VAMMAT VEKS Valmennuksen näkökulma

1. VAMMAT VEKSValmennuksen näkökulma 20.5.2014, Joensuu Asko Härkönen Huippu-urheiluyksikkö Suomen Olympiakomitea

3. Kuormitus ja palautuminen

4. Hyvä harjoittelu, ravinto ja lepo ovat urheilijan kehittymisen perusteet. Niiden täytyy olla hyvässä tasapainossa, että urheilija kehittyy optimaalisesti.

5. UNI(Uniuutiset 2/2008, Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti) • Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, esimerkiksi sydämen syke hidastuu ja verenpaine laskee. Ainoastaan aivot työskentelevät, ne käsittelevät päivän tapahtumia – ja lataavat omia energiavarastojaan. • Nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset, keskimäärin 8 - 9 tuntia yössä. Jyväskylän yliopiston ja WHO:n koululaistutkimuksen mukaan yli 70 % suomalaisista yli 15-vuotiaista koululaisista käy iltaisin nukkumaan klo 23 tai myöhemmin. Vastaava luku oli 15–20 vuotta aikaisemmin vain 30 %. • Voimakkaiden fysiologisten muutosten takia unen tarve kasvaa • Sosiaaliset paineet voivat johtaa myöhäiseen nukkumaan menoaikaan • Unen aikana päivällä opitut asiat, kuten motoriset taidot, siirtyvät työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Univaje vaikeuttaa oppimista. • Monen nuoren on vaikeaa nousta aamuisin kouluun tai he nukahtelevat koulutuntien aikana, nukkuvat iltaisin ja viikonloppuisin. Jos unen puute on jatkuvaa, myös urheiluvammariski kasvaa. => Aikaisen aamutreenin järkevyys?

6. Menen yleensä nukkumaan

7. Nukun keskimäärin tuntia / yö

8. Ravinto • Monipuolinen ja riittävä ravinto kuuluu olennaisena osana urheilulliseen elämäntapaan. Urheilija kehittyy, kun harjoittelu, lepo ja ravinto ovat tasapainossa. • Ruokarytmi on sisällön lisäksi tärkeä - aamupala – lounas – välipala – päivällinen - iltapala • Jos yksi tekijä pettää, vamma- ja sairastumisriski lisääntyy ja urheilullinen kehittyminen kärsii.

9. Kiireetön päivärytmi • Nykypäivän nuorilla urheilijoilla on paljon motivaation kohteita ja se aiheuttaa aikapulaa • Huipulle tähtäävän urheilijan on opittava asettamaan urheilun ohjelmointi ykkössijalle ja muut elämän tärkeät asiat aikatauluttuvat sen mukaan • Kiireetön päivärytmi mahdollistaa keskittymisen niin harjoitteluun kuin koulunkäyntiinkin • Kiireettömän päivärytmin saavuttaminen vaatii hyvää suunnittelua

10. Keskivertopäiväni rytmi on kiireetön

11. Opintojen suorituksen aikataulu on

12. Verryttely • Alkuverryttelyn tarkoitus on valmistaa keho tulevaan harjoitukseen ja siten mahdollistaa laadukas harjoitus ja ennalta ehkäistä vammoja • Verenkierto vilkastuu, aineenvaihdunta tehostuu, hermosto virittyy • Loppuverryttelyn tarkoitus on nopeuttaa elimistön palautumista lepotilaan • Verenkierron vilkastaminen tehostaa kuona-aineiden poistumista lihaksistosta, hermoston palautuminen lepotilaan nopeutuu

13. Taitoharjoittelu ja vammojen ennaltaehkäisy(Jaakkola, Timo & Kalaja, Sami, Valintavaiheen asiantuntijatyö, KIHU 2014) • Lapsuusvaiheen tapaan myös nuoruusvaiheessa monipuolisten liikunnallisten perustaitojen harjoittelu on tärkeää. • Liikunnallisten perustaitojen hallintaa voidaan pitää edellytyksenä varsinaisten lajitaitojen oppimiselle. • Hyvät motoriset taidot ennaltaehkäisevät urheiluvammojen syntymistä. • Suurin osa taitojen oppimisesta on oppijalle tiedostamatonta. Tämän vuoksi motivointi ja positiiviset tunnekokemukset ovat oppimisen lähtökohta ja valmentajalle ensimmäinen haaste.

14. Valmentajan vastuu Valmentajat eivät aina tunnista, että myös heidän tiedostamattomalla asenteellaan ja käyttäytymisellään on vaikutusta siinä missä tiedostetullakin.

15. Valmentajalla on auktoriteettiaseman ansiosta erittäin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tulevien huippu-urheilijoiden elämäntapojen muodostumiseen ja rytmitykseen lapsuus- ja nuoruusvaiheissa. • Valmentajan tulee opettaa urheilija kuuntelemaan kehoaan ja valmentajan tulee ottaa vakavasti urheilijan kommentit kivun ja sairauden tuntemuksista!

16. Valmentajani on luotettava

17. Valmentajallani on hyvä keskusteluyhteys vanhempieni kanssa

18. TÄRKEIMMÄT TUKIPILARIT MATKALLA OLYMPIALAISIIN

19. Huippu-urheilijan elämäntapa • Elämäntavat muotoutuvat vahvasti jo lapsuusiässä ja omaksutut tottumukset vaikuttavat myös siinä nuoruusvaiheessa, jolloin harjoittelumäärää kasvatetaan. • Nuoren urheilijan kohdalla elämäntapojen terveellisyyden lisäksi olennainen tekijä on niiden päivittäinen rytmi. • Ruokailurytmin säännöllisyys • Nukkumaanmenoaika, joka ei saisi vaihdella päivästä toiseen tuntia enempää. • Nuoren urheilijan viikoittainen aikataulu tulee huolellisesti rytmittää, ei ainoastaan harjoittelun, vaan myös muiden elämäntapojen suhteen eli milloin syödään, nukutaan tai on urheilusta vapaata aikaa.

20. Elämäntapojen tärkeyttä huippu-urheilijaksi kehittymisessä voidaan havainnollistaa kääntämällä elämäntavat epäterveiksi. • univaje • epäterveellinen tai epäsäännöllinen ruokailu • päihteidenkäyttö • liiallinen ruutuaika tai energiajuomien nauttiminen => harjoitustilanteen psykofyysinen valmius heikkenee => rasituksesta palautuminen hidastuu => oppiminen heikkenee => vamma- ja sairastumisriski kasvaa • Urheilijan on opittava pitämään huippu-urheilijan elämäntavasta voidakseen toteuttaa sitä!

21. SUURIMMAT UHKATEKIJÄT MATKALLA OLYMPIALAISIIN

22. KIITOS TARKKAAVAISUUDESTA! Graafiset esitykset pohjautuvat Olympiakomitean haastajaohjelmassa olleiden urheilijoiden vastauksiin 2010.