Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti

1. Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti Kainuun muistiyhdistyksen järjestämä koulutustilaisuus Kajaanin yliopistokeskuksessa

2. Univaiheiden ilmeneminen aivofilmissä lähde: Kryger, Roth, Dement. Principles and practice of sleep medicine, third ed. torkevaihe S1 univaihe S2 Syvää unta: univaihe S3 univaihe S4

3. REM-uni eli vilkeuni Lihakset yleensä rentoutuvat, mutta voi esiintyä nykäyksiä. Nopeita silmien liikkeitä luomien alla Aivofilmi (EEG) aktivoituu nopeajaksoiseksi Unennäköä, aamua kohden lisääntyvästi

4. Unen arkkitehtuuri S1-S4 ja REM –vaiheet vaihtelevat peräkkäin noin 90 minuutin välein. Alkuyöstä vaihtelu on lyhyempää 70-100 min, hidasaaltouni runsaampaa. VIITE: Kryger, Roth, Dement. Principles and practice of sleep medicine, third ed.

5. Unen rakenteen keskiarvoja lähde: Kryger, Roth, Dement. Principles and practice of sleep medicine, third ed. • Hereillä 5% puoli tuntia • S1 2-5% varttitunti • S2 45-55% 4 tuntia • S3 3-8% varttitunti • S4 10-15% tunti • REM 20-25% pari tuntia • S3-4 ja REM yhteensä noin 3 tuntia tarpeen • Tehonukkuja voi selvitä yhteensä 5-6 t unilla. • Keskiarvo 7,5t yhteensä

6. Dang-Vu TT 2005 Dang-Vu TT ym 2005 REM-unessa aktiviteetti Punainen: lisääntyy Sininen: vähenee

7. insight motoriikka orientaatio Minä ja muut tahto Valveilla olon tuntu Ulkoisten ärsykkeiden vaimennus Amnesia herätessä näköhavainnot muistipätkät tunteet

8. Pekka Kuikka, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Timo ErkinjunttiSuomen Lääkärilehti 44/2007 vsk 62 Otsalohkon kuorikerrokset ------ Tiedonkäsittelyn ohjaus Otsalohkon pohjaosat ----- Käytöksen kontrolli Otsalohkon syvät osat ----- Oma-aloitteisuus ja motivaatio Lewy-kappale-taudissa myös vireys vaihtelee. Muisti säilyy melko hyvin Lohkodementiat Muisti aluksi hyvä Dementioissa myöhemmin

9. Unessa otsalohkon kyky käsitellä tietoja heikkenee DREAMING and the BRAIN: Toward a Cognitive Neuroscience of Conscious States, Behavioral and Brain Sciences 2000;23(6) Uneksittaessa REM-unessa (näkö)kuorikerrokset aktivoituvat sisäistä ärsykkeistä Hermoston välittäjäaineiden pitoisuuksien lasku kuorikerroksella ja hermoärsykkeiden tahdistuminen hitaaksi

10. REM-unen erityispiirteitä • PGO ponto-geniculate-occipital spikes= aivorungon-thalamuksen -aivojen takaosien aktivaatiopiikit (“huomiopiikit”) • hippocampus, amygdalat • NA ja 5HT ratojen heikkeneminen • Kolinerginen aktivaatio etuosissa • (HUOM Alzheimerin taudissa radat surkastuvat). Ulkoisten stimulusten/PGOn blokki? • itsenäiset sisäiset PGO-piikit stimuloivat unimaailman??

11. VALVE Asetyylikoliini korkea Ulkoiset ärsykkeet Sisäiset ärsykkeet UNI Aivojen aktivaatio taso kasvaa valvetta ja REM-unta kohti--> Hobson, J. Allan, Pace-Schott, E. and Stickgold, R. (2000), DREAMING and the BRAIN: Toward a Cognitive Neuroscience of Conscious States, Behavioral and Brain Sciences 23 (6):

12. Deluusio-harhakuvat • Otsalohko osittain ”irronnut” eli aktivaatiotaso vähentynyt

13. REM-unen käytöshäiriö • Siirtyminen äkisti REM-uneen • Aivorungon pieni osa ”lohkaistu” ylöspäin aktivaatiossa • Mahdollistaa liikkumisen • Normaalisti keho olisi veltto

14. Juoppohullu • Alkoholin käyttö estää REM-unta • Lopulta aivot siirtyvät valvetilassakin pirstoutuneena osittain REM-tilaan • Pelottavia harhanäkyjä, riehuntaa

15. REM-unessa aktiivisuus vähenee • Caudal lateral prefrontal cortex=Otsalohkon takaosan alempi sivureuna --> • tapahtumien taustat • rostral lateral prefrontal cortex =Otsalohkon takaosan ylempi sivureuna --> • episodisen muistin osuus tapahtumissa • sisäinen ärsyke-vaste systeemi silti säilyy ks. seuraava

16. REM-unessa aktiivisuus vähenee • Prefrontal cortex=Otsalohkon takaosa • todellisuudentaju • ajan taju • >valveen tuntu silti säilyy • >muistikuvat unesta häviävät nopeasti • 65% unista sisältää pätkiä muistoista, mutta vain 1-2% niistä johdonmukaisia

17. UNIVAJEAivojen etuotsalohkojen toiminnot • Luova ajattelu sekä toiminnan suunnittelu heikkenevät. • Tietotulvan suodatus vaikeutuu, kun havainnointi ja tarkkaavuus heikenevät • Turvaudutaan rutiineihin.

