Ikäjohtaminen Kainuun Osuuspankkissa

1. IkäjohtaminenKainuun Osuuspankkissa Kainuun OsuuspankkiPertti Mikkonen

2. Mitä ikäjohtaminen onKainuun Osuuspankissa • Ikäjohtaminen ottaa huomioon henkilöstön eri elämän- jatyöuran vaiheissa heidän yksilölliset tarpeet ja odotukset työnantajalta,joilla tuetaan heidän suoriutumista työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa, terveyden ylläpitämistä, työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä. • Ikäjohtaminen ymmärretään harmittavan usein vain varttuneemmanhenkilöstön tukemisena ja toimenpiteinä kehittää heidän suoriutumistatyöelämässä. • Henkilöstöä voidaan jakaa monesta eri näkökulmasta eri elämän- ja työura vaiheisiin. Yhtenä jakona voidaan hahmotella seuraavasti: • Nuoret, työuran alussa olevat, ominaista perheen perustaminen • Keski-ikäiset, vakiintuneen ammattitaidon ja elämän kokemuksen omaavat henkilöt • Varttuneemmat, vahva työkokemus ja työhistoria, uuden oppiminen

3. Ikäjohtamisen tausta- ja lähtötietoja • Kainuun Osuuspankin henkilömäärän kehityksen historiaa: • Henkilöstömäärä oli vuonna 1988 121 henkilöä, joka on laskenut aina vuoteen 2007 saakka, jolloin oli 56 henkilöä. • Vuoden 2013 henkilöstömäärä on kasvanut 73 henkilöön. • Keski-ikä vuonna 2007 oli 48 vuotta ja 2013 oli 43 vuotta. • Yhden vuoden aikana 2008 rekrytoitiin 15 uutta henkilöä, mikä oli noin 25 prosenttia henkilöstöstä. • Aikaisemmin painopiste on ollut uusien henkilöiden perehdyttämisessäja liiketoiminta osa-alueiden osaamisen kehittämisessä. Jatkossa korostuu myös työyhteisön toimintatapojen ja henkilöstöasioiden säännöllinen läpikäynti. • Nuorten ja varttuneiden henkilöiden arvomaailma, asenne, osaaminen ja odotukset omalta elämältä, ura kehitykseltä sekä työyhteisöltä ovat erilaiset. • Kun työyhteisöön tulee yksittäisiä uusia henkilöitä, he omaksuvat hyvin nopeastityöyhteisön arvomaailman ja toimintatavat, uudet ”tuulet”ja ajatukset eivät tahdo päästä esiin.

4. Ikäjohtamisen tausta- ja lähtötietoja • Kun nuorten ja varttuneiden suhde on tasasuuruinen, vaatii se työyhteisöltä entistä enemmän kykyä, tahtoa ja johtajuutta tarkastella asioita eri näkökulmista. • Nuorten ja varttuneiden arvomaailman yhteen sovittaminen ja ymmärryksen löytäminen on keskeinen asia. • Edellä mainittu kehitys on johtanut siihen, että entistä enemmän tulee kehittää huomio ikäjohtamiseen ja käydä avointa keskusteluatyöyhteisön pelisäännöistä. • Ymmärryksen, hyväksynnän ja arvostuksen saavuttamisella on keskeinen vaikutus työhyvinvointiin. • Kainuun Osuuspankissa tämä muutos kohdistuu ajanjaksolle2008 – 2013. Olemme alussa ja otamme huomioon henkilöstön odotukset.

6. Toimintaympäristön, asiakaskäyttäytymisen japalvelujen muutokset • Samaan ajankohtaan 2008 – 2013 kohdistuu myös muutoksia: • Finanssialan muutostuulet • Pankki ja vakuutustoiminnan yhdistyminen • Uudet toimijat ja kilpailu • Sääntelyn tuomat kustannuspaineet ja velvoitteet • Kannattavuuden kehitys • Asiakaskäyttäytymisen muutos • Asiakkaat odottavat uudenlaista toimintatapaa ja palvelukanavia • Asiantuntijuus korostuu, osaamisen vaade kasvaa ja moninaistuu • Asiakkaiden uusien palvelutarpeiden tyydyttäminen • Tuotteiden ja palveluiden monimutkaisuus • Nykyisin korostuu asiakkaidemme koko elämän tilanteen ja kokonaisuuden hahmottaminen • Palvelut ja tuotteet ovat räätälöitävissä asiakkaan tarpeiden mukaan

