Vamman merkitys potilasohjauksessa – aivovammapotilaan hoito ja ohjaus

Vamman merkitys potilasohjauksessa – aivovammapotilaan hoito ja ohjaus Olli Tenovuo TY neurologian klinikka

Aivovammapotilaan ominaispiirteitä • oiretiedostus (= sairaudentunto) puutteellinen • muistitoiminnat heikentyneet • keskittymiskyky heikentynyt • toiminnanohjaus puutteellinen (= asioiden suunnittelu, aloittaminen, toteutus ja seurauksien arviointi vaikeaa)

Puutteellinen oiretiedostus Potilas ei ehkä ymmärrä • olevansa sairas lainkaan • tutkimusten tarkoitusta • hoidon tavoitetta ja tarkoitusta • sairausloman tarvetta

Mitä edellisestä seuraa? Potilas ei • tule vastaanotolle lainkaan • käy tutkimuksissa • toteuta hoitoja tai kuntoutuksia lainkaan tai tarkoitetulla tavalla • osaa arvioida omaa työkykyään

Muistitoimintojen heikentyminen Potilas ei ehkä muista • tulla vastaanotolle • käydä tutkimuksissa • ottaa lääkkeitään tai käydä kuntoutuskäynneillä • hoitaa virallisia asioitaan (esim. toimittaa sairauslomatodistusta) • muista lääkärin kanssa käytyjä keskusteluja

Keskittymisvaikeudet Keskittymisvaikeuksien takia potilas ei ehkä • pysty kertomaan asioita mitä piti kertoa • pysty kuuntelemaan hänelle kerrottuja asioita • vaikuttaa vastaanotolla poissaolevalta ja välinpitämättömältä • ei pysty lukemaan asiakirjoja ja täyttämään lomakkeita

Toiminnanohjauksen häiriöt Näiden seurauksena potilas • voi jättää hoitamatta asioitaan vaikka muistaisikin ne • ei osaa arvioida toimiensa seurauksia • ei osaa arvioida tilanteeseen sopivaa käytöstä (esim. vastaanotolla) • ei osaa kontrolloida tunteitaan

jättää kesken tekeillä olevat toimet • saa aikaan kaaoksen elämässään • altistuu hyväksikäytölle

Mitä edellä kuvatut seikat vaikuttavat käytännön hoitotyössä? • Ajanvaraustoiminnassa • Vastaanottokäynnillä • Hoidon järjestämisessä • Sosiaalietuuksissa • Työkykyasioissa

Vamman huomioiminen ajanvaraustoiminnassa • Vammautunut on ehkä hävittänyt kutsun, tai ei ole ymmärtänyt sen sisältöä, tai ei muista toimia sen mukaan • Aivovammapotilaaseen olisi sen takia aiheellista ottaa puhelimitse yhteyttä käyntiaikaa edeltävänä päivänä – ainakin yksin asuviin

Vamman huomioiminen ajanvaraustoiminnassa • Osa saattaa tarvita muistutuksen vastaanottopäivänä (koskee myös tutkimuskäyntejä!), kun pitäisi lähteä liikkeelle • Käymättä jäämistä ei pidä tulkita siten, ettei henkilö halua tulla vastaanotolle, ellei hän ole erikseen näin ilmoittanut • Sakkomaksun lähettäminen ei ole kohtuullista

Vamman huomioiminen vastaanottokäynnillä • Vammautunut ei yleensä osaa kertoa kaikkia tarpeellisia asioita – niitä pitää muistaa ja osata kysyä • Vammautunut saattaa muistaa tärkeitä asioita täysin väärin tai unohtaa ne kokonaan – esimerkkinä muistiaukon selvittäminen • Vammautunut saattaa sanoa jotain muuta kuin tarkoittaa ja ajattelee, eikä huomaa asiaa

Vamman huomioiminen vastaanottokäynnillä • Vammautunut ei ehkä ymmärrä kaikkea puhuttua, eikä ainakaan muista ehkä tärkeintäkään sisältöä • Vammautunut ei usein muista tai ymmärrä noudattaa annettuja hoito-ohjeita • Vammautunut saattaa tulkita asioita väärin (esim. huumoria)

Vamman huomioiminen vastaanottokäynnillä • Vammautunut ei ehkä osaa lainkaan realistisesti arvioida omaa toiminta- ja työkykyään • Vammautunut saattaa olla vaikeasti invalidisoitunut, mutta kokea itsensä täysin terveeksi • Vammautuneelle voi olla vaikea ymmärtää tehtävien tutkimusten merkitystä