18. Univaje vaikeuttaa suoriutumista - rutiinimaisissa valvontatyyppisissä tehtävissä - monimutkaisissa tiedonkäsittelyä vaativissa tehtävissä. - Toimintatyyli muuttuu. Riskinottokynnys laskee, vrt 0,5 promillen humala - epäedullisia mielialamuutoksia on todettu. Duodecim Univaje terveysriskinä Mikko Härmä, Mikael Sallinen Vsk. 47 • Nr: 20 / 2000 • s. 2267 Univaje 24t tai jatkuva univaje

19. Adenosiini ja kahviLauri Alanko, väitöskirja 2005 • Adenosiini energian raaka-aineena • Kertyy valvoessa aivojen etuosiin • Väsymyksen ”välittäjäaine” • Valvoessa Adenosiini-1 välitys tehostuu edelleen --> aivot pyrkivät nukahtamaan • Kahvi toimii vastavaikuttajana

20. Univajeen vaikutuksia • Epätarkoituksenmukainen käyttäytyminen ja lisääntynyt onnettomuus- ja tapaturmariski. Luulee pystyvänsä nopeampaan ja silti hyvään suoritukseen. • Vireystasoon vaikuttavia tekijöitä ovat vuorokaudenaika sekä ympäristön virikkeisyys. Ihmisen kyky vastustaa nukahtamista romahtaa yhden yön valvomisen jälkeen. Mikrouni-torkahtelutaipumusta.. Muistijälki ei tartu. • Duodecim Univaje terveysriskinä , Mikko Härmä, Mikael Sallinen ,Vsk. 47 • Nr: 20 / 2000 • s. 2267

21. Otsalohkon etuosan aktiivisuuden muutokset • Riippuvat tehtävän kognitiivisista vaatimuksista • Etuaivokuoren aktiivisuus työmuistia vaativissa päässälaskutehtävissä heikkenee univajeen seurauksena, • Sanallisessa oppimistehtävässä käy päinvastoin. • Molemmissa tapauksissa suoriutuminen itse tehtävässä heikkenee.

22. REM: minä ja toisen persoona • Inferior parietal lobule=(alempi päälaen pieni lohko) ja temporo-parietal area=(päälaen ja ohimolohkon laajempi alue) --deaktivoituu • medial prefrontal=(Otsalohkon takaosan sisäkerros) kuorikerros säilyy --> • kyky tulkita toisen tunteita ja aikomuksia • -->voi toimia unessa itsenään tai katsella toimiaan ikään kuin ulkopuolisena

23. REM-UNI Käsitellään edellisen päivän tapahtumia, patoutuneita tunteita. Mielenterveydelle tärkeää

24. REM-uni Opitaan uusia taitoja “mielikuva”- harjoittelulla Tunnepatoumat eivät häiritse oppimista Luovaa ajattelua?

25. Syvä uni - Opiskellut asiat syvenevät muistiin -Aivojen aineenvaihdunta vilkasta, palauttavaa

26. tarmokkus vähenee hajamielisyyttä kireyttä, vihamielisyyttä jännittyneisyyttä levottomuutta ahdistuneisuutta alakuloisuutta UNIHÄIRIÖIDEN MIELIALAVAIKUTUKSIA

27. PSYYKKISET HÄIRIÖT JA UNI(SLL 34/2004:3039-3044 Lindberg ym. KAAMOSMASENNUS->liikaunisuusMUU MASENNUSsyvän unen määrä vähenee. Vilkeuni aikaistuu.MASENNUKSESSA valvo(tta)minen voi kohentaa mielialaa!(?)

28. VAIKEUTTAVAT nukahtamista lyhentävät yöunta vähentävät syvää unta ja vilkeunta AHDISTUSOIRE JA RUNSAS ALKOHOLIN KÄYTTÖ

29. Biologisia rytmejä suhteessa vireystasoon Kiitän kuvasta dos. Markku Partista

30. Iän ja sairauden vaikutuksia Havahtumiset lisääntyvät iän mukana. Syvä uni vähenee. Yöuni voi hiukan lyhentyä ja päivänokosten tarve kasvaa Ylempien hengitysteiden vastus kasvaa. Uniapnea. Hengitys muuttuu epäsäännöllisemmäksi. Yksilöllinen välinen vaihtelu korostuu. Rytmiset yölliset liikehäiriöt lisääntyvät, mm. levottomat jalat.

31. KellogeenitTimo Partonen, Duodecim Vsk. 47 • Nr: 22 / 2004 • s. 2663 ja Vsk. 47 • Nr: 23 / 2005 • s. 2545Rintamäki ja Partonen, Duodecimvsk 64-Nr 8/2009 s.693- • Clock-geeni (circadian locomoter output cycles kaput) ja BMAL1 • Hiirellä mutaatio muuttaa syömistottumuksia -->metabolista oireyhtymää muistuttava tilanne ja yhteys diabetekseen/verenpainetautiin • alttius päihdekäyttöön • yhteys kaamosmasennukseen

32. Keskuskello ja vilkeuni • Keskuskello säätelee vilkeunen rytmiä • Kellogeeni välittää vaikutukset aineenvaihduntaan mm PGC-1alfan kautta. • Paasto aktivoi samaisen PGC-1alfan • Vilkeunen häiriöt vaimentavat sitä ja aiheuttavat insuliiniresistenssiä • Riittävä syvä uni(mahdollistaa vilkeunen) laihduttaa

33. UNIVAJE TULEHDUKSIA? • univaje aiheuttaa muutoksia elimistön vastustuskyvyssä • univaje aiheuttaa muutoksia sokerinsietokyvyssä, painon hallinnassa - autonomisen hermoston toiminta kiihtyy - veren hyytymistasapaino epäedulliseksi SOKERITAUTI? YLIPAINO? VERITULPPIA?

34. Aktigrafia unen laadun seurannassa