7. Tiedon löytämisen haaste • Vuosien saatossa monet toimintamallit, toimintaperiaatteet, kirjoitetut ja kirjoittamattomat ohjeet ovat varttuneiden tiedossa (näin on toimittu aina). Nämä voivat olla vuosikymmenien takaa, eikä niitä olla kyseenalaistettu. • Ohjeistus ”hajoaa” usealle sisäisten palveluiden alueelle, esim. • Hyvän liiketavan periaatteet antaa eettisen pohjan tekemiselle • HR työsuhteeseen liittyvistä asioista • Turvallisuuteen, toimitilaturvallisuuteen, tietotekniikkaan ja palveluturvallisuuteen liittyvistä asioista • Osaamisen kehittäminen, henkilön ja työyhteisön osaaminen • Työterveyshuoltoon, työterveyspalveluihin ja työkykyyn liittyvät asiat • Työsuojelu ja työsuojeluun liittyvät asiat • Työhyvinvointi ja työhyvinvointiin liittyvät asiat • Lainsäädännön tuomat velvoitteet eri palveluiden ja tunnistamisen osalta • Riskienhallinta ohjeistaa toimintatapojen, palveluntarjonnan, hinnoittelun ja vakuuksien osalta • Sääntelyn tuomat velvoitteet vakavaraisuuden hallinnan osalta • Haaste on löytää henkilöstöä koskeva ohjeistus ja toimintamallit

8. Tiedon löytämisen haaste • Ohjeiden ja toimintamallien tulkinnassa tai soveltamisessa erilaisia käytäntöjä, jotka voivat olla myös ristiriidassa keskenään. • Haaste saada kaikki henkilöstöä koskeva tieto ”avoimeksi” ja samalla tavalla ymmärretyksi. • Siirrytty ”staattisesta” tilasta ”dynaamiseen” tilaan henkilöstön vaihtuvuuden, henkilöstömuutosten ja tehtävämuutosten osalta. Työsuhteen ”elinkaari” muutoksessa.

9. Ikäjohtamisessa on kysymysymmärryksen, hyväksynnän ja arvostuksen rakentamisesta Arvostus = kasvaa hyväksynnän jälkeen luottamuksen kautta vuosien saatossa Hyväksyntä = syntyy molemminpuolisen ymmärryksen kautta Ymmärrys = molemmilla vastuu Aikajänne

10. Miten voimme rakentaa ja luoda puitteistaymmärrykselle, hyväksynnälle ja arvostukselle • Työantajana meidän tulee olla valmiita ja halukkaita hyödyntämään kaikki työlainsäädännön, työehtosopimuksen sekä kullakin toimialalla vallitsevan ohjeistuksen tuomat nykypäivän mahdollisuudet. • Kyseenalaistamme nykyiset toimintatavat ja käymme avointa keskustelua luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun sekä henkilöstön ja esimiesten kesken. Löytää yhdessä työyhteisön strategian, tavoitteiden, asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta yrityksen menestystä tukevat ratkaisut. • Työantajana meidän tulee käydä säännöllistä ja rakentavaa vuoropuhelua kuukausittain / viikoittain luottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Kertoa ja kuulla missä olemme menossa ja mitä on mahdollisesti tulossa, painopiste tulevaisuuden ennakoinnissa. Erityisesti kuunnella tuntemuksia ja ajatuksia. Aina voi kysyä ”miten meillä menee”.

11. Miten voimme rakentaa ja luoda puitteistaymmärrykselle, hyväksynnälle ja arvostukselle • Kainuun Osuuspankissa olemme alkaneet kokomaan henkilöstöä koskevat toimintatavat ja ohjeistukset ”yksiin kansiin”. • Prosessi kokonaisuudessaan tunnustaa hitaalta, koska se edellyttääkunkin asiakohdan perusteellista käsittelyä ja keskustelua.

12. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminenKainuun Osuuspankissa Kainuun OsuuspankkiPertti Mikkonen

13. Käytettävissä olevia mahdollisuuksia joustoihin erilaisissa tarpeissa • Käytössä olevat, lakeihin ja työehtosopimuksiin pohjautuvat mahdollisuudet on ryhmitelty yksilöllisten tarpeiden perusteella: 1. Omaehtoinen opiskelu 2. Pienten lasten tai teini-ikäisten vanhemmuus 3. Omien vanhempien tai muun lähiomaisen sairaus 4. Muut perhesyyt 5. Muiden yksilöllisten tarpeiden ja suunnitelmien toteuttaminen 6. Tilapäiset ja lyhyet työajan joustotarpeet

14. Omaehtoinen opiskelu • Opintovapaa (palkaton) - Opintovapaalain (OpintovL) mukaiset myöntämisperusteet: • Enintään 2 vuotta 5 vuoden aikana, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden • Enintään 5 päivää, kun työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta • Opiskeluun tai koulutukseen, jota järjestetään julkisen valvonnan alaisena mm. peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa, myös ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun. • Yksittäiset opintopäivät (palkalliset) tutkintoon johtavissa opinnoissa: • Harkinnan mukaan 6-12 työpäivää opiskelun keston aikana. Harkintaan vaikuttavat mm. työsuhteen kestoaika, tutkinnon laajuus ja hyöty työtehtävien hoidossa. Vuodessa opiskeluun voi käyttää enintään 6 työpäivää sillä edellytyksellä, että työn ohessa opiskelu on tiivistä ja vaatii runsaasti aikaa. • Yksilöllinen työaika (TES): • Perustuu vapaaehtoisuuteen. Voidaan sopia työajan lyhentämisestä määräajaksi tai toistaiseksi, jos esimies katsoo sen mahdolliseksi yksikön työjärjestelyt huomioon ottaen. Palkka määräytyy vastaavalta ajalta työajan suhteessa. • Porrastettu työaika/jaksotettu työaika (Rahoituslaan TES): • Voidaan sopia työajan porrastamisesta tai yksilöllisestä sijoittelusta määräajaksi, jos se työn luonteen ja yksikön toiminnan kannalta on mahdollista.

15. 2. Pienten lasten tai teini-ikäisten vanhemmuus • Perhevapaat: äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa (TSL/TES) • Osittainen hoitovapaa (TSL) • Työajan päivittäinen tai viikoittainen lyhentäminen lapsen koulun toisen lukuvuoden loppuun saakka. • Tilapäinen hoitovapaa (TSL/TES) lapsen sairastuessa • Poissaolo pakottavista perhesyistä (TSL/TES) • Voidaan myöntää yksittäisiä palkattomia vapaapäiviä tai X kuukauden palkaton jakso, jos se on mahdollista työjärjestelyjen kannalta. • Lyhyt tilapäinen poissaolo palkallisena (enintään 1 päivä) esim. lähiomaisen äkillinen sairaus, kuolema, hautajaiset (TES 31§). • Yksilöllinen työaika (TES) • Jos osittainen hoitovapaa ei ole enää mahdollinen (= elokuun alusta lapsen toisen kouluvuoden jälkeen), voidaan sopia työajan lyhentämisestä määräajaksi tai toistaiseksi, jos esimies katsoo sen mahdolliseksi yksikön työjärjestelyt huomioon ottaen. Perustuu vapaaehtoisuuteen. Palkka määräytyy vastaavalta ajalta työajan suhteessa. Yksilöllinen työaika • Vuorotteluvapaa (VuorotteluL), jos sen myöntämisedellytykset täyttyvät. • Palkaton 90 - 359kalenteripäivän vapaajakso perustuen lakiin vuorotteluvapaasta. Henkilöllä on oikeus vuorotteluvapaakorvaukseen. • Edellytyksenä, että henkilö on ollut 10 vuotta työelämässä, joista viimeiset 13 kk saman työantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti ja että henkilön tilalle tai johonkin muuhun tehtävään voidaan palkata työtön henkilö. Huom! Vuorotteluvapaan mahdollinen vaikutus eläkkeeseen. • Porrastettu työaika/jaksotettu työaika (Rahoitusalan TES) • Voidaan sopia työajan porrastamisesta tai yksilöllisestä sijoittelusta määräajaksi, jos se työn luonteen ja yksikön toiminnan kannalta on mahdollista.

