1 / 13

Lapset kertovat hyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko ?

Anna-Maija Puroila, tutkijatohtori TelLis -projekti 2010-2013 ”Päiväkotiarki lapsen kertomana” (Suomen Akatemia 21892) Lapsen hyvä arki –hankkeen seminaari Ylivieska 10.9.2011. Lapset kertovat hyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko ?. Millaisten kertomusten äärellä olemme?.

lottie
Download Presentation

Lapset kertovat hyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko ?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Anna-Maija Puroila, tutkijatohtori TelLis -projekti 2010-2013 ”Päiväkotiarki lapsen kertomana” (Suomen Akatemia 21892) Lapsen hyvä arki –hankkeen seminaari Ylivieska 10.9.2011 Lapsetkertovathyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko?

  2. Millaisten kertomusten äärellä olemme? • Kertomusten konteksti • 3 pohjoissuomalaista kuntaa • 6 päiväkotiryhmää (1-6 v) • lapsia yhteensä noin 100 • Tutkimusaineiston luonne • havainnointeja päiväkotiarjen tilanteista • nauhoitettuja keskusteluja • lasten piirustuksia ja piirustustarinoita • lasten ottamia valokuvia • Tutkijoina • osallistumme kertomusten tuottamiseen • kerromme tarinoita uudelleen, uusissa tilanteissa, uusille yleisöille

  3. Miten lapset kertovat? • Monet kertomisen tavat: • ilmeet, eleet, kehonkieli, • itku, nauru, • leikki, • piirtely, laulaminen, käsillä tekeminen, • liikkuminen, • puhe, • hiljaisuus, vetäytyminen

  4. Miksi lasta pitäisi kuunnella? • Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla • Kolme taustajuonnetta (Moss, Clark & Kjorholt 2005) • Lapsen oikeudet (YK:n lapsen oikeuksien sopimus) • Lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä ja mielipiteensä kaikissa lasta koskevissa asioissa • Lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi • Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti • ”Uusi lapsitutkimus” • Children as ’becomings’ > children as ’beings’ • Tutkimus kiinnostunut yhä enemmän lapsista oman elämänsä asiantuntijoina • Lapset tutkimuksen kohteista osallisiksi, ”kanssatutkijoiksi” • Talouden muutos • Lapset asiakkaina, kuluttajina

  5. Kuunteleminen yhdistää meitä toisiimme • Kuuntelemme kaikilla aisteillamme • Kuunteleminen liittyy lukuisiin erilaisiin kieliin, symboleihin, koodeihin ja tapoihin, joilla ilmaisemme itseämme • Kuuntelemiseen liittyy uteliaisuutta, epäilystä, toivoa, kiinnostusta; kuuntelemisessa on aina emootioita • Kuunteleminen on avoimuutta erilaisuudelle, toisen ihmisen näkökulmien ja tulkintojen arvon tunnistamista • ”Kuunnella” on aktiivinen verbi, johon kytkeytyy tulkintaa, merkityksenantoa ja arvonantoa viestin lähettäjää kohtaan • Kuunteleminen ei tuota vastauksia, vaan muodostaa kysymyksiä • Kuunteleminen ei ole helppoa; se edellyttää omien ennakkoluulojen kyseenalaistamista ja avoimuutta muutokselle • Kuunteleminen rikastuttaa sekä viestin lähettäjää että kuuntelijaa • Kuunteleminen on edellytys oppimista edistävän suhteen muodostumiselle • Kuunteleminen on konteksti, jossa opitaan kertomaan ja kuulemaan Mitä on kuunteleminen? (mukaillen Rinaldi 2005)

  6. Mitä lapset kertovat hyvinvoinnistaan? • Having: • Materiaalinen ympäristö • Loving: • Ihmissuhteet • Being: • Suhde yhteiskuntaan (arvostus, mahdollisuudet merkitykselliseen toimintaan, osallisuuteen ja vaikuttamiseen) (Allardt 1976)

