190 likes | 318 Views
Järjestöjen näkökulma ja rooli työllistymisen tukemisessa. Minna Miettinen, Suomen CP-liitto ry. Vammaisjärjestöt. Päätavoitteena edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa
E N D
Järjestöjen näkökulma ja rooli työllistymisen tukemisessa Minna Miettinen, Suomen CP-liitto ry
Vammaisjärjestöt • Päätavoitteena edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa • ”Mahdollisuuksien ovien auki puskeminen on raju ponnistus vammaiselle ihmiselle. Järjestöjen rooli on avata sellaisia ovia.”
Vaikuttamiskeinot • Tiedottaminen • Kouluttaminen • Kannanotot, lausunnot • Oikeuksien valvonta • Ohjaus ja neuvonta • Verkostotyö • Tutkimustoiminta • Kehittämistyö, uudet toimintamallit mm. projektien kautta
Vammaisfoorumi ry • Vuonna 1999 perustettu 27 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö • Edustaa noin 320 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä • Edistää vammaisten ihmisten yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia • Edustaa Suomen vammaisjärjestöjä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, erityisesti Euroopan vammaisfoorumissa
Työskentelytapa hallinnollisesti kevyttä hajautettua, verkostoihin perustuvaa • Lausuntoja, kannanottoja, tapaamisia jne. • Keskeisin tavoite vaikuttaminen kotimaiseen vammaispolitiikkaan • Vammaisfoorumin työllisyysryhmä : työllisyyteen ja koulutukseen liittyvän lainsäädännön seurantaa
Perustuslaki 18 §: Oikeus työhön ja elinkeinovapaus • Jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. • Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. • Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
Yhdenvertaisuuslaki (2004) • Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä • tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa mm. työelämässä
Sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on mm. • 1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä tai elinkeinotoiminnan tukemisesta • 2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä • 3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta
Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen 5 § • Yhdenvertaisuuden edistämiseksi työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi
Syrjinnän kielto 6 § • Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella • Yhdenvertaisuuslain toteutumista valvovat työsuojeluviranomaiset työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa
Lukuja… • 30 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta haluaisi työelämään • 30%:lla vammaisista ja pitkäaikaissairaista työkyky sama kuin muulla väestöllä keskimäärin (PTT:n raportteja N:o 202, 2007) • Vuonna 2008 vajaakuntoisten työllistämiseen palkkatukea 36 miljoonaa
1000 korkeakoulutettua vammaista työttömänä • Työvoimatoimistoissa oli vuoden 2007 lopulla n.32 000 ns. vajaakuntoista työtöntä työnhakijaa • Työnhakija-asiakkaina ’vajaakuntoisia, henkilöitä oli kaikkiaan n. 68 500
Työllistymismahdollisuuksia heikentävät • Monimutkainen palvelujärjestelmä • Kannustinloukut • Kielteiset asenteet tai tiedon puute vammaisuudesta • Epärealistiset tavoitteet • Tiedon puute tukimuodoista • Pitkittynyt työttömyys, työkokemuksen puute
Työllistymistä tukevat mm. • Tehokkaat tukijärjestelmät • Aktiivisuus, itseluottamus • Kouluttautuminen • Henkilökohtaiset valmiudet, sosiaaliset taidot • Työkokemus • Realistiset tavoitteet
Mitä pitäisi tehdä? • Asenteisiin vaikuttaminen, mm. tietoa lisäämällä • Kannustinloukkujen purkaminen • Palvelujärjestelmän selkeyttäminen, palveluohjauksen kehittäminen • Yksilöllisten tukimuotojen tarjoaminen • Henkilökohtaista, pitkäaikaista tukea mm. työhönvalmentajien avulla • Tiedottaminen tukimuodoista • Vastavalmistuneille erityistä tukea
Mitä on TYÖKYKY ? • Työkyky on yksilön ja hänen ympäristönsä muodostaman systeemin ominaisuus • Työkykyongelma on tämän kokonaisuuden häiriö eikä yksilön ominaisuus
Jokaisella on vahvuutensa • Toimintarajoite ei tarkoita työkyvyttömyyttä, sillä työkyvyn ratkaisevat: • Työtehtävät • Vamman laatu ja aste • Apuvälineet • Työympäristön suunnittelu (esteettömyys) • Työyhteisön asenteet, toimintakäytännöt • Vajaakuntoinen-termistä tulisi luopua ja ottaa käyttöön termi osatyökykyinen
Suomen CP-liitto ry • Vammaisfoorumin jäsen, mukana vammaisfoorumin työllisyysryhmässä • VATES säätiön taustayhteisö • Työllisyysneuvonta: tietoa työelämää koskevista asioista ja apua työllistymiseen, puh. 09-5407 5415 • Mukana Sisäänheitto työelämään! –projektissa, jota koordinoi Lihastautiliitto ry www.sisaanheitto.fi
Muita työllisyyteen liittyviä projekteja • www.takaisintoimeen.fi • www.vamlas.fi/Ote-projekti • www.vamlas.fi/Työllistymisen polku -projekti • Mahis työhön / Invalidiliitto ry