16. 3. Omien vanhempien, puolison tai muun lähiomaisen sairaus • Poissaolo pakottavista perhesyistä (TSL) • Voidaan myöntää yksittäisiä palkattomia vapaapäiviä tai enintään x kuukauden palkaton jakso, jos se on mahdollista työjärjestelyjen kannalta • Yksilöllinen työaika (TES) • Perustuu vapaaehtoisuuteen. Voidaan sopia työajan lyhentämisestä määräajaksi tai toistaiseksi, jos esimies katsoo sen mahdolliseksi yksikön työjärjestelyt huomioon ottaen. Palkka määräytyy vastaavalta ajalta työajan suhteessa. • Osa-aikaeläke (TyEL) • 60 vuotta täyttänyt voi siirtyä osa-aikaeläkkeelle työnantajan kanssa tarkemmin sopimallaan tavalla ja edellytyksin. Edellyttää aina osa-aikatyöstä ja työn määrästä sopimista. Kts. esim. Opinet Eläkeasiainopas. • Vuorotteluvapaa (VuorotteluL), jos sen myöntämisedellytykset täyttyvät • Palkaton 90 - 359kalenteripäivän vapaajakso perustuen lakiin vuorotteluvapaasta. Henkilöllä on oikeus vuorotteluvapaakorvaukseen. • Edellytyksenä, että henkilö on ollut 10 vuotta työelämässä, joista viimeiset 13 kk saman työantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti ja että henkilön tilalle tai johonkin muuhun tehtävään voidaan palkata työtön henkilö. Huom! Vuorotteluvapaan mahdollinen vaikutus eläkkeeseen. • Porrastettu työaika/jaksotettu työaika (Rahoitusalan TES) • Voidaan sopia työajan porrastamisesta tai yksilöllisestä sijoittelusta määräajaksi, jos se työn luonteen ja yksikön toiminnan kannalta on mahdollista.

17. 4. Muut perhesyyt • Yksilöllinen työaika (TES) • Perustuu vapaaehtoisuuteen. Voidaan sopia työajan lyhentämisestä määräajaksi tai toistaiseksi, jos esimies katsoo sen mahdolliseksi yksikön työjärjestelyt huomioon ottaen. Palkka määräytyy vastaavalta ajalta työajan suhteessa. • Vuosilomasapattivapaa (Rahoitusalan TES) / Säästövapaa (Vakuutusalan TES) • Sapattivapaata/säästövapaata voi säästää kunkin vuoden vuosilomasta 24 arkipäivää ylittävän osan joko kokonaan tai osittain sekä rahoitusalan 2 tai vakuutusalan 3 lisävapaapäivää. • Sapattivapaata/säästölomaa koskeva suunnitelma tehdään kirjallisesti, jossa sovitaan pidettävän vapaan pituus ja ajankohta. Asiasta on tärkeää sopia hyvissä ajoin esimiehen kanssa. Sapattivapaata/säästölomaa ei voi maksaa rahana vaan se on pidettävä vapaana. • Porrastettu työaika/jaksotettu työaika (Rahoitusalan TES) • Voidaan sopia työajan porrastamisesta tai yksilöllisestä sijoittelusta määräajaksi, jos se työn luonteen ja yksikön toiminnan kannalta on mahdollista. • Osa-aikaeläke (TyEL) • 60 vuotta täyttänyt voi siirtyä osa-aikaeläkkeelle työnantajan kanssa tarkemmin sopimallaan tavalla ja edellytyksin. Edellyttää aina osa-aikatyöstä ja työn määrästä sopimista. Kts. Opinet, Eläkeasiainopas. • Vuorotteluvapaa (VuorotteluL), jos sen myöntämisedellytykset täyttyvät. • Palkaton, 90 - 359 kalenteripäivän vapaajakso perustuen lakiin vuorotteluvapaasta. Henkilöllä on oikeus vuorotteluvapaakorvaukseen. • Edellytyksenä, että henkilö on ollut 10 vuotta työelämässä, joista viimeiset 13 kk saman työantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti ja että henkilön tilalle tai johonkin muuhun tehtävään voidaan palkata työtön henkilö. Huom! Vuorotteluvapaan mahdollinen vaikutus eläkkeeseen. • Palkaton poissaolo, ns. ”virkavapaa” • Voidaan myöntää määräajaksi, jos se on mahdollista työjärjestelyjen kannalta. Palkatonta vapaata ei myönnetä muuta työ- tai virkasuhdetta tai liike- ja ammattitoimintaa varten.