  7. Having • Millainen on lapsen suhde päiväkodin materiaaliseen ympäristöön?

  8. Loving • Millainen on lapsen suhde päiväkodin aikuisiin ja toisiin lapsiin?

  9. Being • Millaista lapsuutta päiväkodeissa rakennetaan? • Lapsi yksilönä vs. ryhmässä • Lapsen autonomia vs. aikuisen auktoriteetti • Lapsen oppiminen vs. aikuisen opettaminen • Lapsi tässä ja nyt (being) vs. tulevana koululaisena, aikuisena (becoming)

  10. Havaintoja kuuntelemisen haasteista • Minulla on tarve puhua paljon, selittää, opettaa • Puhun lapsen puheen päälle; en malta odottaa, kun lapsi etsii sanoja • Kysyn monta kysymystä yhtä aikaa A-M: Aa. Onks siinä kaikkein hauskimmat pelit nämä tammi, mylly ja mitä nämä on labyrintti? (Ö..) Vai mikä ois kaikkein hauskin peli? [Viivi äännähtää kuin vastatakseen A-M ensimmäiseen kysymykseen, mutta A-M jatkaa puhettaan toisella kysymyksellä] • Kysyn rajaavia kysymyksiä (vrt. kertomaan motivoivat kysymykset) - Onko Selinasun kaveri? - vrt. Kukahan tässä kuvassa on? Millainen lapsi tässä kuvassa on? Mitä näet? • Tarjoilen omia sanojani, omia tulkintojani Lapsi: Yks meni vähä hu… A-M: Ei se haittaa. Se ei haittaa mittää vaikka mennee vähä huonosti, kudigikamerassa ei haittaa mittää vaikka ottaa paljo. • En huomaa lapsen sanattomia viestejä tai en reagoi niihin • Useampi lapsi haluaa kertoa samaan aikaan • Erilaiset lapset, erilaiset kertomisen tavat

  11. Havaintoja kertomista ja kuuntelemista edistävistä tekijöistä • Aikaa ja tilaa lapsen kertomiselle • Katsekontakti, fyysinen läheisyys • Kehonkieli • Kokonaisvaltainen läsnäolo • ”Kannattelevat kommentit”, palaute • Kuullun toistaminen • Motivoivat, avoimet kysymykset • Tunteiden ilmaiseminen ja nimeäminen • Äännähdykset, nyökkäykset Lapsi: Ja siinä oli se ilkee äijä. AM: Oliko? Lapsi: Oli. AM: Mitenhän sille tapahtu? Lapsi: Mää en tykännyku mää näkkiin, että siinä täällä leikataan sitä [näyttää kättä]. AM: Sormeelekattiin? Lapsi: Ei ku täällä oli näin täällä sisällä ja oli inhottavan näkönen. AM: Joo. Niin siinä tarinassa oli joku ilkee… Lapsi: äijä. AM: Joo. Oliko se sille pojalle ilkee? Lapsi: Oli sille pojalle, mutta se on niin rohkee, että se voi taistellakki ja siinä oli se taika myös…

  12. Matkaevääksi • Kertomukset ovat ikkuna lasten maailmaan. • Onko päiväkodissamme tilaa lasten kerronnalle? • Millainen kuuntelija, kuulija ja kanssakertoja olen?

  13. Julkaisuja • Puroila, A-M., Estola, E. & Syrjälä, L. (in press) Having, loving, being: Children’s narrated well-being in Finnish day care centres. Early Child Development and Care. • Puroila, A-M., Estola, E. & Syrjälä, L. (in press) Does Santa exist? Children’s everyday narratives as dynamic meeting places at a day care centre context. Early Child Development and Care. • Puroila, A-M. (2010) Lapset ja tutkija päiväkotiarjen näyttämöillä. Teoksessa L. Turja & E. Fonsen (Toim.) Suuntana laadukas varhaiskasvatus. Professori Eeva Hujalan matkassa. Tampere: Suomen varhaiskasvatus ry, 14-29. • http://www.oulu.fi/ktk/kasope/tutkimus/tutkimusryhmat_ja _projektit/elava_kertomus/tellis/

More Related