Miten sitten pitäisi toimia? • Omaisen tai läheisen läsnäolo vastaanotolla on lähes välttämätöntä • Vastaanottotilanteen täytyy olla rauhallinen, ja lääkärin täytyy puhua selkeästi ja rauhallisesti ja pyrkiä varmistamaan, että potilas on ymmärtänyt tärkeät asiat

Miten sitten pitäisi toimia? • Vastaanotolla käsiteltyjä asioita on hyvä selventää ja kerrata vielä hoitajan toimesta • Ohjeet tulee jos mahdollista antaa myös kirjallisesti • Sairauskertomusteksti kannattaa lähettää kopiona kotiin, mutta sanella se mahdollisimman selkokielisenä • Antaa potilaalle tieto siitä, että hän voi ”matalalla kynnyksellä” ottaa yhteyttä jos asioissa on epäselvyyttä

Vamman huomioiminen hoidon järjestämisessä • Hoidon tavoite ja syyt pitää selostaa huolellisesti ja ymmärrettävästi • Potentiaalisesti vaarallisia hoitoja, jotka edellyttävät potilaalta huolellisuutta, pitää yleensä välttää • Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet voivat vaikuttaa odottamattomalla tavalla (sekä tehon, haittojen että annosvasteen osalta)

Vamman huomioiminen hoidon järjestämisessä • Kaiken kaikkiaan erityisesti lääkehoidon valinta edellyttää tavallista enemmän harkintaa (interaktiot, hoitoalueen leveys, lääkityksen keskeytys, sivuvaikutusten hyödyntäminen/välttäminen) • Hoidon monitorointi voi edellyttää omaisten tai läheisten seurantaa • Pitkäjänteisyyttä edellyttävien hoitojen toteutus on usein vaikeaa

Vamman huomioiminen sosiaalietuuksissa • Vammautunut ei kykene yleensä itse ottamaan selvää hänelle kuuluvista sosiaalietuuksista • Vammautunut ei usein ymmärrä lomakkeita, kykene täyttämään niitä tai huolehtimaan niiden toimittamisesta ajallaan

Vamman huomioiminen sosiaalietuuksissa • Vammautuneita täytyy usein esim. sosiaalityöntekijän tai hoitajan toimesta auttaa lomakkeiden täyttämisessä, varmistaa niiden lähettäminen, varmistaa saapuvien päätösten mahdollisesti aiheuttamat toimenpiteet (esim. valitusajat), varmistaa oikeusturvan toteutuminen

Vamman huomioiminen sosiaalietuuksissa • Terveeltä näyttävät aivovammaiset saavat usein asiatonta kohtelua viranomaisilta, ja saattavat tarvita selkokielisiä lausuntoja saadakseen oireistonsa ymmärretyksi

Vamman vaikutus työkykyarviointiin • Aivovamman saanutta potilasta ei voi päästää riskiammattiin (terveydellinen tai taloudellinen riski) jos työkyvystä ei voi olla täysin vakuuttunut – oiretiedostamattomuus! • Työtoverit eivät useinkaan ymmärrä terveeltä näyttävän työtoverin muuttunutta työkykyä ja sen syytä • Työhön paluun tulee usein tapahtua virallisen työkokeilun kautta, oikeusturva!

Työkokeilua tulee seurata ammattimaisesti ja riittävän läheltä ja sen tulee kestää riittävän pitkään • Osa työelämään palaavista ei todellisuudessa ole työkykyisiä, seuraukset näkyvät usein ensimmäiseksi perhe- ja muussa sosiaalisessa elämässä

Luonteen ja psyyken elimelliset muutokset eivät ole yleensä objektiivisesti todettavissa, mutta saattavat vaikuttaa eniten henkilön työkykyyn

Lopuksi • Aivovamman saaneen arviointi ja ohjaus edellyttää laajaa tietoa vamman mahdollisista seurausvaikutuksista sekä kokemusta niiden käytännön ilmenemismuodoista • Aivovammapotilaat tarvitsevat tuekseen moniammatillisen kokeneen tiimin ja vahvan luottamuksen hoitavaan tahoon • Terveydenhuoltomme kykenee valitettavan huonosti tarjoamaan apuaan niille jotka sitä eniten tarvitsevat - koulutuskysymys

Vamman merkitys potilasohjauksessa – aivovammapotilaan hoito ja ohjaus