissa määritelty kaikkia virkamiehiä koskevat kelpoisuusvaatimukset, joita täydentävät hallinnonalakohtaiset määräykset. • Työsopimussuhde on yksityisoikeudellinen palvelussuhde, jossa työsopimus syntyy sopimisen kautta. Työsopimuslaissa ei ole määritelty kelpoisuusvaatimuksia, vaan ne määräytyvät hallinnonalakohtaisten määräysten kautta. • Koeaika käytössä niin virka- kuin työsuhdepuolella. Koeaika virkasuhteisilla enintään 6 kuukautta ja työsopimussuhteisilla 4 kuukautta. Koeaikapurku mahdollinen molemmissa palvelussuhteissa.

4. Määräaikaiset palvelussuhteet • Toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde on ensijainen palvelussuhteen muoto molemmissa palvelussuhteissa. • Määräaikaisuuden käytön perusteet käytännössä samansisältöiset. Virkamieslaissa myös ketjuttaminen kielletty. • Määräaikaisen työsopimuksen voi saattaa oikeuden arvioitavaksi myös työsuhteen kestäessä, virkasuhteen vasta määräaikaisen virkasuhteen päätyttyä. • Määräaikaisen työsopimuksen laillisuuden arvio käräjäoikeus, virkasuhteisten osalta asian ratkaisee virkamieslautakunta. • Työsopimussuhteisen korvaus muodostuu irtisanomisajan palkasta sekä vahingonkorvauksesta, 3-24 kuukauden palkka, virkasuhteisten osalta korvaus on 6-24 kuukauden palkka. • Määräaikaisen virkasuhteen voi irtisanoa, määräaikaista työsuhdetta taasen ei.

5. Velvollisuudet • Virkasuhteessa velvoitteet hiukan laajemmat kuin työsuhteessa. • Keskeiset velvoitteet kuten työntekovelvoite ja työnjohtomääräysten noudattaminen käytännössä samansisältöiset. Työnantajalla direktio-oikeus. • Lahjoman vastaanottokielto ja liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisemiskielto molemmissa palvelussuhdelajeissa. • Sivutoimilupa ja –ilmoitus virkasuhdepuolella, työsuhdepuolella velvollisuus pidättäytyä kilpailevasta toiminnasta. • Varoitus mahdollinen niin virka- kuin myös työsuhteessa. • Virkamiehelle varoitus on annettava kirjallisesti ja varoituksesta voi valittaa virkamieslautakuntaan. • Työsopimussuhteiselle varoitus voidaan antaa suullisesti, varoituksesta ei voi valittaa. Varoituksen merkitys punnitaan mahdollisessa irtisanomistilanteessa.

6. Palvelussuhdeturva • Virka- ja työsuhteen päättämismuodot samat eli irtisanominen (henkilöstä johtuvat syyt ja työn vähentyminen) ja purkaminen. Molemmissa palvelussuhteissa mahdollista myös lomauttaminen, virkasuhteessa mahdollista pidättää virantoimituksesta, mitä ei työsopimuslaki tunne. • Henkilöstä johtuvissa irtisanomistapauksissa virkasuhteessa parempi turva työkyvyttömyystapauksissa sekä osittain perhevapaissa. • Työn vähentymisen johdosta tehtävässä irtisanomisessa takaisinottovelvoiteaika on virkasuhteisilla 24 kk ja työsuhteisilla 9 kk. • Työsuhteen purkamisen osalta suoja hiukan huonompi kuin virkasuhteisilla. • Menettelytapamääräykset virkasuhteessa tiukemmat kuin työsuhteessa. • Virkasuhteessa jatkuvuusperiaate, työsuhdepuolella korvausvelvollisuus 3-24 kk palkka.

7. Palvelussuhteen ehdot • Palkkausjärjestelmä koskee niin virka- kuin työsopimussuhteisia. • Palkanmaksupäivä virkamiehillä 15. päivä, työsopimussuhteisilla kuun viimeinen päivä. • Palkkasaatava vanhenee työsopimussuhteisilla 5 vuodessa, virkasuhteisilla 3 vuodessa. Virkasuhteisilla ei viivästyskorkoa. • Perhevapaamääräykset samat kuin muut palkalliset poissaolot. • Fysikaalinen hoito työsopimussuhteisilla, ei virkasuhteisilla. • Työaikamääräyksissä ratkaisevaa työaikamuoto, ei se, onko virka- vai työsuhteessa. Eroja löytyy ilta- ja yötyökorvauksen maksamisessa sekä hätätyökorvauksessa. • Päivärahat ja matkakustannusten korvaukset samoin perustein virka- ja työsopimussuhteisille. Virkamiehillä matkapäiväkorvaus, työntekijöillä matka-ajan lukeminen työajaksi viikonloppumatkustamisen osalta.

8. Palvelussuhteen ehdot • Vuosilomaa kertyy virkamiehellä, kun kalenterikuukauden aika virassaolopäiviä 18 ja työntekijällä työpäiviä 14. • Virkamiehellä oikeus pitkään lomaan, jos 15 vuotta tulee täyteen ennen lomakauden alkua, työsopimussuhteisilla ratkaisevaa se, että tuleeko 15 vuotta täyteen ennen loman alkua. • Vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan osalta sopimuksessa eroja virka- ja työsuhteisen osalta. • Virkamiehillä sairausloman ajalta lomaa kertyy ainakin teoriassa rajattomasti.

9. Palvelussuhteen ehdot • Sairausloma-ajan palkkamääräykset ovat erilaiset virka- ja työsuhteisilla. • Työsopimussuhteisilla palkkauksen taso määräytyy yhdenjaksoisen sairausloman keston ja työsuhteen kestoajan perusteella. • Jos työsuhde kestänyt yli 5 vuotta, saa täyden palkan 28+7 päivältä, tämän jälkeiseltä ajalta palkka on 2/3 enintään vuoden ajalta. Palkan maksaminen on sairauslomakohtaista. • Työtapaturman ja ammattitaudin osalta täysi palkka enintään 90 päivältä ja sen jälkeen 2/3 enintään vuodelta. • Virkasuhteisilla täysi palkka 60 päivältä, tämän jälkeen 75 % 180 päivään ja tämän yli menevältä ajalta 60 %. • Työtapaturma ja ammattitauti täysi palkka 90 päivältä, 75 % 90 päivää ylittävältä ajalta ja 60 % 180 päivää ylittävältä ajalta.