18. 5. Yksilöllisten tarpeiden ja suunnitelmien toteuttaminen • Vuorotteluvapaa (VuorotteluL), jos sen myöntämisedellytykset täyttyvät • Palkaton 90 - 359kalenteripäivän vapaajakso perustuen lakiin vuorotteluvapaasta. Henkilöllä on oikeus vuorotteluvapaakorvaukseen. • Edellytyksenä, että henkilö on ollut 10 vuotta työelämässä, joista viimeiset 13 kk saman työantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti ja että henkilön tilalle tai johonkin muuhun tehtävään voidaan palkata työtön henkilö. • Vuosilomasapattivapaa (Rahoitusalan TES) / Säästövapaa (Vakuutusalan TES) • Sapattivapaata/säästövapaata voi säästää kunkin vuoden vuosilomasta 24 arkipäivää ylittävän osan joko kokonaan tai osittain ja rahoitusalan 2 tai vakuutusalan 3 lisävapaapäivää. • Sapattivapaa/säästöloma suunnitelma tehdään kirjallisesti ja sen ajankohdasta ja pitämisestä sovitaan hyvissä ajoin esimiehen kanssa. Sapattivapaata/säästölomaa ei voi maksaa rahana vaan sen voi pitää vain vapaana. • Osa-aikaeläke (TyEL) • 60 vuotta täyttänyt voi siirtyä osa-aikaeläkkeelle työnantajan kanssa tarkemmin sopimallaan tavalla ja edellytyksin. Edellyttää aina osa-aikatyöstä ja työn määrästä sopimista. Kts Opinet, Eläkeasiainopas. • Yksilöllinen työaika (TES) • Perustuu vapaaehtoisuuteen. Voidaan sopia työajan lyhentämisestä määräajaksi tai toistaiseksi, jos esimies katsoo sen mahdolliseksi yksikön työjärjestelyt huomioon ottaen. Palkka määräytyy vastaavalta ajalta työajan suhteessa • Porrastettu työaika/jaksotettu työaika (TES) • Voidaan sopia työajan porrastamisesta tai yksilöllisestä sijoittelusta määräajaksi, jos se työn luonteen ja yksikön toiminnan kannalta on mahdollista. • Palkaton poissaolo, ns. ”virkavapaa” • Voidaan myöntää määräajaksi (enintään x kk), jos se on mahdollista työjärjestelyjen kannalta.

19. 6. Tilapäiset ja lyhyet työajan joustotarpeet • Ei liukuvaa työaikaa • Tehdyt ylityöt maksetaan pääsääntöisesti rahana. • Yksittäisten asioiden hoitoon voidaan käyttää ylityövapaata. Henkilö voi vaihtaa ylitöitä vapaaksi pankissa sovitulla tavalla (esim. 5 tuntia 50 % ylityötä on 7,5 h = 1 työpäivä). • Ylityöt merkitään SAP Henkilöstöön ja tehdään ”Ylityö vapaana” –valinta. • Vapaaksi vaihtamisesta ja vapaan käyttämisestä sovitaan esimiehen kanssa etukäteen pankissa sovittujen pelisääntöjen mukaan.

20. Henkilöstökäsikirja sisällysluetteloa

21. Henkilöstökäsikirja sisällysluetteloa

22. Henkilöstökäsikirja sisällysluetteloa

23. IkäjohtaminenKainuun Osuuspankissa Olemme ikäjohtamisen tiellä alussa, mutta olemme tiedostaneet sen tarpeen ja vahvasti sitoutuneet sen viemiseen arkiseen elämään työyhteisössämme.Kiitos